Orimattilan kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy kirja
Koulutaival Orimattilassa 1923-1993 : Orimattilan yhteislyseo 1923-1939, Orimattilan yhteiskoulu 1939-1970, Orimattilan kunnallinen keskikoulu ja lukio 1970-1973, Orimattilan peruskoulun yläaste ja lukio 1973-.
Kirjan on julkaissut Orimattilan koulumatrikkelitoimikunta vuonna 1993. Kustantaja on Gummerus ja tekijä Tuija Välimaa.
Teos on lainattavissa ja voit tehdä kaukolainpyynnön oman kotikirjastosi kautta.
Voit myös ottaa suoraan yhteyttä Orimattilan kaupunginkirjastoon http://www.orimattila.fi/kirjasto/
http://www.orimattila.fi/kirjasto/index.php?option=com_content&task=blo…
CD-levy on tulossa jossakin vaiheessa hankintalistoille, joiden pohjalta kirjastot tekevät tilauksensa. Sitä, valitseeko jokin kirjasto levyn kokoelmiinsa, ei tässä vaiheessa pystytä sanomaan. Saatavuustilannetta voi seurata HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi/ .
Kati Tervon kirjaa on tulossa HelMet-kirjastoihin ja tilattu kappalemäärä on 101. Ensimmäinen painos on myyty loppuun ja toinen on vasta tulossa, jota olemme jääneet odottamaan.
Kirjaa esitettiin kustantajan syysluettelossa vaikka se ilmestyi jo huhtikuussa.
Teos on siis pian tulossa.
Englanniksi löytyy seuraavat linkit, joista saatte laajan vastauksen kysymykseenne:
http://virtual.finland.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=26474
http://www.stm.fi/Resource.phx/eng/orgis/board/romani/index.htx
http://www.romani.fi/Resource.phx/stm/romani/esitteet.htx.i1544.doc
http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/store/2004/06/aa1118753049117…
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan sanan "sievoinen" kantamuoto on "sievä", jonka merkitys on paitsi 'pieni', 'siro' jne. myös 'melkoinen', kohtalainen'.
Nykysuomen sanakirja määrittelee sanan "sievoinen" merkityksen: melkoinen, aikamoinen, huomattava, merkittävä, tuntuva ja sitä käytetään aina positiivissa merkityksessä.
Valitettavasti lähdeteoksemme eivät sisällä mitään Salopuro-nimestä. Salo-alkuisia yhdyssanoja on sukunimistössämme runsaasti, osa on lähtöisin paikan- tai tilannimistä, osa on suomalaistettuja nimiä monenlaisista alkuperäisnimistä, joilla usein ei ole mitään merkityksellistä tai äänteellistä yhteyttä 'saloon'. Suomalaisuuden liiton julkaiseman Sukunimioppaan mukaan (vuoden 1984 painos) Salopuro on kuulunut vuodesta 1930 lähtien suojattuihin sukunimiin. 1930-luvun puolivälissä tapahtuneen suuren nimenmuutosaallon yhteydessä Salopuro-nimeä ei ottanut kukaan (sellaisia kuin Salohonka, Salojärvi, Salokangas, Salokannas, Salokanta, Salokanto, Salokaski, Salokataja, Salokero, Salokorpi, Salokunnas, Salokylä, Salolaakso, Salolammi, Salolehto,...
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelussa on listattuna kaikki Jemina -nimen saaneet suomalaiset vuodesta 1899 lähtien. Tilastossa on mukana myös tapaukset, joissa Jemina on toinen tai kolmas etunimi.
Lukumäärä on 2568. Vuosien 1899-1919 välillä nimi on annettu 155 tytölle. Vuosien 1920-1979 välillä syntyi vain 99 Jeminaa. Nimi tuli uudelleen suosituksi 1990-luvulla.
Tarkkaa nykyistä lukumäärää on hankala arvioida, mutta kun vähennetään kokonaisluvusta n. 200-250 ollaan todennäköisesti lähellä todellista tilannetta. Suomessa on siis tällä hetkellä arviolta 2350 Jeminaa.
Lähde:
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelu
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/
Wild is the wind -elokuvaa ei ole kirjastoissa lainattavissa. Verkkokaupassa Joe's Classic Movies http://www.joesclassicmovies.com/ sitä on saatavilla hintaan $9.50.
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan Helmer Kalas on oikea nimi.
Väestörekisterikeskuksen sukunimihaun mukaan Kalas-nimisiä ei ole elossa, mutta on ollut kaksi henkilöä sillä nimellä. Katso
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kuopion lyseon oppilasmatrikkelista löytyy seur. tieto:
”Kalas (Kilkki), Kaarlo Helmer, s. 1.7.1921 Rantasalmella, vanhemmat pol. konst. August Evald Kilkki ja Martta Huopalainen. Tuli VII lklle Mikkelin lyseosta, yo 1940. Toiminut liikealalla mm. Italiassa, Suomessa ja Ruotsissa. Osall. 2. maailmansotaan SS-joukoissa Saksan itärintamalla ja jatkosotaan, luutnantti. Puoliso v.1948 Gina Fuser”. Ilmeisesti Helmer Kalas on muuttanut myöhemmin sukunimensä Kilkistä Kalasiksi. Nimeä Kaarlo Helmer...
Uusimiskertoja vähennettiin ja varausten maksimimäärää lisättiin. Näillä toimilla pyrittiin lisäämään aineiston parempaa saatavuutta kaikkia asiakkaita ajatellen ja toisaalta lisätä asiakkaan mahdollisuuksia saada uusinta haluttua aineistoa varaamisen kautta. Toimista päätettiin seutuyhteistyönä.
Nettilähteitä:
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;29;37412;37482;87611
http://www.lib.hel.fi/Page/28260a68-aa56-41c8-9061-30d450cb37e6.aspx?re…
Kustantajan nettisivulla ja ensi syksyn esitteessä kyllä sanotaan, että Koppakuoriaiskevät (Kisse 3) on sarjan päätösosa, ja se ilmestyy syyskuussa 2008.
William Butler Yeatsilta on käännetty suomeksi ainoastaan yksi teos Runoja (Wsoy, 1966; suomentanut Aale Tynni) ja siitä ei kysymääsi runoa löydy. Yeatsin runoja löytyy käännettynä myös esimerkiksi seuraavista antologioista Maailman runosydän (Wsoy, 1998) ja Tuhat laulujen vuotta: valikoima länsimaista lyriikkaa (Wsoy, useita eri painoksia). Näistäkään kysymääsi runoa ei löytynyt.
Tämä kysymys on sen verran spesifi, että se kannattaa osoittaa erikoiskirjastolle. Viikin tiedekirjasto on avoin kaikille tiedontarvitsijoille ja voit lähettää sinne kysymyksen kysymyslomakkeella
http://www.tiedekirjasto.helsinki.fi/palvelut/kysykir.htm
Toinen mahdollinen paikka, josta saisit vastauksen kysymykseesi on VTT. Kysymyksen voit laittaa menemään osoitteeseen tietopalvelu@vtt.fi
Etsimänne lehti on nimeltään Time. Kysymyksestä ei käy ilmi, millä paikkakunnalla asutte tai haluatte kirjastoa käyttää. Lehteä tulee Helsingin kaupunginkirjastoon 11 eri toimipisteeseen, Vantaan kaupunginkirjastoon 6 ja Espoon kaupunginkirjastoon 4 toimipisteeseen. Tarkemmat sijoitukset löytyvät tietokannastamme http://www.helmet.fi/ , valitkaa välilehti "lehdet" ja kirjoittakaa hakukenttään Time.
Pekka Sammallahden pohjoissaamen sanakirjan
Sámi-suoma sátnegirji = Saamelais-suomalainen sanakirja. – Utsjoki, 1989.
mukaan (s. 524) nimi Áilu on Aslak-nimen muunnelma. Pohjoissaamen oikeinkirjoitus ei tässä anna yksiselitteistä ääntämistä: lännessä á-kirjaimella merkitään pitkää a-äännettä, idässä enemmänkin pitkää ä-äännettä, siis aailu tai ääilu.
Aslak on alkuaan skandinaavinen nimi, jonka alkuperäisiä osia ovat 'aasa-jumalaa' ja 'taistelua' merkitsevät sanat.
Tietoja nimien yleisyydestä https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp
Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toim. Pirjo Mikkonen. - 4. p. - Otava, 2005.
Kyseessä voisi olla tsekkiläinen vaha-animaatiosarja Hupsis. Hupsis-Ukot Pat ja Mat ovat varsinaisia tee-se-itse miehiä, joille ei mene sormi suuhun olipa kyse sitten asioiden tekemisestä tai korjaamisesta. Mikään ei ole heille mahdotonta, vaikka asiat eivät aina menekään aivan heidän suunnitelmiensa mukaan.
Sarjaa on esitetty TV:ssä.
Lisätietoa sarjan osista:
http://www.fs-film.fi/showPage.php?page_id=1133&catId=2
Hupsis-sarjaa on saatavissa Helmet-kirjastoista dvd- ja videotallenteina: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=hupsis&searchscope=9
KAROLIINA
Latinan Carolina merkitsee 'Carolukselle (Karlille) kuuluva'. Saksan Caroline on selitetty edelleenjohdokseksi latinan Carolus-nimeä vastaavsta naisennimestä Carola. Kansanomaiset Karoliinan muunnokset ovat Karuliina, Karu, Karukka, Karo, Karliina, -> Liina ja Liinu (Uusi suomalainen nimikirja, 1988)
EMILIE
Emilia muunnoksineen on naispuolinen vastine miehen nimelle Emil, joka taas tulee latinan innokasta tarkoittavasta sanasta. Virsirunouden alalla innokkaita Kristuksen todistajia ovat olleet saksalaisen pienen Schwarzburg-Rudolsatdtin ruhtinaskunnan hallitsijan tyttäret Ämiliana eli EMILIE (k. 1706) ja Ludämilie (k. 1672). Ämilianan virsia ei suomalaisessa virsikirjassa ole, mutta Ludämilieltä on yksi.
Katolisessa kirkossa...
Varmuutta asiaan en saanut, mutta joitain viitteitä tässä voisi antaa.
Laivojen värityksessä on käytössä melkoinen määrä erilaisia värejä, jotka nimiensä perusteella ovat vihreän eri sävyjä. Yksi niistä on jopa englanniksi deck green eli kansivihreä, vaikka silmämääräisesti se näyttääkin pikemminkin tummanharmaalta. Värejä on käytetty sotalaivojen suojavärimaalauksissa. On mahdollista, että vihreä on yleistynyt kansiväriksi tätä kautta, vaikka siviililaivoissa yhdellä värillä onkin sitten vedetty koko kansi.
http://de.wikipedia.org/wiki/Tarnschemata_der_United_States_Navy
http://www.shipcamouflage.com/ships2_3_43_camouflage_paints.htm
http://en.wikipedia.org/wiki/Military_camouflage
Vihreän värin rauhoittavasta vaikutuksesta ollaan aika...
