Kuolema tai kuolevaisuus on teema, joka todella esiintyy fiktiivisessä kerronnassa usein yhdistettynä seksuaalisuuteen. Esimerkiksi Michael Cunninghamin teoksessa Tunnit (1998) hyödynnetään kuoleman ja seksuaalisuuden yhteyttä tavalla, joka perustuu Virginia Woolfin tuotantoon ja erityisesti Mrs. Dalloway (1925) -teoksen vapaustematiikkaan. Woolfille vapaus on lähellä kuolemaa ja seksuaalisuutta, aistillisuutta ja sisäistä minuutta. Varhaisena feministinä pidetty Woolf tappoi itsensä vuonna 1941.
Seksuaalisuuden ja kuoleman liitto esiintyy myös Vladimir Nabokovin, Leo Tolstoin, Gustave Flaubert, Charles Baudelairen, Honore de Balzacin, J. W. Goethen ja Choderlos de Laclos´n teoksissa, ulottuen romaanikirjallisuuden alkuvuosiin ja sitäkin...
Puutarhakirjoista ei löytynyt vastausta siihen, kuinka juuriversojen kasvu voidaan estää luumupuun kaadon jälkeen. Toimituksemme kääntyi Puutarhaliiton asiantuntijan puoleen. Hänen mukaansa juuriversojen kasvua ei pysty estämään, oli puun kaatamisajankohta mikä tahansa.
Juuriversoja kasvaa kuitenkin vähiten, jos puu kaadetaan keskikesällä. Tällöin puu on käyttänyt juuriston hiilihydraattivarantoja uusien lehtien ja vuosikasvainten kasvattamiseen, mutta yhteyttämistuotteita ei ole vielä palautunut takaisin juuristoon. Asiantuntijamme mukaan juuriversoista pääsee mm.sivelemällä niitä glyfosaattivalmisteilla ohjeiden mukaan.
Valitettavasti sarjaa ei ole julkaistu Suomen markkinoilla vielä. Sarja on kyllä julkaistu dvd-boxina USA:n ja Euroopan versioina, mutta näissä ei ole suomenkielistä tekstitystä.
Linkit harrastajan sivuille, jotka on viimeksi päivitetty 30.9.2008:
http://www.elisanet.fi/riku.nx/dvd.htm
http://www.elisanet.fi/riku.nx/
21.9.2009 on asian puolesta luotu jo adressikin:
http://www.adressit.com/villipohjola
Ainakin pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista voisit saada nämä aboriginaalien taiteesta kertovat opukset:
-Australian aboriginal art. Macmillan, 1964.
-Caruana, Wally: Aboriginal art. Thames and Hudson, cpo. 1993.
-Holmes, Sandra Le Brun: The goddess and the moon man: the sacred art of the tiwi aborogins. (Huom! Kirjoitusvirhe sanassa ’aborogins’ on ihan kirjaston tietokannassa.)
-Morphy, Howard: Aboriginal art. Phaidon, 1998.
-Stourton, Patrick Corbally: Songlines and dreamings: contemporary Australian Aboriginal painting: the first quarter-century of Papunya Tula. Lund Humphries, 1996.
Pääsin itse käsiksi vain kahteen ensimmäiseen teokseen, joissa molemmissa kyllä puhutaan myös kuvien symbolisista merkityksistä.
Minkä tahansa...
Yleisten kirjastojen tilastot löytyvät Kirjastot.fi-sivuilta osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/. Uusimmat saatavilla olevat tilastot ovat toistaiseksi vuodelta 2008, mutta vuoden 2009 tilastot ilmestyvät 1.4.2010. Perustilastot-sivulta valitsemalla aluetyypin "koko maa" saa koko maan kattavat tilastot kirjastojen aineistosta. Sivun alalaidasta näkee kokoelmien ja niiden lainauksen määrän sekä uusien kirjojen hankintaluvut.
Tilaston mukaan Suomen yleisten kirjastojen kokoelmiin kuului v. 2008 yhteensä 35 793 236 kirjaa, joista kaunokirjallisuutta 20 040 351 (55,99%) ja tietokirjallisuutta 15 753 694 (44,01%). Kirjalainausten lukumäärä oli 71 932 755, josta kaunokirjallisuutta 48 427 864 (67,32%) ja tietokirjallisuutta 23 492 352 (32,...
Laulun nimi on Paimenlaulu. Se alkaa: "Mä olen paimenpoikanen ain iloinen kuin peipponen". Toinen säkeistö alkaa: "Kun karjan kellot kilkkavat". Jokaisen säkeistön lopussa lauletaan: "tuu, tuu, tuuteli luu". Laulun on säveltänyt A. Klauwell ja suomenkieliset sanat ovat P. J. Hannikaisen. Laulun sanat ja nuotti löytyvät esim. Suuren toivelaulukirjan osasta 10, sivulta 59.
Myymäläauto on nykyisin harvinainen luonnonvara. Niitä liikennöi koko Suomessa enää muutama kymmen.
Hankasalmen kunnan Internet-sivut kertovat, että Paukun Puoti -nimisellä yrityksellä on myymäläauto. Reittitietoja sivuilta ei valitettavasti löydy, mutta puhelinnumero mainitaan: 040 7264 758.
Myös kangasniemeläisen Kutemajärven Talouskaupan kauppa-auto liikennöi osittain Hankasalmen puolella: http://personal.inet.fi/cool/kutemajarvi/kauppa.html
Lopen kirjasto ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajakirjastoihin, joten tämä vastaus tulee Helsingistä.
Kirjoja on mahdollista tilata omaan kirjastoon muualta Suomesta niin kunnankirjastoista kuin tieteellisistä kirjastoista ja tarvittaessa jopa ulkomailta asti. Osoitteesta http://www.loppi.fi/Loppi/Palvelut/Kuntapalvelut/Kirjasto/Maksut/ löytyvän Lopen kirjaston maksulistan mukaan Ratamo- ja Kirkes-kirjastoista tehdyt varaukset maksavat 2 euroa ja muualta Suomesta 5 euroa kappale. Ulkomailta tilatuista kaukolainoista peritään todellisten kulujen mukainen varausmaksu.
Jos haluta tilata kaukolainana jonkin kirjan, kannattaa käydä omassa kirjastossa tekemässä siitä kaukotilaus. Joillakin kirjastoilla kaukotilauksen tekeminen...
Mahtaako kyseessä olla samanlainen kolikko kuin osoitteessa http://www.mythings.com/viewitem.aspx?itemid=388790? Siellä sen arvoksi on arvioitu kaksi dollaria, eivätkä muutkaan tutkimani Internet-sivut anna sille juuri enempää arvoa. Eikä ole tietenkään taattua, että kukaan ostaisi kolikkoa tuollaisella hinnalla, vaikka niitä siihen hintaan kaupitellaankin. Yleisesti ottaen hyväkuntoisista maksetaan enemmän kuin huonokuntoisista. Loppujen lopuksi keräilyssä kuitenkin ratkaisee se, paljonko joku on tietysti keräilyesineestä valmis maksamaan.
Tietysti jos kolikossa on lyöntivirhe tai jotakin muuta erikoista, hinta saattaa olla hyvinkin korkeampi, mutta kuvauksesi perusteella kyseessä on varmaan ihan tavallinen kolikko.
Library PressDisplaytä voi käyttää Kokkolan kaupunginkirjaston asiakastietokoneilla. Palvelua voi käyttää yhtä aikaa kolmelta eri tietokoneelta. Etäkäyttö esim. kotoa ei ole mahdollista.
Kirja on uusi ja vasta tulossa kirjastoihin. Sen voi varata heti kun yksikin kirja sijaintitietoineen näkyy Helmet-tietokannassa, eli todennäköisesti aivan lähiaikoina.
Kysymyksille on perusteltu tarve, sillä 1. maailmansodan viimeisten päivien tapahtumista on kirjoitettu paljon ympärysvaltojen näkökulmasta, mutta niukemmin saksalaisesta näkökulmasta.
Myös näihin kysymyksiin oli haastavaa löytää tarkkoja ja täysin luotettavia vastauksia. Useissa internet-lähteissä on kuitenkin tuotu esille, että viimeinen 1. maailmansodassa ammuttu saksalainen sotilas olisi ollut Leutnant (vänrikki) Tomas, ja että hänet olisi ammuttu varsinaisen aselevon jälkeisessä sekavassa tilanteessa. On kuitenkin syytä muistaa, että kyseinen fakta on hyvin pitkälti sopimuksenvarainen asia.
1. maailmansodan viimeisenä päivänä 11.11.1918 on laskettu kaatuneen vielä kaikkiaan yli 10 000 sotilasta - asemia käskettiin pitämään viimeiseen...
Oletko yrittänyt päästä Kirjastot.fi-chattiin, tänne http://www.kirjastot.fi/Chat/Channels.aspx , vai jonnekin muualle? Meidän chatissämme eivät käyttäjätunnusta tarvitse kuin vastaajat ja asiakkaat pääsevät kysymään omalla nimellään tai nimimerkillään.
Uutisvuoto-ohjelmassa on paikan päällä elävä yleisö. Näin kerrotaan esim. ohjelman kotisivujen kysymys ja vastaus -palstalla osoitteessa http://ohjelmat.yle.fi/uutisvuoto/kysymyksia_vastauksia.
Kappale Ei saa mitte vaiki olla löytyy Tampereen Kaupunginkirjastosta kolmesta eri nuotista. Nuotit ovat:
MAANAISTE laulik [Nuottijulkaisu] / [koostaja: Ilma Lausvee] ; [toimetaja: Silja Aavik, Maret Prits]
SEKAÄÄNISIÄ lauluja [Nuottijulkaisu] ; 135. vihko : Suomalaisia ja eestiläisiä lauluja
SEKAKUOROLAULUJA [Nuottijulkaisu] ; 2
Kappaletta voi hakea PIKI-verkkokirjastosta http://kirjasto.tampere.fi/Piki kappaleen nimen perusteella. Nyt kaikki kolme nuottia ovat lainassa. Aineistoa voi myös varata.
Lainausta ja varausta koskevissa asioissa kannattaa ottaa yhteys suoraa Tampereen pääkirjasto Metson musiikkiosastolle.
YHTEYSTIEDOT
Pirkankatu 2, PL 152
33101 Tampere
musiikki.metso@tampere.fi
puh. (03) 5656 4077
Kun vaihdat HelMetin omien tietojen varaussivulta noutopaikkaa pudotusvalikosta, täytyy muistaa painaa vielä nappia ”Poista merkityt varaukset tai vaihda noutokirjastoa”. Vasta sen jälkeen noutopaikan siirto rekisteröityy. Jo matkalla olevien varausten noutopaikkaa ei voi enää muuttaa.
Löytyypä hyvinkin!
Helsingin kaupunginkirjastossa on niin kutsuttu monikielinen kirjasto, joka tällä hetkellä sijaitsee pääkirjastossa Pasilassa. Siellä aikuisten osaston uumenissa majailee myös liuta romanian kielellä luotua kauno- ja tietokirjallisuutta. Romaanit löytyvät hyllypaikasta 7.91 ja tietokirjat on sitten aakkostettu heti kaunokirjojen jälkeen.
Hain sinulle Helmetistä valmiiksi romaniankielistä kaunokirjallisuutta aikuisten kokoelmista. Helsingin kirjastojen valikoima näyttää tältä:
http://www.helmet.fi/search~S10*fin?/h7.91/h7.91/1%2C1%2C56%2CB/exact&F…
Pasilan kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat ovat tässä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/yhteystiedot/
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/
Helmetistä voit etsiä koko...
Hei!
Jos kuulut ammattiliittoon, ota yhteys sinne. Liitosta neuvotaan miten asiassa voi edetä ja saat näin myös käytännön apua ja neuvoja valitusprosessiin.
Paikkakunnan työsuojelupiiriin voi ottaa myös yhteyttä jos katsoo tulleensa syrjityksi työhönottotilanteessa. Neuvoa voi kysyä myös kaupungin henkilöstölakimieheltä.
Kirjastoalan kelpoisuusvaatimuksista löytyy tietoa osoitteesta: http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi ja lisätietoa kirjastoalan pätevyysvaatimuksista löytyy aiemmasta tämän palstan vastauksesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=bf171e89-d75…
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) antaa nimelle ”Tuukka” kaksi mahdollista alkuperää. Se voisi tulla skandinaavisesta etunimestä ”Tore” tai ”Tor”. ”Tor” viittaa ukkoseen tai skandinaaviseen ukkosenjumalaan, josta käytetään myös muotoa ”Thor”. ”Tore” on puolestaan tuosta nimestä johdos ja tarkoittaa ’Torin taistelijaa’.
Toinen mahdollisuus on, että ”Tuukka” on kehittynyt harvinaisesta Länsi-Suomessa käytetystä etunimestä ”Thoke”. Sen alkuperästä ei näytä olevan tarkempaa tietoa. Nimen ”Thoke” perusteella arvellaan kehittyneen myös paikannimi ”Toukkila” tai ”Tuukkala”, jonka on saanut ainakin kolme Etelä-Savossa sijainnutta kylää. Gustaf von Numersin näytelmä ”Tuukkalan tappelu” (1889) lienee tuonut nimelle romanttista sävyä....
