Suomen kansallisbibliografian eli Fennican mukaan haettassa saadaan jouluaiheisia kirjoja 1600-1800-luvuilta. Nämä ovat joulumusiikkiin liittyviä virsiä. Tällaisia ovat esim. "Jouluvirsi. Suomexi käännetty", vuodelta 1800, "Muutamat jumaliset joulu laulut: suomen-kielisest Carminalest ulosprändätyt monen anomuxen jälkeen", vuodelta 1683 sekä "Yxi iloinen joulu huwitus wirsi", vuodelta 1788. Näistä ei ole olemassa fyysistä kappaletta kansalliskokoelmassa. Charles Dickensin "Jouluilta" on ilmestynyt suomeksi 1893.
Asakartelu ym kirjoista voisi olla vanhimpia esim. "Käsityömalleja: jouluksi 1907", ilmestynyt 1907, "Kuusen ympärillä /toim. Sarlin". Kirja sisältää lauluja ja leikkejä ja on ilmestynyt 1911. "Tyttöjen joulukirja" on Kariston...
Taavi Soininvaaran teosta "Kriittinen tiheys" on tilattu Vantaan kaupungin kirjastoihin 15 kappaletta ja kaikkiin HelMet-kirjastoihin yhteensä 109 kappaletta. Vastaavasti Leena Lehtolaisen teosta "Henkivartija" on tilattu Vantaan kaupungin kirjastoihin 24 kappaletta ja kaikkiin HelMet-kirjastoihin yhteensä 185 kappaletta. Huomasin myös, että Vantaan kaupunginkirjaston tilaamat kappaleet Henkivartijasta on vastaanotettu tänään (7.8.2009) ja ovat lainattavissa piakkoin. Ajantasaiset tiedot Vantaan, Helsingin, Espoon ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen valikoimista löydätte HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi).
Kyseiset teokset ovat toki tulossa HelMet-kirjastoihin lainattaviksi, mutta kirjastot saavat tilaamansa aineiston lainauskuntoon vasta luetteloinnin ja muun käsittelyn jälkeen. Yleensä uutuusaineisto saadaan lainattavaksi suurinpiirtein 1-2 kuukauden kuluttua julkaisupäivästä, mutta suosittu aineisto pyritään saada lainattavaksi aiemminkin, niin pian kuin suinkin ehtii.
Henkivartija ja Muistivirhe ovat molemmat kirjoja, jotka pyritään saamaan julkaisun jälkeen hyvin pian lainattaviksi, mutta käsittely vie kuitenkin joitain viikkoja. Mitään tarkkaa aikaa ei voi luvata. Henkivartija julkaistaan elokuussa ja Muistivirhe syyskuussa, joten kannattaa vain välillä hakea HelMetistä syy-lokakuussa näitä kirjoja - tietueet tulevat HelMet-...
Esimerkiksi seuraavat kirjat: Suomalaisen viittomakielen perussanakirja (1998) ja Jantunen,Tommi: Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen, 2003. Kirjojen lisäksi viittomakieltä voi opiskella lähnnä videokasettien ja cd-rom-levyjen avulla. Lisää aineistoa löytyy kirjastosta luokasta 89.999. Kirjaston tietokannasta
voi hakea asiasanalla viittomakieli.
Ks. myös http://www.kantti.net/viittomakieli/# tai http://suvi.viittomat.net/
Helsingin kaupungin myöntämä erityisuimakortti on tarkoitettu vain helsinkiläisille (http://www.hel.fi/wps/portal/Liikuntavirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTE…).
Vantaan kaupungilla on vastaava kortti, jota myönnetään myös ulkopaikkakuntalaisille (http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;565;1538;50861). Vantaan kortin hinta on 45€. Reuma antaa oikeuden hakea korttia.
Stephenie Meyerin Twilight (2008) löytyy Lohjan pääkirjastosta myös englanniksi. Tosin kirja on tällä hetkellä lainassa, mutta varauksia siihen ei ollut. Ota yhteyttä kirjastoon, niin varataan kirja sinulle.
Kävin Warhammer- pelaajien pelipaikassa (Games-workshop) Helsingin Kamppikeskuksessa kysymässä mikä saa pelaajat rakentamaan pelejään useita vuosia eli mikä niissä peleissä oikein kiinnostaa. Jotkut ovat olleet alan harrastajina jo jopa yli 20 vuotta.
Ensimmäisenä siellä pelaajilla tuli mieleen ylpeys. Siis voi olla ylpeä omasta armeijasta, jonka on itse maalannut ja luonut ja luonut sille oman strategian. Harrastaminen vaatii hyviä kädentaitoja ja pikkutarkkuutta ja samalla myös luovuutta, koska kyse on fantasiasta. Luovuutta pitää olla, jotta pärjäisi, koristelussa ja myös itse peleissä pitää tehdä luovia ratkaisuja.
Hyvällä pelaajalla on siis monenlaisia taitoja, joista hän on ylpeä. Tätä ylpeyden tunnetta voisi verrata siihen...
Emme ikävä kyllä päässeet käsiksi Kadun kasvatti ("The Mudlark") käännöksiin. Elokuvaa ei löydy kirjastojen kokoelmista videona tai DVD:nä, eikä sen käännettyä käsikirjoitusta ole julkaistu. Elokuva-arkiston kirjastosta saattaisi löytyä lisävalaistusta asiaan, mutta kirjasto on muuton vuoksi suljettuna 13. syyskuuta saakka. Heillä saattaisi olla arkistoissaan elokuvan suomenkielinen synopsis tai laajoja arvosteluita: http://www.kava.fi/kirjasto-0
Pääkaupunkiseuden kirjastojen HelMet-aineistoluettelosta löytyi muuten yksi käännösversio 'mudlarkista'. Sarjakuvakokoelmasta "Roope-karhun seikkailut" (Otava, 1972) löytyy sarja nimeltä "Rupert and the Mudlark", joka on suomennettu muotoon "Roope ja Muta-Pekka". Sarjakuvan on suomentanut Auli...
Kysymyksestänne ei käynyt ilmi asuinpaikkanne, mutta ainakin pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen kautta on saatavana (myös kaukolainamahdollisuutta käyttäen) joitakin balalaikan soitonoppaita ja iskelmänuotteja mainitsemiltanne vuosikymmeniltä.
Menkää HelMet-järjestelmän verkkosivulle www.helmet.fi. Valitkaa ylävalikosta MUSIIKKI. Kirjoittakaa hakukenttään:
oppikirjoja etsiessänne
balalaikka near soitonoppaat
ja
iskelmänuotteja etsiessänne
iskelmät (1940-luku or 1950-luku or 1960-luku) sekä AINEISTO-valikosta Nuotti
Lähin kirjastonne antaa teille mielellään lisätietoja.
Kustantaja Tammelta kerrottiin, että kirjoilla oli aikoinaan sen verran huono menekki, että kirjojen kääntäminen keskeytyi. Suunnitteilla on kuitenkin, että kirjoja alettaisiin taas kääntää, muuta mitään aikaa he eivät osanneet sanoa. Kääntämättä ovat ainakin vielä seuraavat Jean Estorilin Anne-kirjat: Drina ballerina, Drina dances in Madeira, Drina goes on tour, Drina dances in Paris, Drina dances in Switzerland, Drina dances in New York, Drina dances alone, Drina dances on stage
Hei,
olemme lähettäneet pyyntönne henkilölle, joka hankkii meille nämä opetuspaketit. Hän on valitettavasti lomalla. Mikäli näiden muiden osien CD:t on vielä saatavilla, pyrimme ne hankkimaan.
Parhain terveisin
Helsingin kaupunginkirjasto
Anni-Tanni löytyy Urho Somerkiven, Hellin Tynellin ja Inkeri Airolan Lasten omasta aapisesta (Otava). Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1958. 1967 siitä julkaistiin uudistettu painos, josta 2000-luvun alussa tehtyä näköispainosta on yhä saatavissa kirjakaupoista (ISBN 951-1-17995-0).
Kotimaisista dekkaristeistamme Harri Nykänen työskenteli Helsingin Sanomien rikostoimittajana aina kesään 2001 saakka, jolloin hän ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi. (Ari Haasio, Kotimaisia dekkarikirjailijoita. BTJ Kirjastopalvelu, 2001)
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=140
Kaukolainatilauksen voi tehdä oman kotikirjaston kautta tai oman kirjastojärjestelmän kautta mikäli järjestelmässä on verkkolomake kaukolainausta varten.
HelMetin käyttösäännöissä mainitaan aineistosta seuraavasti:
Lainamäärä
Sinulla voi olla samanaikaisesti korkeintaan 40 lainaa. Niistä voi olla enintään 5 konsolipeliä, 5 BD-levyä ja 5 DVD-levyä.
Huomaa, että kuvatallenteiden lainauksessa noudatetaan Valtion elokuvatarkastamon määräämiä ikärajoja.
Laina-ajat
Yleinen laina-aika on 28 vuorokautta.
Poikkeukset yleisestä laina-ajasta:
Bestseller-aineisto seitsemän (7) vuorokautta
DVD-levyt, BD-levyt, konsolipelit ja videokasetit seitsemän (7) vuorokautta
Kysytyimpien musiikki cd-levyjen laina-aika voi olla seitsemän (7) vuorokautta.
Saat ennakkotiedotuksen eräpäivästä 2 vuorokautta ennen eräpäivää, jos sinulla on toimiva sähköpostiosoite kirjaston asiakasrekisterissä ja olet valinnut...
Jos kyseessä on HelMet-kirjastoverkon eli kaupunginkirjaston kirja, niin ohje löytyy HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen maksuliitteen kohdasta "Aineiston korvaaminen ja maksujen maksaminen". Vahingoittuneen (samoin kadonneen) kirja-aineiston korvaamiseen on käytännössä kaksi tapaa:
1) Aineisto maksetaan kaupunginkirjaston määräämällä korvausmaksulla, joka aikuisten aineistosta on vähintään 17 euroa/nide ja lasten aineistosta vähintään 9 euroa/nide. Tarkka summa selviää kysymällä asiaa mistä tahansa HelMet-kirjastosta. Usein esim. tietokirjat voivat maksaa paljonkin tuota enemmän.
Korvaus on maksettava johonkin ko. niteen omistavan kaupunginkirjaston toimipaikoista eli jos kirja sattuu olemaan esim. Espoon kirjaston kirja, tulee se mennä...
Kokkolan kaupunginkirjaston pääkirjastossa voit katsoa ko. uutispätkän. Meillä on täällä kuusi varattavaa tietokonetta ja kolme 30 minuutin pikakonetta. Tietokoneen voit halutessasi varata neuvonnasta, puh. (06) 8289 561. Myös kuulokkeet voit lainata neuvonnasta.
Kotimaista kaunokirjallisuutta esittelevästä Sanojan aika -tietokannasta löytyi jonkin verran kirjoja, joissa yhdistyy asiasanat "nuoret" ja "musiikki" tai "nuoret" ja "rock":
Maria Hämeen-Anttila: "Nietos. Intro" (Otava, 2007)
Maria Hämeen-Anttila: "Nietos. Riffi" (Otava, 2008)
Eija Laitinen: "Neljän biisin bändi" (WSOY, 2001)
Tuija Lehtinen: "R.I.P." (Otava, 1993)
Leena Lehtolainen: "Kitara on rakkauteni" (Tammi, 1981)
Katariina Romppainen: "Rokkisokki" (Otava, 2008)
Katariina Romppainen: "Sääskentapporock" (Otava, 2006)
Esko-Pekka Tiitinen: "Villapäät" (Tammi, 2008)
Samaa aihepiiriä käsittelee myös ruotsalaisen Mikael Niemen "Populäärimusiikkia Vittulajänkältä" (Like, 2001).
Lähteet:
http://www.sanojenaika.fi/
http://www.helmet.fi/
Pekka Tarkka kirjoittaa kirjassaan Salama (Otava, 1973): "On ilmeistä, että teoksen tapahtumat sijoittuvat 1930-luvun alkuvuosiin, mutta Salaman miljöökuvaus ei pyri historialliseen eikä yhteiskunnalliseen edustavuuteen."
"Se tavallinen tarina kertoo Eelin elämän alusta loppuun. Ensi sivulla Eeli on sinertävä sikiönrääpäle, ja selvästikin epätoivottu. Hän kasvaa, hoitaa nuorempiaan kotona, on piikana isossa talossa, käy rippikoulun ja lähtee kaupunkiin puuvillatehtaaseen. Nämä varhaisvuodet on kuvattu lyhyesti ja viitteellisesti."
"Kaksi kolmannesta romaanista keskittyy kuvaamaan noin kaksikymmenvuotiaan Eelin kohtalon ratkaisuvaiheita yhden kesän mittaan."
Yksi kirjan tapahtumien ajoittamista helpottava konkreettinen tapaus, johon...
Seuraavat lehdet, jotka ovat ilmestyneet joko kokonaan tai osin vuoden 1914 aikana löytyvät mikrofilmattuina Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjaston uutisalueen varastosta. Niitä voi käydä vapaasti lukemassa ja niistä voi myös ottaa mikrofilmikopioita.
Dagens tidning 7.12.1911-19.3.1914
Etelä-Suomen sanomat 2.1.1914-21.11.1914
Finlands allmänna tidning 3.1.1820-31.12.1931
Helsingin kaiku 1903-1916
Helsingin sanomat 24.9.1904-
Hufvudstadsbladet 5.12.1864-
Nya pressen 2.1.1906-19.3.1914
Työmies 2.3.1895-12.4.1918
Uusi Suometar 4.1.1869-31.12.1918
Veckobladet 23.11.1892-28.4.1917
