Teoksen tarkat tiedot:
Tarja Ignatius, Lappeen historia 2. Kunta kaupungin kupeessa: vuodet 1865-1966. (2011)
Kyseistä teosta ei ole Kouvolan eikä Valkealan kirjastoissa. Sitä on kirjastoissa Kymenlaakson ulkopuolella, joten voitte pyytää sen kaukolainaksi.
Die besten 100 schlager des jahrtausends -cd-kokoelmaa ei löytynyt Suomesta (Frank - kirjastojen monihakupalvelu osoitteessa: http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/).
Seuraavat saksalaisen iskelmämusiikin kokoelmat löytyvät:
Das gibt's nur einmal : [Äänite]. 60 Jahre deutscher Schlager. Vollersode : Bear Family Records, p1991 (Äänitykset 1930-1989)
Deutsche Schlager : 20 originale 1969. Hamburg : Polydor, p1997. (Äänitykset 1968-69)
Voit kysyä levyjä kaukolainattavaksi oman kirjastosi kautta. Das gibt's nur einmal -cd löytyy mm. Tampereen alueen kirjastosta, Deutsche Schlager -cd Lahden alueelta.
Ainakin Suomen Punainen Risti toimittaa villasukkia ja muita lämpimiä vaatteita avustuksina kylmille seuduille. Tarkempia tietoja löytyy SPR:n sivuilta osoitteessa http://www.punainenristi.fi/lahjoitukset/vaatelahjoitus/tee-itse-avustu….
Villasukkia ovat keränneet ja lähettäneet eri kohteisiin kampanjaluonteisesti monet muutkin tahot. Tietoja eri kampanjoista voi hakea Internetistä laittamalla hakukoneen hakusanoiksi esim. "villasukat keräys" tai "villasukat lahjoitus". Monet näin löytyvät linkit tosin viittaavat jo päättyneisiin projekteihin. SPR:n kautta sukkia voi lahjoittaa jatkuvasti.
Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto löytyy linkistä http://www.sanasto.fi/
"Tekijänoikeuslain mukaan tekijällä on oikeus korvaukseen, kun hänen teoksiaan lainataan yleisölle. Korvausta maksetaan yleisistä kirjastoista tapahtuvasta lainaamisesta. Lainauskorvausta maksetaan ETA-maista peräisin oleville kirjallisten teosten, sävelteosten sekä kuvataiteellisten teosten tekijöille. Sanasto tilittää lainauskorvaukset kirjallisuuden tekijöille.
Tekijälle maksettava korvaus määräytyy teosten lainauskertojen perusteella. Lainauskorvausmäärärahan suuruus päätetään valtion talousarviossa."
Voit ilmoittautua lainauskorvauksen hakijaksi Sanaston ylläpitämässä järjestelmässä.
Hei,
Kirjasto 10:stä löytyy äänitysstudio, jossa kyseisen toimenpiteen voi suorittaa. Henkilökunta opastaa laitteiden käytössä.
Voit kysyä tarkempia tietoja heiltä sähköpostitse:
tietopalvelu.kirjasto10@hel.fi
Turun kaupunginkirjastossa skannaus onnistuu sekä pääkirjastossa että useissa lähikirjastoissa. Lista kirjaston tietokoneista varustuksineen löytyy kirjaston kotisivuilta seuraavasta linkistä: http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=1740
Tietokoneen kanssa käytettävällä skannerilla voi skannata maksimissaan A4-kokoisia dokumentteja, mutta pääkirjaston uutistorilla on käytössä myös kopiokone, jolla pystyy skannaamaan maksimissaan A3-kokoisia dokumentteja omalle muistitikulle. Skannaus ja tietokoneen käyttö on maksutonta.
Nimenmuutoksen Helmet-kirjastojen rekisteriin voitte tehdä missä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteessä, myös Myllypuron mediakirjastossa. Puhelimitse nimenmuutos ei onnistu, sillä tietojen muuttaminen edellyttää kuvallisen henkilötodistuksen esittämistä. Jos käytössänne olevissa henkilötodistuksissa on vielä vanha nimi, niin henkilötodistuksen lisäksi tarvitaan maistraatin todistus asiasta. Tämä siksi, ettei kirjastolla ole pääsyä maistraatin yms. rekistereihin.
Uusi kortti on maksuton, jos vanha kortti on olemassa (mukana).
Emme valitettavasti löytäneet tietoa ensimmäiseksi mainitsemastasi laulusta. Tietäisikö joku sivustomme lukijoista vastauksen?
Jälkimmäiseen lauluun löytyi kaksi vaihtoehtoa:
"Ketun valitus"
1. Kettu itki poikiansa
kiven päällä kyykykllänsä,
kahden kaupungin välillä
kahen kirkon kuuluvilla.
2. Kun ei poikani menisi
pitkähännät piipottaisi,
noille vieraille
kaupunkien kartanoille.
3. Siellä nuoli noppajaisi
tinapalli paiskoaisi,
siellä surma suin pitäisi
kova kuolo kohtajaisi.
http://www.angelfire.com/realm2/aamu/kannel/Kettu.jpg
toinen versio kuuluu:
"Kettu itki poikiansa, alla vuoren voivotteli:
Nyt on mun poikain herrasmiehen hartioilla,
valtamiesten vaatteina, piispan pitkinä hihoina!
Jo minä sanoin ketullen, jot' ei piä mäelle männä:...
Maanantaina 7.5. Studio55 -ohjelmassa haastateltiin rovaniemeläistä nelosten äitiä, Orvokki Niemistä. Ohjelma on katsottavissa MTV3:n Katsomo-palvelussa. http://www.katsomo.fi/?progId=120415 (vaatii toimiakseen Silverlight-ohjelmiston, jonka voi ladata sivulta).
Studio55:n kotisivuilta löytyy kaksi artikkelia aiheesta:
http://www.studio55.fi/hyvaolo/artikkeli.shtml/1539272/nelosten-aiti-ke…
http://www.studio55.fi/hyvaolo/artikkeli.shtml/1539271
Artikkeleista ilmenee, että Orvokki Nieminen on kirjoittanut kokemuksistaan teoksen "Näen juhannusruusujen kukkivan kauniimmin". Kirja on tilattu Lahden kaupunginkirjastoon. Tällä hetkellä siihen on kolme varausta.
Kyseessä on varmaankin Immi Hellénin runo "Luonnonkirjaa lukemassa", joka löytyy Hellénin teoksesta "Lasten runokirja. Suomen pojille ja tytöille omistettu" (Valistus, 1930). Runo sisältyy myös mm. Immi Hellénin runojen kokoelmiin "Lapsuuden lauluja" (Karisto, 1991) sekä "Hyvää huomenta, Punahilkka!" (toim. Tuula Korolainen, Tammi, 2011).
Runo alkaa näin:
"Ukki on luvannut viedä Mirjan
lukemaan lehviä luonnonkirjan.
Suuntaavat kulkunsa metsäteille,
poluille, kukkakumpareille."
Saat koko runon sähköpostiisi.
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
https://finna.fi
Hellén, Immi: Hyvää huomenta, punahilkka! (toim. Tuula Korolainen, Tammi, 2011)
Kyseistä teosta ei ole Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa. Lähimmät kappaleet kirjaa ovat Turun yliopiston Fennica-kokoelmassa (ei kotilainoja, vain käsikirjastoon) ja Åbo Akademin kirjastossa, josta kirja on mahdollista saada kotilainaksi.
Kaukolainanaksi kirjan saa tietysti myös, mutta hinta on 4 euroa.
Hautaustoimilaissa säädetään "ihmisen ruumiin hautaamisesta ja tuhkaamisesta, tuhkan käsittelystä sekä hautausmaan ja yksityisen haudan perustamisesta, ylläpidosta, hoitamisesta ja lakkauttamisesta sekä krematorion perustamisesta."
Finlex 6.6.2003/457
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030457?search[type]=pika&s…
Tiina Mahlamäki on julkaissut Eeva Joenpellosta ja hänen tuotannostaan kaksi teosta:
Kuinka elää ihmisiksi? : Eeva Joenpellon kirjailijamuotokuva, SKS 2009.
ja
Naisia kansalaisuuden kynnyksellä : Eeva Joenpellon Lohja-sarjan tulkinta, SKS 2005.
Molemmat teokset ovat Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmissa. Varaaminen esim. puhelimitse, puh. 03-621 2598.
Kajaanin kaupunginkirjaston kokoelmatyön periaatteisiin kuuluu mm. että likainen, kulunut ja huonokuntoinen aineisto poistetaan kokoelmasta. Poistettu aineisto joko myydään, lahjoitetaan, siirretään Varastokirjastoon tai tuhotaan. Kyseinen "Keski-Maa roolipeli" -kirja on ollut kunnoltaan todennäköisesti jo niin huono, että se on hävitetty kokoelmasta poiston jälkeen.
"Keski-maa roolipeli" -kirja on mahdollista saada kaukolainaksi jostakin maakuntakirjastosta. Kajaanin kaupunginkirjaston kaukopalvelun ohjeet: http://213.143.184.82/kirjasto/kauko.htm
Varauksen lukitusta voi käyttää silloin, kun haluaa estää varattua aineistoa saapumasta noudettavaksi esim. loman aikana.
Lukitus laitetaan päälle näin:
merkitse rasti varauksen oikealla puolella olevaan Lukitse-ruutuun ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Alla olevat varaukset poistetaan tai muutetaan. Jatkatko?" Vastaa "Kyllä".
Kun haluat purkaa lukituksen, poista rasti Lukitse-ruudusta, napsauta painiketta Tallenna muutokset ja vastaa varmistuskysymykseen "Kyllä".
”Valtiossa” Platon todella esittää sielun kolmijaon. Mutta sen lisäksi hän puhuu väliin ihmissielun kahdesta osasta. Toista osaa ohjaa järki, toista himot. Jälkimmäinen sielun osa on mielestäni tuo ihmisessä piilevä peto.
Valtion kohdassa 571c Platon viittaa tähän sielun alempaan osaan. Suomennoksessa on ilmaus ”sielun eläimellinen ja hurja puoli”. Mutta englanninnoksessa sanotaan ”the wild beast within us” eli siis ”villi peto sisällämme”.
Kohdassa 589d sanotaan: ”--- kaunista on se, mikä saattaa ihmisluonnon eläimellisen puolen ihmisen tai paremminkin jumaluuden vallan alaiseksi, ja rumaa se, mikä alistaa kesyn puolen petomaisen orjaksi” Tässä kohden suomalaiseenkin tekstiin ilmestyy peto. Englanninnos käyttää niin ikään tässä kohden...
Kaunokirjallisuutta ja muistelmia:
Filipovic, Zlata: Zlatan päiväkirja : nuoren tytön elämä Sarajevossa (WSOY 1994)
Laine, Jere: Pako. Suomalaisen YK-miehen ja serbitytön uskomaton tarina (Books on Demand 2011)
Heikura, Jouko: Mustien vuorten varjossa (Gummerus 2011)
Pihlajamäki, Tiina: Siitä ei voi kertoa (Atena 2003)
Saarijärvi, Aulis: Milosevicin sotapojat : sotaromaani 1990-luvulta (Myllylahti 2002)
Lensu, Terttu: Marijan hiljainen sota (WSOY 2000)
Moconesi, Luca: Mostarin tien liftarit : suomalainen palkkasoturi Bosnian sodassa (WSOY 1997)
Tietokirjallisuutta:
Johnstone, Diana: Jugoslavia ja Nato : narrien ristiretki (Like Suomen rauhanpuolustajat 2007)
Tochman, Wojciech: Kuin olisit kiveä syönyt (Like Suomen rauhanpuolustajat 2005)...
Voit uusia lainasi Helmet-verkkokirjaston (http://helmet.fi/) Omat tietoni -linkin kautta. Omiin tietoihin päästäksesi tarvitset kirjastokorttisi numeron ja pin-koodin eli tunnusluvun. Omissa tiedoissasi tulevat näkyviin lainasi ja niiden eräpäivät. Ruksaa haluamasi lainat, ja klikkaa kohtaa Uusi merkityt lainat, ja sen jälkeen vastaa vielä Jatkatko-kysymykseen Kyllä.
Lainaa ei voi uusia, jos siihen on varauksia, ja uusia voi enintään kolme kertaa.
Voit myös pyytää kirjaston henkilökuntaa uusimaan lainasi.
