Voisiko kyseessä olla kenties Valto Tynnilän (Walter Rae) säveltämä ja Tatu Pekkarisen sanoittama kappale "Hellevi"? Georg Malmsten äänitti sen ainakin vuonna 1937. Sanoitus täsmää hyvin lähelle, samoin myös ajankohta. Mikäli isänne suoritti varusmiespalveluksensa 1930-luvun lopulla, ei ole lainkaan mahdotonta että sotilasmuistokirjaan olisi kirjattu sen ajan "hittikappaleiden" joukossa myös traaginen tango Hellevistä:
"Kylän kaunehin kukka oli herttainen Hellevi tuo.
Monen sydämen hukka oli silmäinsä pohjaton vuo.
Kylän poikien kiista oli ainainen,
ken heistä saa Hellevin rakkauden.
Mutta sulhanen vento riisti Hellevin rinnalleen.
Sai nyt Hellevi hento tulikukkaset poskilleen kuin morsiusruusut hän saanut ois.
Tuonen sulho veikin hänet...
Vuonna 2005 suomalaisissa laitosteattereissa työskenteli yhteensä noin 50 kuiskaajaa; määrä on pysynyt samana pitkään. Täsmällisiä tilasto- tai faktatietoja kuiskaajien apuuntuloista esitysten aikana ei ole, vaikka nolostuttavat unohdukset tuntuvatkin olevan näyttelijähaastattelujen ja -muistelmien vakioaineistoa. Teatteritutkija Katri Tanskanen on kuiskaajien ammattikuntaa käsittelevässä artikkelissaan kuitenkin huomauttanut, että "kuiskaaminen esityksissä on hyvin harvinaista, mutta jo pelkkä tieto kuiskaajan olemassaolosta tuo turvallisuuden tunteen näyttelijöille". Suurin osa kuiskaajan työstä tapahtuukin harjoitusten aikana. Esityksissä näyttelijät pyrkivät ja useimmiten kykenevät itse tai vastanäyttelijän avulla selviytymään...
HelMet-kirjastot tarjoavat 1.8.2012 alkaen asiakkaiden käyttöön OverDrive e-kirjapalvelun. OverDrivessa on kansainvälisiä bestsellereitä sähkökirjoina ja äänikirjoina, joita voi käyttää tietokoneella, puhelimella tai mobiililaitteella. Lainattava kirjallisuus on englannin- ja ruotsinkielistä.
Lisätietoa OverDrivesta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/ajankohtaista/tiedote/ajankohtaista/uusi-…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Nyt/Uutiset/HelMetkirjaston_uusi_sahkokirjap…
Hyttysten levittämät virukset ovat peräisin taudinkantajilta - joko ihmisiltä tai eläimiltä. Jos hyttynen pistää sairasta henkilöä ja sitten tervettä, siirtyy sairaasta peräisin oleva taudinaiheuttaja terveen verenkiertoon.
Päädyttyään hyttysen vatsaan loiset aloittavat monivaiheisen kehityksen, joka huipentuu lisääntymiseen. Tämän tuloksena syntyy muutaman päivän kuluttua uusi sukupolvi, joka siirtyy hyttysen sylkirauhasiin, valmiina iskeytymään uuteen isäntään hyttysen seuraavan aterian yhteydessä.
Eri ihmiset ja kokonaiset yhteisöt osoittavat hyvin erilaista alttiutta tartuntataudeille. Erot ovat joskus perinnöllisiä, mutta paljon useammin ne ovat tulosta aiemmista altistumisista hyökkääville tautiorganismeille. Monille endeemisten...
Hei!
Jari Niemelän kirjan Onks tiatoo mukaan Puolimatkankadun nimi
johtunee kahdesta torpasta (Puolimatkan Fält ja Puolimatkan Ståhl),
jotka sijaitsivat vanhan Hippoksen tuntumassa, Tammerkoskelta Takahuhtiin johtaneen Kosken maantien varrella,tavallaan kahden asutuskeskuksen puolimatkassa.
Sanat kappaleeseen Soutuvenheellä Kiinaan löytyvät kirjasta Suuri toivelaulukirja 9. Teos löytyy Hollolan pääkirjastosta ja Lahden kaupunginkirjastosta, joista sen saa lainaksi. Sanat nuotteineen voi myös kopioida omaan käyttöön. Lahden kirjastossa on myös kirja Toivelauluja 2, josta sanat löytyvät. Tekijänoikeussyistä laulun sanoja ei voi kirjoittaa tähän vastaukseen.
P. C. Castin Yön talo -sarjan kirjoja tilataan kirjastoon sitä mukaa, kun niiden suomennokset ilmestyvät. Tähän mennessä sarjassa julkaistusta kymmenestä teoksesta on suomennettu kuusi. Uusin osa Lumottu ilmestyy kustantajan mukaan elokuussa ja on jo varattavissa verkkokirjastossa.
https://hameenlinna.verkkokirjasto.fi
http://www.houseofnightseries.com/
Luokkaviittaus termiä käytetään, kun teos voidaan sisältönsä puolesta sijoittaa useampaan eri luokkaan ja sille annetaan varsinaisen luokan lisäksi useampia luokkaviittauksia, jotka ilmaisevat teoksessa käsitellyt toissijaiset aiheet.
Frank-monihaulla, http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/, selviää, että nämä kirjat ovat lainattavissa myös muualta Suomesta, ainakin Kokkolan kaupunginkirjastosta. Kaukolainapyynnön voi tehdä kirjastossa, kaukolaina maksaa 7,-€. Toinen mahdollisuus on ehdottaa kirjoja hankittavaksi, hankintaehdotuksen voi tehdä myös internetissä: http://www.vantaa.fi/fi/kirjasto/palautetta_kirjastolle/hankintaehdotus… .
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen maksuliitteessä mainitaan, että menetät lainausoikeuden, kun velkasaldosi on 10,00 euroa tai enemmän.
HelMet-kirjastojen maksut: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Maksut(647)
HelMet-kirjastojen käyttösäännöt: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Valitettavasti noita kysymiäsi sarjoja meillä Vaski-kirjastoissa ei italiankielisinä äänikirjoina tällä hetkellä ole. Italiankielisten äänikirjojen valikoima on melko pieni, ja perusperiaatteena "pienempiin" kieliin on yleensä hankkia mieluummin alkuperäiskielistä materiaalia kuin käännöksiä. Poikkeuksiakin toki tehdään eli voit tehdä hankintaehdotuksen kirjoista haluamallesi kirjastolle, jossa sitten tutkitaan onko kirjoja saatavilla ja päätetään hankinnasta. Hankintaehdotuksen voi tehdä kirjastossa paikan päällä. Vaski-kirjastoihin hankintaehdotuksen voi jättää myös verkossa osoitteessa https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/hankintaehdotus
Toinen mahdollisuus saada kysymääsi aineistoa on kaukolainaus. Mikäli jollain muulla kirjastolla...
Kasvi, joka usein esiintyy jouluun liittyvissä kuvissa mistelinä, ei tosiaan olekaan misteli. Epäilisinkin, että kyseessä on orjanlaakeri eli Ilex aquifolium (http://fi.wikipedia.org/wiki/Orjanlaakeri), joka sahalaitaisine lehtineen ja punaisine marjoineen muistuttaa perinteistä kuvaa mistelistä. Orjanlaakeri tunnetaan myös nimellä piikkipaatsama, ja se kuuluu eri luokkaan ja lahkoon kuin misteli.
Mistelien sukuun kuuluu useita satoja eri lajeja. Euroopassa esiintyvällä mistelillä eli Viscum albumilla (http://fi.wikipedia.org/wiki/Misteli) on tasareunaiset, soikeat lehdet ja valkoiset marjat. Sitä ja sen amerikkalaista sukulaista Phoradendron serotinumia käytetään perinteisesti joulukoristeena.
Orjankaali-nimistä kasvia ei sen sijaan...
Nimi liitetään yhteen muinaisskandinaavisen sanan leifr kanssa, jonka todennäköinen merkitys oli 'perijä, jälkeläinen'. Nimen suosioon Norjassa ja muualla on varmaankin vaikuttanut kiinnostus viikinki Leif Erikinpojan henkilöön. Hänen tiedetään purjehtineen noin vuoden 1000 vaiheilla Pohjois-Amerikkaan (todennäköisesti Newfoundlandiin) ja talvehtineen siellä.
Suomessa nimi on ollut suosituimmillaan 1940- ja 1950-luvuilla
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
NORJASSA, jossa Leifiä on pidetty luonteenomaisena, se oli 1.1.2012 nimenä 14301 miehellä, 3784:llä ainoana.
Viidenkymmenen suosituimman pojannimen joukkoon se ylti 1900-luvun kahden ensimmäisen kolmanneksen aikana:
1900-1909 26:s
1910-1919 13:s
1920-1929 9:s
1930-...
Jos ilmoitat kirjastolle sähköpostiosoitteesi, saat sähköpostitse varausilmoitukset, eräpäivän lähestymisestä varoittavat tiedotteet ja ensimmäiset myöhästymismuistutukset. Eräpäivämuistutukset lähetetään sinulle kaksi päivää ennen eräpäivää.
Voit ilmoittaa sähköpostisi kirjastokäyntisi yhteydessä tai HelMet-verkkokirjastossamme. HelMet-verkkokirjastossa voit valita ilmoitustavan kirjautuneena omiin tietoihisi osoitteessa: http://www.helmet.fi/
Kirjauduttuasi valitse kohta "muuta tietojasi", josta löydät sähköpostivaihtoehdon ilmoitustavaksi.
Kopioiminen ja tulostaminen maksavat Helsingin kirjastoissa 40 senttiä sivulta. Sekä mustavalkoinen ja värillinen että paperikoot A4 ja A3 maksavat saman verran, kaikki 40 senttiä sivulta.
Herttoniemen kirjastossa on käytettävissä värillinen kopiokone ja tietokoneilta voi myös tulostaa värillisesti.
Herttoniemen kirjaston HelMet-sivut: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Herttoniemen_kirjasto
Kyllä pääsee. Kysyin asiaa Uimastadionilta ja heidän mukaansa Uimastadionille pääsee toisen Helsingin kaupungin uimahallin voimassaolevan kuukausikortin kanssa.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukuniemt -kirjasta(2000)löytyy useampikin selitys nimelle. Keisu on mm. Iittiläinen talon- ja sukunimi, joka perustuu viljelysnimeen (keiso = "sarjakukkainen putkikasvi"). Saulo Kepsun kokoamassa teoksessa Pohjois-Kymenlaakson kylännimistä (198I) Kejsu on merkitty vuosilta 1860-66. Keisu-nimien alue löytyy myös pohjoisesta. Ylitorniolla on satoja vuosia vanhaksi sanottu Keisun talo, jonka mukaan asukkaat ovat ottaneet myös sukunimen. Pellosta löytyy niemi, jonka nimi on selitetty sanasta keisu, "mutkalle kasvanut mänty".
Salasanan saat käyttöösi Lahden kaupunginkirjaston toimipisteistä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen esittämällä. Salasana on nelinumeroinen tunnusluku, jonka voi valita itse. Verkkokirjastoon kirjautumisen lisäksi tunnuslukua tarvitaan itsepalvelulainauksessa sekä työasemien ajanvarauksessa. Salasanan saa siis vain käymällä kirjastossa, niitä ei anneta puhelimitse eikä sähköpostilla.
Tein kirjasta Helsingin Pasilan kirjastolle hankintaehdotuksen 24.7. Lisäkappaleet ovat ilman muuta perusteltua, mutta hankinta-aika voi venyä kesän vuoksi, varsinkin jos kirja joudutaan tilaamaan ulkomailta. Uskon, että pystymme lyhentämään varausjonoa syksyyn mennessä.
Pääkaupunkiseudun tieteellisissä kirjastoissa kirjaa on lisäksi kolme kappaletta Aalto-yliopiston kirjastossa ja yksi kappale Helsingin yliopiston kirjastossa. Myös niistä kannattaa tiedustella. Suomen tieteelliset kirjastot ovat yleensä kaikkien käytettävissä ja niistä voi lainata valokuvallisella henkilöllisyystodistuksella.
Riku Räihä
Erikoiskirjastonhoitaja
Pasilan kirjasto
