Tässä kirjallisuutta ja muutama internetistä löytyvät artikkeli aiheesta.
Kanninen, Katri: Tunne minut! : turva ja tunteet lapsen silmin (PS-kustannus 2012)
Keltikangas-Järvinen, Liisa: Pienen lapsen sosiaalisuus (WSOY 2012)
Pesästä lentoon : kirja lapsen kehityksestä kasvattajalle (WSOY 2003)
Pienet päivähoidossa : alle kolmivuotiaiden lasten varhaiskasvatuksen perusteita (WSOY 2001)
Piironen-Malmi, Ulla: Välittämisen pedagogiikka (Tammi 2008)
Sinkkonen, Jari: Lapsen puolesta (WSOY 2001, uud. painos 2012)
Väestöliiton Perheaikaa-sivustolla:
https://www.perheaikaa.fi/lapsi-perheessa/jutut/lapsen-maailma/ajankoht…
Mannerheimin lastensuojeluliiton Vanhempainnetissä:
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tukivinkit/lapsi_aloittaa_paivahoidon/
Englanninkielisen Wikipedian mukaan pakkopaidan keksi ranskalainen Guilleret vuonna 1790. Ennen kuin sitä alettiin käyttää psykiatrisessa hoidossa, pakkopaitaa käytettiin vankiloissa väkivaltaisten vankien rauhoittamiseen. Tässä käytössä olleen pakkopaidan kuva löytyy alla olevan British Museumin linkin kautta:
http://www.bbc.co.uk/ahistoryoftheworld/objects/e2nDsF2MTT2K3qrDCxTmRg
http://en.wikipedia.org/wiki/Straitjacket
Kirjailija Kaari Utriolta on julkaistu vuodesta 1968 alkaen kymmeniä historiallisia romaaneja ja tietokirjoja. Lienee mahdotonta valita niistä tunnetuimmat. Tietoa kirjailijasta ja hänen laajasta tuotannostaan esimerkiksi kaunokirjallisuuden verkkopalvelun Kirjasammon sivuilta:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175904013124
Kysymyksessä kuvailtu matemaatikko saattaisi olla venäjänjuutalainen Jakow Trachtenberg (1888-1953). Trachtenberg kehitteli päässälaskutekniikkansa seitsemän vuotta kestäneen keskitysleirivankeutensa aikana. Suomeksi Trachtenbergin kirjaa ei ole julkaistu, mutta se on saatavilla esimerkiksi englanninkielisenä käännöksenä (The Trachtenberg speed system of basic mathematics).
http://finna.fi
Suomenkielinen johdatus Trachtenbergin päässälaskutekniikkaan löytyy kuitenkin Michael Schrøderin vuonna 1963 julkaistusta kirjasta Pikalaskenta kuuluisan Trachtenbergin menetelmän avulla.
Tätä ajanjaksoa pidetään Ruotsin kustavilaisena aikakautena. Helmet-hausta (http://www.helmet.fi/fi-FI) kannattaa hakea juuri tällä termillä: kustavilainen aika. Yleistä historiatietoa löytyy esim. tästä kirjasta: Suomen historia. 4 : Vapauden aika, kustavilainen aika, kansanelämää 1700-luvulla. Kulttuuri- ym. tietoa vaikka näistä: Suomalaisen arjen historia. 2: Säätyjen Suomi, Säätyläiskoti Suomessa: sisustuksia, historiaa ja tapakulttuuria 1700-luvulta / Riitta Koskinen, Elämää Suomessa 1700-luvulla / Gunnar Suolahti
Kirjalija on Arto Juurakko. Hänen uusimmat runoteoksensa ovat "Rakkahan kans : lemmenhippuja pohojalaasittain" (2012), "Eläämellistä rakkautta" (2011) ja "Lemmenleimahruksia" (2010).
Kun syötät googleen "lymphogranuloma venereum" löydät runsaasti suomenkielisiä viiteitä kyseisestä taudista ja sen etenemisestä. Kaipaamaasi perusteellista tekstiä ei välttämättä ole saatavilla. Ohessa muutama linkki.
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/potilaalle/naytaartikkeli/tunnus/khp000…
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01… venereum
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lymphogranuloma_venereum
Mainitsemasi kohta Jon Kabat-Zinnin kirjasta "Täyttä elämää" löytyy suomennoksen sivulta 31. Kappale alkaa näin: "Klinikalle tuli myös eräs hieman yli seitsemänkymppinen mies, joka kärsi kovista jalkakivuista. Hän tuli ensimmäiselle tunnille pyörätuolissa..."
Lähde:
Kabat-Zinn, Jon: Täyttä elämää : kehon ja mielen yhteistyö stressin, kivun ja sairauksien hoidossa (suomentaneet Marlene Sanoukian ja Tuija Turpeinen, Basam Books, 2007)
hei,
Gladys Aylward - nimisestä Kiinassa toimineesta lähetystyöntekijästä löytyy suomeksi kaksi kirjaa: Pieni nainen / Alan Burgess ; suomentanut Helvi Vasara, 1957 ja Muurinmurtaja : kertomus lähetyssaarnaajasta Kiinan kärsimysteillä / Gladys Aylward, 1954
Moi moi.
Jos kirjasta ei ole varauksia, voit tosiaankin tehdä niin, että käyt kirjastossa palauttamassa sen ja sitten lainaat sen uudestaan. Nyt sinulla on taas käytettävissäsi kolme uusimiskertaa. Olennaista siis on, että aina kolmen uusimiskerran jälkeen kirja pääsee käymään kotonaan kirjastossa. Mitään rajaa ei ole määrätty sille, miten moneen kertaan tämän kierron saa toistaa.
Mikäli tilaisuuteen myydään pääsylippuja, on kyseessä maksullinen tilaisuus, johon jokaiselta tulijalla on oltava oma lippu. Maksullinen ohjelma taas voi olla tarjolla tilaisuuksissa, joihin on vapaa pääsy. Tällöin tulija voi halutessaan tukea tapahtumaa tai esiintyjää ostamalla ohjelman, mutta mitään pakkoa siihen ei ole. Tällainen käytäntö on usein esim. seurakuntien järjestämissä konserteissa.
Nykysuomen sanakirja ei mainitse verbiä. Mutta Suomen murteiden sanakirja antaa verbille jenkata useita merkityksiä 1. muuttaa, siirtää, säätää, sovittaa. Eniten esiintyy Varsinais-Suomessa ja Hämeessa ja Pohjois-Savossa. 2. "jenkata (itsensä)" = laittautua pois, mennä tiehensä, 3. olla esteenä , panna vastaan, 4. jankata, tankata, päntätä tms.
Jenkata voi tarkoitta myös jenkan tanssimista.
Pelkän tunnusluvun muistaminen ei riitä varausten noutamiseen, mutta jos sinulla on mukana henkilöllisyystodistus, voit näyttää sen virkailijalle, joka lainaa sinulle varaamasi aineiston.
Helmet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan lainausoikeuden menettää, jos ei ole palauttanut lainaamaansi aineistoa ja 28 vuorokautta on kulunut laina-ajan päättymisestä.
Kaikenlainen kirjastokortin käyttö siis estyy, kun tuo 28 myöhästymisvuorokautta tulee täyteen. Käyttösäännöt kokonaisuudessaan voit lukea Helmetin sivuilta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Hei!
Tampereen kaupunginkirjastossa ei ole noin vanhoja Kauppalehtiä.
Tampereen yliopiston kirjaston sanomalehtilukusali säilyttää
Kauppalehdet pysyvästi. Niiden sijainti löytyy osoitteesta http://www.uta.fi/kirjasto/
Järjestysnumerosi varausjonossa muuttuu kaiken aikaa sitä mukaa kuin sen edellä olevia varauksia saadaan toimitetuksi. Järjestysnumerosi siis muuttuu pienemmäksi. Tällä hetkellä varauksesi ovat jonoissa sijoilla 166/521 ja 412/421. Tarkastin kummankin varauksen jonot, ja molemmissa jonoissa sinun varauksiesi edellä olevat varaukset on tehty aikaisemmin kuin sinun varauksesi. Jonot ovat siis aivan oikeassa järjestyksessä ja molemmat varauksesi etenevät niin kuin pitääkin.
Tällaisissa jonotustilanteissa ei edes ole mahdollista "ajaa ohi". On periaatteessa mahdollista, että varausta tehtäessä kaikki sillä hetkellä jonossa olevat varaukset eivät näy järjestelmässä, mutta tällaisen tilanteen syntyminen edellyttää sitä, että samasta teoksesta on...
Jäljitetty runoilija on Saila Susiluoto. Säkeellä "Naiset menevät vangeiksi kaikkiin maailman espoolaisiin rivitaloihin" alkava runo löytyy Susiluodon 2001 ilmestyneestä proosarunokokoelmasta Siivekkäät ja hännäkkäät, minkä lisäksi se on julkaistu Eino Santasen ja Susiluodon toimittamassa Uusi ääni -antologiassa vuonna 2006.
Heinolan kirjastosta ei kysymiäsi nuotteja löydy.
"The love boat theme" nuotti sisältyy esimerkiksi teokseen "Giant collection : more than 150 songs" (1990), joka löytyy esim. Lahden kaupunginkirjaston kokoelmasta.
"I love how you love me" nuotti sisältyy esimerkiksi teokseen "Wedding & love fake book" (1994), joka löytyy esim. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmasta.
- Tuulensuojaan: Yellow river, es. Christie (säv., san. Christie, Jeff) Epic 510626, alkuperäinen julkaisu single Yellow river / Down the Mississippi line (1970)
Ensimmäinen suomalainen versio Ei aikaa enempää -levy, 1970, Scandia KS840, levytyksen tuottaja todennäköisesti Jaakko Salo
- Mamy blue: ensimmäinen levytys Mamy Blue (italiaksi) / E' finita la primavera, es. Spagna, Ivana (Ricordi 2020047) 1971. Levytyksen tuottaja todennäköisesti Salermo, Massimo
Ensimmäinen suomalainen versio:
Mamy blue / Kun katsoo mua hän silmiin, esittäjä Kirka (Scandia KS 865) (v.1971) levytyksen tuottaja ja sovittaja Olli Heikkilä
- Moi moi vain: alkuperäinen levytys
Take me high / I'm loving you, es. Veres, Mariska (Hollanti) (PE 22091) v. 1975
Suomeksi...
