Oletan, että aiot tutkia nimenomaan tavallisen kansan suhtautumista saksalaisiin, ei niinkään poliittisen johtomme suunnitelmia ja toimia. Niistä perusteellisin esitys olisi kaiketi edelleenkin
Jokipii, Mauno
Jatkosodan synty : tutkimuksia Saksan ja Suomen sotilaallisesta yhteistyöstä 1940-1941. – Otava, 1988
Yleensä suhde saksalaisiin oli aihe, josta kirjoittamista sensuuri valvoi tiukasti eri aikoina erilaisista syistä.
Välittömin kosketus suomalaisella siviiliväestöllä ja saksalaisilla oli Pohjois-Suomessa. Aiheesta on laaja tutkimus
Junila, Marianne
Kotirintaman aseveljeyttä : suomalaisen siviiliväestön ja saksalaisen sotaväen rinnakkainelo Pohjois-Suomessa 1941-1944. – Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2000
http://elektra.helsinki.fi...
Etsimäsi Elina Vaaran runo on nimeltään "Talven kevät" ja se julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa "Yön ja auringon kehät" (1937).
Runo löytyy myös mm. antologioista Suomen runotar I (toim. Hannu Kankaanpää, Satu Marttila, Mirjam Polkunen, Kirjayhtymä, 1990) ja Runojen kirja : neljä vuosisataa suomalaista runoutta (toim. Veikko Polameri, Otava, 1977).
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Suomen runotar I (toim. Hannu Kankaanpää, Satu Marttila, Mirjam Polkunen, Kirjayhtymä, 1990)
Valitettavasti mekään emme löytäneet mistään mainintaa, että aikuisviihdeteollisuudessa olisi käytössä mitään sertifikaattia, joka takaisi työskentelyolosuhteiden kuvauksissa olleen eettisesti kestävällä pohjalla. Toki pornoelokuvien kuvaamista koskee sama yleinen lainsäädäntö esim. työsuojeluasioiden suhteen kuin muitakin inhimillisen toiminnan aloja, joten ainakaan isojen kaupallisten toimijoiden tuottaman ns. mainstream-pornon kohdalla ei liene erityistä syytä olettaa työolosuhteiden olleen epäeettisten.
Sisällöltään eettinen pornografia lienee sellainen asia, jonka määrittely vaihtelee riippuen keneltä kysyy. Feministinen porno – tai englanniksi feminist porn(ography) – on laajalti käytetty termi sellaisesta pornosta, joka pyrkii...
Heti tulee mieleen Eeva Kilven runo kokoelmasta Laulu rakkaudesta ja muita runoja, 1972, joka alkaa sanoilla:"Nukkumaan käydessä ajattelen: Huomenna minä lämmitän saunan, pidän itseäni hyvänä...jne.
Jos runo ei ole ajattelemasi, kysy uudelleen.
http://www.genealogia.fi/ (Suomen sukututkimusseura)
Sivulta löytyy myös Hiski-tietokanta, jossa voi etsiä tietoja sukunimen mukaan.
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (voi saada selville nimen alkuperästä)
Kirjassa: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet: ei löydy muuta tietoa ko. sukunimesta, kuin että joku Vinqvist vaihtoi sukunimensä Valoksi 1906.
Kirjassa: Paikkala, Sirkka: Se tavallinen Virtanen: suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 mainitaan sivulla 66 seuraavaa: "Esimerkiksi kun talonnimi-lisänimistä tuli talonnimi-sukunimiä, eivät kaikki talonnimi-lisänimet muuttuneet sukunimiksi, mutta ajan mittaan kaikki talonnimi-lisänimet korvautuivat sukunimillä, joko talonnimi-...
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan kyseinen Ruben Oskar Auervaaran teos "Nainen oli kohtaloni" ilmestyi vuonna 1953.
Teosta ei näytä löytyvän lähikirjastojesi kokoelmista, mutta joistakin Suomen yleisistä kirjastoista se löytyy. Voit tehdä teoksesta kaukolainatilauksen.
Lähteet:
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Varmaa vastausta tähän kysymykseen ei löydy - ei Suomen kansallisdiskografiasta eikä Yleisradion ja Suomen äänitearkiston tietokannoista. Ressun levyssä ei ole muuta tietoa duettopartnerista kuin etunimi.
Liian pitkä katse on äänitetty v. 1993, Vanhat polkupyörät kaksi vuotta myöhemmin.
Kuunteluvertailun perusteella voisi olettaa, että molemmissa kappaleissa on sama laulaja eli Sarita Harma (os. Koskelin): äänensävy, fraseeraus ja vibrato ovat samanlaiset.
Arkkitehtuurissa tyylit vaihtelevat ajan ja paikan mukaan. Erilaiset rakennustyylit heijastavat vallassaolevaa muotia, uskomuksia ja uskontoja tai arvoja ja ihanteita sekä uusia tekniikoita, jotka mahdollistavat uudet tyylit.
Lisää aiheesta löytyy englanninkielisestä Wikipediasta: http://en.wikipedia.org/wiki/Architectural_style
Kaikkeen rakentamiseen tarvitaan rakennuslupa, jonka myöntää paikallinen rakennusvalvontaviranomainen. Rakennusluvasta lisää täällä: http://www.rakennuslupa.fi/
Kaupunkirakentamista säätelee myös asemakaava. Täältä löytyy tietoa asemakaavoituksesta Espoossa: http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaavoitus/Asemakaava
Lisäopastusta aiheeseen voisi tiedustella myös arkkitehtuurimuseon kirjastosta:...
Tätä asiaa on paras lähestyä kirjallisuuden kautta. Esimerkiksi Melinda-tietokannasta tai Helmetistä voi hakea, missä kirjastoissa olisi aiheesta kirjallisuutta. Hakusanana voisi käyttää esim. "laskutus"-sanaa. Tutustumisen arvoinen voi olla esim. seuraava teos: Anttonen, Miia & Hakonen, Marika: Taloushallinnon taitajaksi (Helsinki, WSOYpro 2010).
Eduskunnan kirjastossa tätä aihepiiriä käsittelevää kirjallisuutta on hyvin vähän. Tuota Anttosen ja Hakosen kirjaa ei ole.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi
http://haku.helmet.fi
Esimerkiksi alla olevissa lastenkirjoissa on aiheena teatteri tai sirkus. Lisää löytyy Tampereen kaupunginkirjaston Satumetso-sivuston haulla:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/satumetso
- Muusan ja Maestron teatteriseikkailu / Kirkkopelto Katri
- Hertta leikkii nukketeatteria / Veittikoski Niina
- Pekka Töpöhäntä teatterissa / Knutsson Gösta
- Vartiainen ja kovaääninen kuiskaaja / Nuotio Eppu
- Vaarallinen juhannus / Tove Jansson
- Sirkusnorsu Rani / Dolan, Penny
- Miina ja Manu sirkuksessa / Koivisto Jari
- Sirkus saapuu kirjastoon / Majaluoma Markus
- Sointulan lasten ja Minnan syysseikkailu / Numelin, Kristiina, Lehtonen Annemari
- Dumbo
- Tyttö ja valkoinen hevonen (Kuuluu teokseen: Laulajainen, Leena. - Tulen ja jään saari)
-...
Espoon ja Vantaan kaupunginkirjastot ovat tosiaan luopuneet varausmaksuista. Joissakin Espoon kirjastoissa, mutta ei kaikissa, varaukset voi hakea itse kirjaston varaushyllystä. Helsinki ei ole ainakaan toistaiseksi aloittamassa samaa käytäntöä.
Olisikohan tässä kenties kyse niin sanotusti väärin kuulluista laulun sanoista? Siinä määrin kaivattu katkelma muistuttaa Organ-yhtyeen samannimisen kappaleen tekstiä, jossa sanotaan "Argon-orkan nimi on Organ". Dorkista lauletaan sekä edeltävässä että seuraavassa säkeessä.
Metsä ääniä -nimistä runoa ei löytynyt Lauri Pohjanpään kokoelmista. Kollegani kutenkin tunnisti runon. Sen nimi on Metsän puhelu. . Toiseksi viimeinen säkeistö on lähes muistamasi mukainen: vain sanan maailmassa tilalla on kaupungeissa. Runo on Helmet-kirjastoissa ainakin Pohjanpään kokoelmissa Metsän satuja ja Valitut runot. Se löytyy myös tämän blogin sivuilta:
http://laguuni.blogspot.fi/2008/04/metsn-puhelu.html
Runon on kirjoittanut Pirkko Karppi. Ihan täsmällisessä muodossaan runo menee näin:
"Jos minä oisin myyränpoika,
myyränpoika pieni,
käytävän pitkän kaivaisin,
kunnes johtais tieni
toiselle puolen maailmaa,
toisten myyrien luoksi,
joista ei kukaan nauraisi
pienuuteni vuoksi."
Runo löytyy koulun lukukirjasta nimeltä Kotoa ja muualta: Otavan V lukemisto (A. Salmela, Kerttu Mustonen, Esteri Paalanen, kuvittanut Heljä Lahtinen, 1953). Runo on kirjan sivulla 40. Kirja löytyy mm. Helmet-kirjavarastosta: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Tapah…
Muita säkeistöjä kirjassa ei ole. Pirkko Karppi on kirjoittanut neljä satukirjaa, mutta ne eivät sisällä runoja. Ehkäpä runo on alunperin julkaistu kokonaisuudessaan...
Pertti Anttosen ja Matti Kuusen Kalevala-lippaassa (SKS, 1999) on noin 30 sivun laajuinen osio Kalevala-nimistöstä (etu- ja sukunimistä paikannimiin ja yritysten nimiin). Löytyy useistakin pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Valitettavasti suomalaisista kirjastoista ei löydy 1982 valmistunutta Rainer Werner Fassbinderin ohjaamaa elokuvaa Querelle. Kirjastot voivat ostaa kokoelmiinsa vain sellaisia elokuvia, joille myyjä on hankkinut tekijänoikeuslain määräämän, maksullisen lainausoikeuden.
Pasilan kirjastossa sijaitsevassa HelMet-kirjavarastossa on avoimet ovet keskiviikkoisin klo 13 - 18 (syksyllä 2013 11.9. - 11.12.2013).
Voit toki muinakin aikoina lukea varastossa säilytettäviä, ei-lainattavia lehtiä Pasilan kirjaston lehtialueella. Etsimääsi lehteähän ei saa kotilainaan. Lehdet tilataan sinulle varastosta odottaessasi.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
Hei!
Kuosma, Tapio:
Attentaatteja ja katastrofeja : vallan totuudet kritiikin puntarissa teos löytyy Loisto-kirjastoista, ei kuitenkaan Auran kirjastosta. Jos haluat tehdä varauksen teokseen, ota yhteyttä suoraan Auran kirjastoon.
Ystävällisin terveisin!
Kirsi Mäntylä
Auran kirjasto
Kiitos kysymyksestä. Valitettavasti en osaa kertoa mitä kettu sanoo, ehkäpä siinä jutun juoni juuri onkin. Tässä linkki Ylvisin blogiin, mutta se on sinulle varmasti jo tuttu (http://www.ylvis.com/blog/the_fox/).
