Tässä joitakin aiheeseesi sopivia kirjoja.
Kirjallisuuden naiset : naisten esityksiä 1840-luvulta 2000-luvulle (SKS, 2013)
Kurikka, Kaisa: "Nuorten naisten lisempi laiffi : 1990-luvun naiskirjallisuuden sinkkunaisia, perhetyttöjä ja siltä väliltä." Artikkeli sisältyy teokseen Kurittomat kuvitelmat : johdatus 1990-luvun kotimaiseen kirjallisuuteen (Turun yliopisto, 2002)
Launis, Kati: Kerrotut naiset : Suomen ensimmäiset naisten kirjoittamat romaanit naiseuden määrittelijöinä (SKS, 2005)
Lähikuvassa nainen : näköaloja 1800-luvun kirjalliseen kulttuuriin (SKS, 2001)
Modernin lumo ja pelko : kymmenen kirjoitusta 1800-1900-lukujen vaihteen sukupuolisuudesta (SKS, 2000)
Naiskirja : kirjallisuudesta, naistutkimuksesta ja kulttuurista (KKL, 1996...
Alla olevasta linkistä löytyi Leninin 11.7.1919 Sverdlovin yliopistossa pitämä puhe, jonka otsikko on "Valtiosta". Puheesta löytyi tällainen virke: "Valtio on kone, jolla luokka sortaa toista luokkaa, kone, jolla yhden luokan alaisuudessa pidetään muut alistetut luokat." Käsittääkseni kyseessä on sitaatin suomennos.
Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike julkaisi puheen vuonna 1945 erillisenä niteenä.
https://www.marxists.org/suomi/lenin/1919/7/11.htm
https://finna.fi
Jan-nimiset henkilöt viettävät nimipäiväänsä samana päivänä kuin Jani, Johannes, Juhani ja Jussikin, eli 24.6., Johannes Kastajan päivänä.
Jan on monissa maissa vakiintunut nimi, joka pohjautuu raamatulliseen Johannes-nimeen.
Lähteet:
http://almanakka.helsinki.fi/fi/nimipaivat/nimipaivahaku.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jan
Ensimmäinen kysymäsi virke Herodotoksen historia-teoksen neljännen kirjan 45. luvusta kuuluu Edvard Reinin suomennoksessa kokonaisuudessa näin:
"Mutta mitä Europpaan tulee, ei yksikään ihminen tiedä, onko se meren ympäröimä, eikä, mistä se on tämän nimen saanut; ei myöskään ole tunnettu, kuka sen on antanut, jollemme tahdo väittää, että maa on saanut nimensä tyrolaisesta Europasta, jolloin se siis olisi aikaisemmin ollut nimetön, niinkuin toisetkin maanosat."
Viidennen kirjan 58. luvun koko ensimmäisen virkkeen Edvard Rein on suomentanut seuraavasti:
"Tähän maahan asetuttuaan toivat mainitut Kadmoksen keralla saapuneet foinikialaiset, joita olivat gefyralaisetkin, useiden muiden taitojen muassa helleenien keskuuteen kirjoitusmerkit, joita...
Pahoittelen, että kysymys on viipynyt pitkään ja odottanut vastausta. Käännnyin asiassa Helsingin kaupunginsuunnitteluviraston puoleen ja saimme sieltä kysymykseesi tälläisen vastauksen. "Asemakaavassa tosiaan määrättiin yksi Primon vanhimman osan julkisivu säilytettäväksi (osaksi uutta rakennusta). Mielellään olisimme kaavassa säilyttäneet koko vanhan tehdasrakennuksen, mutta se oli rakenteiltaan ja varsinkin perustustensa puolesta niin heikossa kunnossa ettei se ollut mahdollista. Toiminnassa oli käytetty myös sen verran vahvoja kemikaaleja, että talon rakenteet ja maaperä oli pahasti aineiden kyllästämää. Pitkällisen taivuttelun jälkeen tontin omistaja hyväksyi yhden julkisivun säilyttämisen. Muu rakennus purettiin ja seinä jätettiin...
Kyllä, runo on suomennettu. Se löytyy teoksesta Ahmatova Anna / Valitut runot / toimittanut ja suomentanut Marja-Leena Mikkola, 2008.
Runo on osa Requiem 1935-1940 -runoelmasta, ja osa sen runosta Johdanto.
Markku Varjon, Lauri Kolin ja Harri Dahlströmin kirjassa Maailman kalojen nimet (2004) on suomenkieliset nimet myös rustokaloihin kuuluville haille. Kirjassa on maailman yli 26 000 kalalajin nimistä suomennokset noin 8000 lajille. Nimet on laatinut Suomen Biologian Seuran Vanamon nimeämä työryhmä.
Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1670733__Smaailman%20kaloj…
Tulostaminen omalta muistitikulta on mahdollista HelMet-kirjastoissa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihdy/…
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
http://www.helmet.fi/fi-FI
Jaakko Hämeen-Anttila on koonnut ja suomentanut Rumin runoja teokseensa Rakkaus on musta leijona (Basam Books 2002). Runot on pääosin kerätty B. Furuzanfarin kymmenosaisesta laitoksesta, ja teoksessa esiintyvät runot on listattu kirjan loppuun Furuzanfarin numeroinnin mukaan.
Valitettavasti kysymäsi runo (the Torrent Leaves, numero 2873) ei ole näiden Hämeen-Anttilan suomentamien runojen joukossa.
Rumista kiinnostuneelle voisi hyödyllistä ja mukavaa luettavaa olla myös esim. Ruokopillin tarinoita : Kertomuksia Dzalaladdin Rumin Masnavista / persiasta suomentanut Jaakko Hämeen-Anttila.
Valitettavasti jouduimme budjettisyistä karsimaan täksi vuodeksi tilattavien lehtien määrää ja Teknikens Värld valikoitui yhdeksi karsittavista mm. vähäisen kysyntänsä vuoksi ja siksi että vastaavantyyppisiä lehtiä oli muitakin. Ensi vuoden tilauksiin voi kuitenkin yhä vaikuttaa, eli jos useampi asiakas toivoo samaa lehteä jälleen tilattavaksi, otamme toiveet huomioon. Asiakkaiden kuulemiseen on tähdätty myös kevään kuluessa järjestetyllä lukuseurannalla, jotta saamme ajantasaista tietoa siitä, mitä lehtiä luetaan ja mitä ei. Toiveita voi esittää joko kirjastossa asioidessaan tai sähköisesti. http://www.lastukirjastot.fi/hankintaehdotuslomake
Internetistä löytyvän suomenkielisen Raamatun sanahakuohjelman mukaan tuollaista lausetta ei Uudesta testamentista löytyisi. Lähimpänä sisällöllisesti taitavat olla seuraavat jakeet:
Matt. 10:20 ("Te ette puhu itse, teissä puhuu Isänne Henki")
Mark. 13:11 ("Kun teitä viedään luovutettaviksi viranomaisille, älkää etukäteen olko huolissanne siitä mitä puhuisitte. Puhukaa ne sanat, jotka teille tuona hetkenä annetaan. Silloin ette puhu te, vaan Pyhä Henki.")
Room. 8:26 ("Myös Henki auttaa meitä, jotka olemme heikkoja. Emmehän tiedä, miten meidän tulisi rukoilla, että rukoilisimme oikein. Henki itse kuitenkin puhuu meidän puolestamme sanattomin huokauksin.")
2. Kor. 4:13 ("Meillä on sama uskon Henki, josta on kirjoitettu: 'Minä uskon, ja...
Nykyisin yleisen tapa etsiä "nuoruuden ystäviä" on Facebook. Sieltä voi tietysti etsiä tuntemiaan ihmisiä nimellä. Ainakin, jos olet viettänyt nuoruutesi suhteellisen pienellä paikkakunnalla, voit yrittää etsiä tuttujasi paikkakuntakohtaisista ryhmistä. Kyselemällä voit löytää myös nimensä vaihtaneita tuttujasi. Myös joidenkin koulujen entisille oppilaille on perustettu Facebook ryhmiä. Esimerkiksi Helsingin I Normaalikoulun oppilaille.
Anteeksi että olet saanut odottaa vastausta näin kauan, pieni kömmähdys tapahtui vastaajalle. Helsingin ja Espoon pääkirjastoista saa mikrofilmeiltä kopioita, paperiversioina heillä ei ole. Helsingin Sanomat ilmoittivat että heidän palvelunsa rajoittuu sisäiseen käyttöön.
Vanhoja musiikkialbumeita kannattaa etsiä musiikkidivareista, joista monilla on myytävät levyt näkyvillä ja tilattavissa myös netissä. Esimerkiksi Divari Kangas -myymälällä näyttää olevan useita Juhamatin albumeita tarjolla. Tässä sivusto, johon on listattu levydivareita:
http://www.saunalahti.fi/~oystila/raimo/musa/divarit.html
(Luettelo divareista alkaa hiukan alempaa sivulla.)
Divari Kangas: http://divarikangas.fi/index.php?page=main
Tarkoitatte varmaankin Veikko Juntusen kappaletta Rentukkaojan Aatu. Kappale löytyy nuottikokoelmasta Uudet suosikkivalssit, josta saatte myös sanat laulajia varten. Nuotti on Helmet-kirjastoista Itäkeskuksen, Sellon ja Tikkurilan kirjastoissa.
Kappale on myös Eero Avenin levyllä Miljoona ruusua: juhlalevy : 40 laulua.
Iloisia syntymäpäiviä!
"Kerta" ilmaisee toistuvuutta tai toistumattomuutta asiayhteydestä riippuen. Jokin asia voi tapahtua kerran tai monta kertaa, siis toistua, kertautua, kertaantua.
Adjektiivi "ainutkertainen" ilmaisee toistumatonta, yhden ainoan kerran tapahtuvaa. Yhdyssanan alkuosana "kerta-" ilmaisee toistumattomuutta: kertakäyttöinen, kertakuulemalta.
Yhdyssanan loppuosana se myös ilmaisee toistuvuutta paitsi sanassa "toistokerta" myös esimerkiksi "kuuntelukerta" tai "esityskerta".
Lähde: MOT Kielitoimiston sanakirja. http://mot.kielikone.fi/fi
Mielestäni ne ovat lähes aina suomennettuja, kuten jälkimmäisessä Shekespeare-esimerkissäsi, suomentajan nimi mainiten.
Mikäli sitaattia ei ole aiemmin käännetty suomeksi, kääntää koko teoksen suomentaja myös sitaatin ja mainitsee itsensä sen kääntäjäksi.
Mikäli teos on alunperin kirjoittettu suomeksi, on kirjoittajalla yleensä tapana laitta sitaatti teoksensa alkuun suomeksi, kääntäjän nimi ilmaisten kuten edellä. Aika usein sitaatti on sekä alkukielisenä että käännettynä.
Näkemykseni perustuu käytännön havaintoihin. Kääntämättä jätetty sitaatti merkitsee oletusta lukijan kielitaidosta, eikä se ole kovin kohteliasta.
Uusi maailma -lehden vuosikerran 1964 voit saada kaukolainaksi Varastokirjastosta. Käänny oman kirjastosi puoleen, he tekevät kaukolainatilauksen, ja voit noutaa sen sitten kirjastostasi.
Kirja Kahden kauppa - Juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia suomalaisista häistä (toimittanut Terttu Kaivola) on hyvä ja perusteellinen lähdeteos, josta käy ilmi, että monet nykyhäiden perinteet ovat kotoisin Englannista, eivätkä ole kovin vanhoja. Matti Sarmelan toimittama Pohjolan häät -kirjasta saa tietoa entisaikojen pohjoisten kansojen (saamelaisten, suomalaisten, inkeriläisten, virolaisten, venäläisten ja norjalaisten) häistä.Kirja Häät = Bröllop / [toimittaja = redaktör: Irma Savolainen] perustuu Helsingin kaupunginmuseon Häät-näyttelyyn vuodelta 2011, ja sisältää myös runsaasti tietoa hääperinteistä. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
Myös naimisiin.fi-sivustolta saa tietoa hääperinteistä. Sivuston...
