Varauksen voi noutaa toinen henkilö. Varauksen noutaja lainaa varamaasi kirjan omalla kortillaan,kertoo vaan millä nimellä varaus saapunut.Sähköpostitse varauksen noutopäivää ei voi muuttaa.
Voisikohan etsimänne kirja olla Antti Tuurin "Lakeuden kutsu" vuodelta 1997?
Alla olevasta linkistä Kirjasampoon voitte lukea kirjan kuvauksen.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_51347#.VPcMFfM8J1M
Rahamuseon rahanarvolaskurin
http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN
mukaan 66,80 markkaa.
Vuosi oli vähän ongelmallinen, sillä Suomen markka devalvoitiin roimanlaisesti lokakuussa 1967.
Tilastollisen vuosikirjan 1967 mukaan 100 Ruotsin kruunun arvo Suomen markkoina oli tammikuun - syyskuun viimeisinä päivinä 62,41 - 62,61 markkaa, mutta lokakuun - marraskuun viimeisinä päivinä 80,90 - 81,21 markkaa.
Hei, saimme Suomen kirjastoseuralta seuraavanlaisen viestin: meillä ei ole tiedossa, että vastaavaa tutkimusta olisi tehty Suomessa. Kirjastojen laatusuosituksiin (Yleisten kirjastojen laatusuositus, OKM:n julkaisuja 2010:20) sisältyy Palvelujen saatavuudesta suositus, että suurimmalla osalla kunnan asukkaista on matkaa kirjastoon alle 2 kilometriä tai kirjastoon on hyvät liikenneyhteydet ja matkustusaika on kohtuullinen (alla puoli tuntia). Kävelymatka on lapsille kohtuullinen ja turvallinen. Kirjastoautossa asioivilla on matkaa auton pysäkille alle kilometri.
Vuoden 2007 peruspalveluarvioinnin mukaan yli puolessa maamme kunnista väestöstä alle puolet asuu alle 2 km suositusmatkan päässä kirjastosta. Tuon jälkeen ei peruspalveluarviointia...
Yrjö Jylhä on kääntänyt kohdan näin:
"Mua kädest' ottain, pusertain hän huusi:
'Suloinen olento!' ja kiihkeästi
mua suuteli, kuin juurineen nyt nyhtäin
mun huuliltani kukat suudelmain."
Sanalla "kortteeri" tarkoitetaan yleiskielessä majapaikkaa, tilapäistä asuntoa, asuntolaa tai muuta vastaavaa paikkaa, jossa voi yöpyä. Oma koti ei ole kortteeri, mutta satunnaiselle vieraalle se voi sellaisena toimia. En itse löytänyt ilmaisulle mitään historiallista yhteyttä pakkotyölaitoksiin, joiden yhteydessä se kuulostaisi mielestäni oudolta, koska niissä oleskelu ei ole samalla tavalla tilapäistä. Sanan "kortteeri" alkuperä on todennäköisesti neljännestä tarkoittava sana, mahdollisesti ruotsin kielen "kvarter"-sanan mukaan.
Tämän Pedro Paulin laulun "Mujer" ovat Rauni Koudan suomenkielisiin sanoihin "Nainen" levyttäneet Kari Tapion lisäksi ainakin Einö Grön, Juhani Markola, Tuomo Salmi, Esko Rahkonen, Eila Pienimäki, Matti Tapani, Kari Hautasaari, Markku Suominen ja Rainer Nyman.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Kalervo Kärki on ollut julkisuudessa melko paljonkin isänsä perinnön vaalijana. Haastatteluissa keskustelun kohteena on kuitenkin Toivo Kärki, ei Kalervo. Lasten puolisoista ei näytä löytyvän tietoa myöskään Toivo Kärki -elämäkerroista.
Asiaa kannattaisi kysyä Kalervo Kärjeltä itseltään. Hänen yhteystietonsa (posti- ja sähköpostiosoite ja puhelinnumero) löytyvät http://www.toivokarki.net/yhteystiedot.html -sivulta.
Kysymykseen ei voi vastata tiedon pohjalta, koska sellaista päätöstä, että shakkia ei näytetä televisiossa, tuskin on koskaan tehty. Useimmiten jonkin asian puuttuminen ohjelmista johtuu siitä, että kukaan ei ole tehnyt myönteistä päätöstä. Uskoakseni näin on myös shakin kohdalla.
Toisaalta on selvää, että shakki on varsinkin suorana lähetyksenä äärimmäisen hankala haaste. Pelirytmi voi olla erittäin verkkainen, eikä kukaan tiedä pelin kestoa. Voi myös olla, että pelistä tulee hyvin tylsä rutiinitasapeli, mutta sitäkään ei ohjaaja voi etukäteen tietää.
Mikään ei kuitenkaan estäisi näyttämästä televisiossa pikashakkia tai editoituja eli varsinaisiin tapahtumiin keskittyvää ohjelmaa. Näinhän tehdään monien urheilulajien kohdalla siksi, ettei...
VHS-DVD-digitointilaite on seuraavissa Espoon kirjastoissa:
Tapiolan kirjasto: p. 050 428 9392
Sellon kirjasto: p. 09 816 57607
Entressen kirjasto: p. 09 8165 3776
Nöykkiön kirjasto: p. 09 8165 7734
Digitoimiseen pitää varata aika joko puhelimitse tai kirjastoista.
Löydät kaikki pääkaupunkiseutujen kirjastot, joissa on digitointilaite, kun menet HelMet-sivustolle www.helmet.fi. Klikkaa kirjastot ja palvelut ja valitse valintalaatikosta VHS-DVD-digitointilaite.
Kyseessä on todennäköisesti Ilmari Hannikaisen yksinlaulu Satu op. 15 nro 2 L. Onervan runoon. Se alkaa sanoilla "Pienon, vienon prinsessalapsen". Viola-tietokannan mukaan se on julkaistu vain nuottina, ei äänitteenä ollenkaan. Se on silti voinut soida joskus radiossa. Nuotin saa tarvittaessa mm. Sibelius-Akatemian kirjastosta.
Valitettavasti en löytänyt tietoa kyseisestä novellista suomeksi.
Osaisiko Suomalais-japanilainen yhdistys auttaa asiassa tai tunteeko joku palstamme lukijoista kyseisen kirjan.
http://www.suomi-japani.net/1
Helsingissä tämä onnistuu Pasilassa, Kohtaamispaikalla ja Myllypuron Mediakirjastossa.
Seuraavasta linkistä löytyvät kaikki kirjastot, joissa voi vhs nauhat siirtää dvd:lle. Kirjastosta kannattaa varata työtä varten aika ennakkoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Juttuja_ekirjastosta/Digitoi_helme…
1950-luvulla filmattuja Raamatun tapahtumiin tai henkilöihin liittyviä spektaakkeita löytyy joko Tampereen kaupunginkirjaston tai muiden Pirkanmaan kirjastojen valikoimista nykyään dvd-muodossa. Saatavilla on ainakin seuraavat elokuvat: Ben-Hur, Daavid ja Batseba, Quo vadis, Kymmenen käskyä, Salomo ja Saban kuningatar.
Elokuvien saatavuuden voi tarkistaa verkkokirjastostamme (http://piki.verkkokirjasto.fi) ja niistä voi tehdä tarvittaessa varauksia.
Hei!
Helmet-kirjastot ovat yleiskirjastoja, joten tämä ei ole ihan meidän alaamme. Laitan tähän linkin yliopiston kampuskirjastoon; eiköhän tuolta löydy tietoa! http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/terkko/
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoilla ei ole Talentum Fokus -palvelua. Se on käytettävissä Aalto-yliopistossa: opiskelijat, tutkijat, opettajat ja muut työntekijät voivat käyttää aineistoja Aalto-tunnuksillaan, ja muut asiakkaat kirjaston asiakastyöasemilla. Palvelun kaikkia osia ei voi käyttää tätä kautta. Alla tietoa palvelusta ja käyttöehdoista:
http://web.lib.aalto.fi/fi/ecampus/info/53
Luettelossa oleva painettu kirja (Talousohjaus ja kustannuslaskenta / Marko Järvenpää, Aapo Länsiluoto, Vesa Partanen, Jukka Pellinen)on Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta kappaleita on vain neljä: ne ovat lainassa ja varauksiakin on tällä hetkellä 23 kappaletta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?formids=target&suite=def&reser…
Luokanopettaja opettaa peruskoulun luokkia 1-6, ja aineenopettaja luokkia 7-9 ja lukioluokkia. Myös alakoulussa voi tietyissä aineissa olla aineenopettajia.
Aineenopettajalta vaaditaan ylemmän korkeakoulututkinnon ja pedagogisten opintojen lisäksi opetettavan aineen opinnot. Eli ollakseen pätevä opettamaan yläkoulussa (peruskoulun luokat 7-9) ruotsia ja englantia, on suoritettava näiden aineiden opintoja tietty määrä. Luokanopettajan ja aineenopettajan pätevyysvaatimukset poikkeavat muutenkin toisistaan.
Erityisopetusta antavalla opettajalla on aineenopettajana toimiessaan suoritettava aineenopettajalta vaadittavan kelpoisuuden lisäksi monialaiset opinnot ja erityisopettajan opinnot.
Nämä tiedot ovat peräisin opetusalan ammattijärjestö...
Espoossa käytetään tietokirjallisuudessa YKL:n mukaista kymmenluokitusta.
Kaunokirjallisuudessa on tosiaankin käytössä oma sovellus, jossa esim. suomenkielinen kaunokirjallisuus menee seuraavasti:
2 = Sekasisältöiset
2.1 = Kansanrunous
2.2 = Runot
2.3 = Näytelmät, kuunnelmat
2.4 = Romaanit, novellit, näytelmäelokuvat
2.49 = Sarjakuvat
2.5 = Sadut, animaatioelokuvat
2.59 = Kuvakirjat
Ruotsinkielinen kaunokirjallisuus alkaa Espoossa numerolla 3, saksankielinen numerolla 4 ja englanninkielinen numerolla 5. Ikävä kyllä tama ei mene aivan samoin Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla, vaan näissä suomi on 1, ruotsi 2, saksa 3 ja englanti 4.
Helsinki käyttää lisäksi tietokirjallisuudessa omaa luokitustaan.
Vuosaaresta ja sen historiasta löytyy runsaasti kirjallisuutta. Tässä esimerkiksi joitakin mahdollisesti sinua kiinnostavia, joissa lienee mukana myös jonkin verran karttoja:
Jormanainen, Marja-Leena: Meri-Rastila ja Kallahti : kymmenen vuotta Vuosaaren suunnittelua ja rakentamista (Helsingin kaupunki, sosiaalivirasto, 1997)
Korhonen, Erkki: Ruoholahti, Pikku Huopalahti, Meri-Rastila ja Kallahti muuttaneiden silmin (Helsingin kaupungin tietokeskus, 1998)
Kärki, Tommi: Kallahdenniemi. Osa 1 : Maisema- ja kulttuurihistoriallinen selvitys ja virkistysalueiden yleissuunnitelma (Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto, 2005)
Lampi, Pertti: Helsingin Vuosaari - Nordsjö : kaupunginosan historia, nykypäivä ja tulevaisuus (Vuosaari-seura ja...
