Vaara-kirjastoista löytyy turkin- ja kurdinkielisiä kirjoja. Voit hakea niitä valitsemalla "tarkennetussa haussa" haluamasi kielen ja aineistolajiksi kirjan, http://vaarakirjastot.fi/
Turkinkielisiä on enemmän, kurdinkielisiä vain joitakin. Joensuun kaukopalvelun kautta tilaamme Monikielisestä kirjastosta eri kielisiä siirtokokoelmia harvinaiskielistä tai yksittäisiä kirjoja.
Fiktiivisissäkin tarinoissa lienee usein sekä fiktiota että faktaa jonkinlaisena sekoituksena. Toisaalta myös faktana kirjoitettu teos sisältää monesti paikkansa pitämätöntä tietoa. Ja fiktiivisestä teoksesta "itsensä" löytänyt saattaa loukkaantua. Rajan vetäminen ei ole ollenkaan aina itsestään selvää.
Tästä rajanvedosta on kirjoitettu paljon. Mm. Dorrit Kohnin teoksessa Fiktion mieli on aiheesta artikkeli nimeltä Fiktiiviset ja historialliset elämät: rajoja ja rajatapauksia (s. 29-50). Nettilähteitä ovat vaikkapa alla olevat:
http://www.ennenjanyt.net/1-01/i-mu.htm
http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:historiallinen…
https://kirjakko.wordpress.com/2012/08/17/kirjalappaa-fakta-fiktio-ja-s…
http://www.ts.fi/kulttuuri/...
Näyttää valitettavasti siltä, ettei missään pääkaupunkiseudun kirjastossa ole kotiin asti lainattavaa ompelukonetta. Porakoneesiin, urheiluvälineisiin tai muihin lainattaviin esineisiin verrattuna ompelukone on aika herkkä vaurioitumaan, ja sen kuljettaminenkin saattaa olla vaativampaa. Todennäköisesti noista syistä ompelukoneita ei ole katsottu sopiviksi antaa kotilainaan.
Jos tarvitset ompelukonetta lainaksi, yksi vaihtoehto voisi olla Kuinoma-palvelu osoitteessa http://www.kuinoma.fi. Sen kautta voi vuokrata monenlaisia laitteita, ja valikoimissa näyttää olevan monta ompelukonettakin. SIeltä lainaaminen on tosin maksullista muttei ehkä kohtuuttoman kallista.
Kansalliskirjaston Fennica-tietokanta osoitteessa https://finna.fi kertoo, että ”Calendar girl” on kirjan pääotsikko ja ”tammikuu, helmikuu, maaliskuu” puolestaan alaotsikko. Kirjojen merkitsemistavat saattavat hiukan vaihdella kirjastoittain.
Kirjastojen merkitsemistavoista löytyy tietoa esimerkiksi Kansalliskirjaston Kirjastoaineistojen kuvailusäännöt -sivustolta osoitteesta https://wiki.helsinki.fi/pages/viewpage.action?pageId=86353913. Säännöissä on kerrottu, mistä kohti ensisijaisesti esimerkiksi kirjojen tiedot otetaan, mutta kirjastot saattavat toki poiketa ohjeista, jos katsovat itse jonkin muun ratkaisun paremmaksi.
Alla on kirjoja, jotka käsittelevät kuolemaa ja surua. Alinna oleva kirja on leskeksi jääneen muistelmateos. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
- Surutyö / Soili Poijula
- Surun työstäminen : toimintaohjelma kuoleman, eron tai muiden tunneperäisten menetysten työstämiseen / John W. James & Russell
Friedman
- Surun satuttamat : kertomuksia läheisen kuolemasta / Liisa Seppänen
- Suru ja surutyö / Elisabeth Kübler-Ross, David Kessler
- Jäljellä muisto : elämää puolison menettämisen jälkeen / [toimittanut] Tiina Laaninen
- Kun toinen on poissa : yksin jääneen selviytymisen keinot / Maijaliisa Dieckmann
- Meitä oli kaksi / Tuija Wuori-Tabermann
Yksi tapa lähestyä runoutta voisivat olla rocklyriikat. Voitte hakea näitä runoja verkkokirjastossammekin käyttäen asiasanaa: roclyriikka.
Tässä pari esimerkkiä rocklyriikasta ja runokirjoista, mitä kirjastostammekin löytyy:
Jim Morrisonin:Jumalat & Uudet olennot. Teoksen kuvausteksti on tämänlainen:
The Doorsin legendaarisen laulajan runokokoelma ensi kertaa suomeksi. Jim Morrisonin intensiiviset sanoitukset kiehtovat yhä samalla voimalla kuin The Doorsin perustamisen aikaan tasan 40 vuotta sitten. Runoissaan Liskokuningas sieppaa aikansa hengen kiihkeiksi kuviksi, jotka huokuvat hurmaa ja tuskaa. Shamanistinen rocklyyrikko ottaa lukijansa mukaan tutkimusmatkalle elämän esiripun taakse.
ja tässä toinen esimerkki, PELLE Miljoona,...
Kuvaamaasi höyhenenkevyttä lomalukemista löytyy varmaan parhaiten kun Helmet-hakuun kirjoittaa chick lit ja rajaa haun koskemaan e-kirjoja.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Schick%20lit__Ff%3Afacetcoll…
Halutessaan voi rajata myös kielellä.
Esimerkkejä suomenkielisistä uudehkoista kirjoista:
Kesä kasiysi / Sirpa Saarikoski
Avokadopastaa : romaani / Kia Walli
Kymmenen unelmaani / Lori Nelson
Puppiduu / Laura Paloheimo
Tee se itse -vauva : romaani / Karoliina Sallinen
Bridget Jones : vauvapäiväkirja / Helen Fielding
Saman haun voi rajata myös äänikirjoihin.
Tosin silloin ei löydy neljääkymmentä kirjaa suomeksi vaan vain neljä.
Toivottavasti näistä vinkeistä on apua blogeilussa.
Runo on Aaro Hellaakosken Alttaripalvelus ja se on julkaistu kokoelmassa "Uusi runo" (1943). Runo löytyy myös kokoelmasta "Runot",
josta on ilmestynyt useita painoksia.
Psykiatri, kirjailija ja muusikko Claes Andersson kertoo teoksessaan Jokainen sydämeni lyönti - merkintöjä elämästäni (2009) kirjoittaneensa Unkarin kansannousuun liittyen ensimmäisen poliittisen runonsa "Jossakin teloitetaan kaksikymmentäneljä opiskelijaa". Alkukielisessä teoksessa Varje slag mitt hjärta slår - anteckningar från mitt liv runon nimi on "Nånstans arkebuseras tjugofyra studenter".
Sitä, onko runo joskus julkaistu, hän ei kerro. Pikaisella läpisilmäilyllä runo ei ole ainakaan hänen ensimmäisissä runokokoelmissaan, emmekä onnistuneet muidenkaan lähteiden kautta sitä löytämään. Anderssonin ensimmäinen runokokoelma, Ventil, julkaistiin 1962, jolloin kysymäsi runon kirjoittamisesta oli jo kuusi vuotta.
Koko kehoa ei ole mahdollista vaihtaa eikä siis uusia osia ostaa, mutta monien ruumiinosien, esim. hampaiden, elinten tai raajojen, korvaaminen uusilla on mahdollista jo nyt.
Kehitys etenee tässä asiassa nopeasti. Maaliskuussa 2106 Yle uutisoi näin: "Lähes koko ihmisen voi jo korjata varaosilla – pään siirtokin ehkä onnistuisi, mutta millaisin tuloksin?" Alla linkki uutiseen:
https://yle.fi/uutiset/3-8711649
Ihmisen varaosia valmistetaan mm. 3D-tulosteina. Aiheesta on tehnyt väitöskirjan Aalto-yliopiston tutkija Mika Salmi. Alla linkki Tek-verkkolehden uutiseen aiheesta:
https://lehti.tek.fi/tekniikka/ihmisen-varaosia-3d-tulosteena
Nyt ei meidän kirjastolaisten ammattitaito riitä. Laitan kysymyksen kansalliselle tietolistalle jos sitä kautta löytyisi vastaus. Aiheen perusteella mietimme, ettei kuulosta kovin seitsemänkymmenlukulaiselta vaan voisi olla joku vanhempi kertomus, josta on otettu vaikkapa uusi painos 1970-luvulla. Toivotaan että tieto vielä löytyy.
Etsitty kirja on salanimen Abacus taakse kätkeytyneen kirjoittajan Viimeinen auringonnousu (Pilot-kustannus, 2007).
"Maailman rikkain ihminen, George Giant I, rakennuttaa valtavaa moottoritietä U.S.A:n itärannikolta länsirannikolle. Tienteko sujuu kuin rasvattu salama halki mantereen, kunnes Kalliovuorilla alkavat vaikeudet. Pahaksi onnekseen multimiljardööri aikoo tehdä tunnelin läpi vuoren, joka sattuu olemaan maailman häijyimmän noidan, KiviKovan, koti..."
Tampereen luontokoulun sivuilla tekstin tekijäksi mainitaan Astrid Neeme:
http://luontokoulu.blogit.tampere.fi/kissanmaan-veso-2-9-2009/
Neemen ainoassa julkaistussa teoksessa Rytmit sinussa ja luonnossa (1999) tekstiä ei kuitenkaan ole.
Sytyke-lehdessä, jossa teksti on julkaistu, kerrotaan, että teksti on julkaistu Ratke-lehdessä 20.1.1997. Ratke-nimistä lehteä ei lähteidemme mukaan kuitenkaan ole olemassa, vaan kyse lienee ratkaisu- ja voimavarakeskeisen kulttuurin lehdestä nimeltä Ratkes:
http://www.ratkes.fi/lehti
Vuoden 1997 Ratkes-lehtiä on vain joidenkin yliopistokirjastojen kokoelmissa, joten valitettavasti emme voineet tarkistaa, onko tekstin kirjoittaja todella Astrid Neeme.
Kyseessä lienee Maria Lähteenmäen teos Maailmojen rajalla: Kannaksen rajamaa ja poliittiset murtumat 1911-1944. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Hämeenlinna 2009.
Tutkimus käsittelee Kannaksen ja erityisesti Terijoen aluetta ja sen ihmisten arkisia valintoja poliittisesti jännittyneessä tilanteessa. Maria Lähteenmäki on arktisten alueiden ja Suomen historian professori Itä-Suomen yliopistossa. Hän on myös Pohjoismaiden historian dosentti Helsingin yliopistossa.
Kahden tai kolmen etunimen antaminen on tapa, jolle ei oikeastaan ole mitään varsinaista syytä. "Nykyisin lapsille annetaan vähintään kaksi etunimeä. Tämä on meistä aivan luonnollista, sillä vanha yksinimisyys on käynyt yllättävän harvinaiseksi. Moninimisyys on kuitenkin aiemman käytännön näkökulmasta kummallista. Ihmisille on nimittäin kaikissa kulttuureissa aiemmin annettu seremoniallisesti vain yksi nimi. -- Perinteiseen yksinimisyyteen tottuneista on varmaan aluksi tuntunutkin aika oudolta, että yksi ihminen saa kaksi nimeä", nimistöntutkija Eero Kiviniemi kiteyttää tämän asian kirjassaan Suomalaisten etunimet (SKS, 2006).
Kiviniemi jäljittää usean etunimen antamisen ylempiin yhteiskuntaluokkiin ja barokin tyyli-ihanteisiin. Uusi...
Paksuimmasta kirjasta on palvelussa kysytty ennenkin. Tässä aiempi vastaus:
"Guinness Wolrd Recordsin mukaan maailman paksuin kirja on vuonna 2009 julkaistu The Complete Miss Marple, johon on koottu kaikki Agatha Christien Miss Marple -romaanit ja -novellit yksien kansien väliin. Kirjassa on 4032 sivua ja se painaa noin 8 kiloa. Siitä otettiin 500 kappaleen painos.
Iowan yliopiston kirjastom sidontaosastolla valmistettiin vuonna 2011 peräti 10000-sivuinen kirja, jonka kirjoitti runoilija Dave Morice satapäiväisen runomaratonin aikana. Kirja on yksittäiskappale."
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=6318ab35-58…
Enten tekstiä voisi olla juuri tässä The Complete Miss Marple -teoksessa.
Ensimmäiset runot ovat...
Siirtolaisuusinstituutista pyydettiin ottamaan yhteyttä suoraan heihin. Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaaren puh. on 040-627 9816 ja sähköpostiosoite jouni.korkiasaari@utu.fi
http://www.migrationinstitute.fi/fi/tietopalvelut/kirjasto
Jos sinulla on vanha kirjastokortti, voit käydä hakemassa uuden kirjastostasi. Verkkokirjastoon kirjautumiseen tarvitset kirjastokortin tunnuksen, joka löytyy kirjastokortista viivakoodin alapuolelta, ja lisäksi tunnusluvun (PIN). Tunnusluku on nelinumeroinen koodi, jonka saat myös kirjastostasi.
