Laurin Pohjanpään runosta Syksy ei löydy varsinaista runokäännöstä. Nuottijulkaisu Syksy ja muita lauluja = Autumn and other Finnish songs (1981) sisältää Heikki Sarmannon laulusävellyksiä suomalaisten runoilijoiden sanoihin. Mukana on myös Lauri Pohjanpään runoon Syksy (Kaksi vanhaa varista) sävelletty laulelma. Julkaisuun on liitetty laulujen englanninnokset. Runot on kääntänyt Aina Swan Cutler.
Julkaisun saatavuustiedot voit tarkistaa HelMet-luettelosta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä saattaisi olla ruotsalaisen Johan Theorinin Hämärän hetki (Tammi, 2007):
"Eräänä sumuisena päivänä 1970-luvun alussa Jens-niminen pikkupoika katoaa Pohjois-Öölannissa jälkiä jättämättä. Poliisi, perhe ja vapaaehtoiset tekevät viikkokausia turhaa työtä - poikaa ei löydy."
"Kaksikymmentä vuotta myöhemmin Jensin äiti Julia saa odottamattoman puhelinsoiton isältään, eläkkeellä olevalta merikapteenilta Gerlof Davidssonilta. Isä pyytää tytärtään tulemaan Öölantiin hänen avukseen. On löytynyt uusi johtolanka, jonka avulla voisi vihdoin olla mahdollista selvittää, mitä Jensille tapahtui."
Gerlofin johtolanka on vanha oikean jalan sandaali, joka vastaa Julian kuvausta Jensillä katoamispäivänä olleista jalkineista.
Tekijänoikeuslaki ei säätele teoksen kohteena olemista eli fiktiivisen teoksen saa aina luoda. Valokuvat ovat erikoinen teosten ryhmä, koska ihminen voi päätyä kuvaan tahtomattaan ja tietämättään. Aikaisemmin asiaan ei suuremmin kiinnitetty huomiota, mutta internet on muuttanut tilannetta. Tekijänoikeuslaki ei kuitenkaan asiasta mitään totea.
Kuitenkin esimerkiksi nykyinen henkilötietolaki (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523) rinnastaa valokuvan henkilötietoihin ja suojelee erityisesti alaikäisiä. Lähtökohtana pidetään yleensä, että jos kuva on otettu julkisella paikalla, sen kohteilta ei tarvitse pyytää erillistä lupaa. Yksityisyyden piirissä otettujen valokuvien osalta on syytä noudattaa nyrkkisääntöä, jonka mukaan...
Tiedustelin asiaa Vantaan kaupunginkirjaston hankintaosastolta, ja minulle vastattiin, että ainakaan vielä Vantaalle ja Espooseen ei olla hankkimassa UHD Blu ray-levyjä, koska ne tarvitsevat omat soittimensa. Tilannetta kuitenkin seurataan, eli jos UHD lyö itsensä läpi formaattina asiaa mietitään uudelleen.
Uuden kirjastokortin ja siihen liitetyn pin-koodin saat käymällä henkilökohtaisesti missä tahansa Helmet-kirjaston toimipisteessä ja esittämällä voimassa olevan henkilötodistuksen, passin, ajokortin tai kuvallisen Kela-kortin.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Maailman pienin kala näyttää Tiedelehden nettisivujen mukaan (Tiede uutiset 27.1.2006) olevan Paedocypris progenetica, joka löytyi Sumatran saarelta ja se on toinen kahdesta uudesta kalalajista, jotka kuuluvat tieteelle uuteen sukuun Paedocypris. Se on vain 7,9 mm pitkä.
Voit tehdä haun sanoilla Paedocypris progenetica ja saat kalasta lisää tietoa ja myös kuvia. Hakuja tutkiessa selviää, että se todellakin on tällä hetkellä pienin löydetty kala.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa ei ole äänilehtiä, mutta Näkövammaisten keskusliiton palveluiden avulla äänilehtien kuuntelu onnistuu.
Hyvään alkuun pääsee osoitteessa: http://www.nkl.fi/fi/etusivu/palvelut_nakovammaisille/lukeminen
Sieltä löytyy myös lisätietoa valtion erikoiskirjasto Celiasta, joka tuottaa ja välittää kirjallisuutta saavutettavassa muodossa. Celia tarjoaa kauno- ja tietokirjallisuutta ja oppikirjoja ääni-, piste- ja elektronisina kirjoina kaikille, joille painetun kirjan lukeminen on vaikeaa.
Luettelemasi kirjat todellakin ovat viimeisimmät suomennetut Maria Wern -dekkarit, eikä niiden välissä ole muita. Uusin Det du vet inte, ei ole vielä ilmestynyt suomeksi.
Viime aikoina julkaistuja päiväkirjamuotoisia romaaneja ovat mm. Jukka Viikilän Akvarelleja Engelin kaupungista (Gummerus 2017), Raija Sinikka Rantalan Maanantaikappale: 526 askelta (Like 2017), ja Virve Sammalkorven Paflagonian perilliset (Karisto 2016).
Viikilän runolliseksikin mainittu romaani on ajankuvaus 1800-luvun sääty-yhteiskunnasta Helsingissä ja sen kertojana on Saksasta Suomeen saapunut arkkitehti Johan Carl Ludvig Engel.
Maanantaikappale taas kertoo rintasyöpäään sairastuneen arjesta vuoden ajalta. Se sisältää yksityiskohtaisia dokumentteja ja kertoo sairastamisesta realistisesti ja kriittisesti.
Paflagonian perilliset kertoo tutkimusmatkasta kauas Luoteis-Venäjälle, Karjalaan 1800-luvun alkupuolella. Virve Sammalkorven...
Oivallisimmin patriotismin ja nationalismin välisen eron on kiteyttänyt ranskalainen Guy Queguiner, jota Heikki Aittokoski siteeraa kirjassaan Kuolemantanssi : askeleita nationalismin Euroopassa: "Patriootti on ihminen, joka rakastaa maataan, mutta on avoin muille. Nationalisti on ihminen, joka rakastaa maataan, mutta haluaa käpertyä rajojen sisään, sulkea rajat muilta."
Isänmaallisuus ja nationalismi ovat kiistatta lähisukulaisia. Olennaisin ero niiden välillä lienee niihin liittyvän poliittisen ajattelun ja toiminnan lähtökohdan konkreettisuudessa: isänmaallisuuden kohteena on ainakin jossakin mielessä tarkkarajainen valtio, "isänmaa", kun taas nationalismi kohdistuu abstraktimpaan ja vaikeammin määriteltävissä olevaan,...
Hei Ylen Arkistosta,
meiltä löytyy Niko Oksasen kolmen radioesitelmän käsikirjoitukset, valitettavasti äänitteitä näistä ei ole tallessa, sillä tuohon aikaan nauhat olivat niin kalliita, että niitä käytettiin useaan kertaan.
Tässä kuitenkin hieman tietoa tallessa olevista käsikirjoituksista:
-"Opettajakunnan naisistuminen." Opett. Niko Oksanen haastattelee
kansakouluntarkastaja Jaakko Laurilaa ja Maisteri Sirkku Pesosta.
Käsikirjoitus.
ENSIESITYS: 19351210
-Meidän Mattiko apukouluun? Opettaja, vanhemmat ja lastensuojelumies
keskustelevat apukoulukysymyksestä. Käsikirjoitus.
ENSIESITYS: 19360914
-"Oppilaiden kotitehtävät". Isä, lapset ja koulumies keskustelevat.
Käsikirjoitus.
ENSIESITYS: 19361106
Seitti on fibroiini-nimistä valkuaisainetta, joka koostuu mm. seriinistä, alaniinista ja glysiinistä.
Lähteet: Sandhall, Åke: Hämähäkit sukulaisineen (WSOY 1981), Turun Sanomat 8.5.2007 http://www.ts.fi/teemat/luonto/1074199202/Hamahakin+seitti+pysyy+salais…
Nykysuomen sanakirja antaa TENKA-sanalle kaksi merkitystä.
1)puolen kopeekan raha
2)vanha tilan suuruuden mitta eli veroluku Pohjois-Karjalassa, 1/32 vanhaa manttaalia
Ulla-Lena Lundbergin (s. 1947) tuotannossa ei ole Australiaan tai aboriginaaleihin liittyviä teoksia.
Lundberg on suorittanut yliopistotutkinnon antropologiasta ja asunut kaksi vuotta Afrikassa. Hän on tehnyt opintomatkoja eri puolille maailmaa, mm. Yhdysvaltoihin ja Japaniin. Tietolähteistä ei kuitenkaan löydy mainintaa siitä, että Lundberg olisi käynyt tai oleskellut Australiassa.
Afrikka onkin joidenkin Lundbergin teosten aiheena tai tapahtumapaikkana. Teokset Tre afrikansa berättelser (1977), Sand (1986, suom. Kalaharin hiekkaa, 1987) ja Regn (1997, suom. Sade) sijoittuvat Afrikkaan.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317597497226#.WYQ5…
http://www.nuorenvoimanliitto.fi/lehdet/kritiikki/kritiikki+vi/tekstina…...
HSL:n matkakortilla voi lainata aineisto joissakin HelMet-kirjastoissa Espoossa (Tapiola ja Sello), mutta tällöin lainaaminen edellyttää sitä, että matkakortin tiedot on merkitty lainaajarekisteriin.
Helsingissä ainoastaan Suomenlinnan kirjastossa voi lainata HSL:n matkakortilla, mikäli kortin omistaja on merkitty omatoimikirjaston käyttäjärekisteriin. Omatoimikirjastoa voivat käyttää Suomenlinnan asukkaat.
HSL:n matkakortin käyttöä kirjaston aineiston lainaamiseen kokeiltiin vuonna 2013 Kallion kirjastossa ja Kirjasto 10:ssä. Käyttöä ei kuitenkaan jatkettu.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastokort…
Internetistä löytyy hyvin vähän tietoa Toivo Lyystä. Tässä muutamia linkkejä:
Kirjasampo: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175928577057#.WYQ…
Pohjoiskarjalaisten nykykirjailijoiden matrikkeli: http://pkkirjailijat.jns.fi/show.cgi?id=269
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Toivo_Lyy
Kirjalähteitäkin löytyi niukanlaisesti, mutta ainakin teoksesta Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan : suomalaisten kirjailijain elämäkertoja (WSOY, 1954), löytyy lyhyt elämäkerta hänestä.
Myös Aulis Ranteen ja Pentti Törrösen teoksesta Mansikkapaikka, eli, Rajatorppa : alueen historia ja lähiöön tutustuminen (Rajatorppaseura, 1990) löytyy mainintoja Lyystä.
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-...
Selkokirjoja ja myös romaaneita on jokaisessa Helmet-kirjastossa. Valikoimaa voi selata esimerkiksi laittamalla Helmet-hakuun hakusanan selkokirja. Valmiita tehtäviä kirjastolla ei kirjojen ohella ole, mutta maahanmuuttajille suunnatuissa suomen kielen kirjoissa niitä toki on.
Kyllä periaatteessa saa kopioida omaan käyttöön, mikäli ei kierrä mahdollista kopioinninestoa, joka suurimmassa osassa DVD-levyjä on. Kopioinnineston kiertäminen on kiellettyä, mutta kopiointi sinänsä yksityiskäyttöön on sallittua lakipykälän 12§ nojalla.
Tekijänoikeuslaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
