Mikäli kysytty runo alkaa säkeillä "Nyt kevät on, ja luonto herää, povensa auliin avaa maa" kyseessä on lauluteksti tai sävelletty runo, joka on julkaistu Aksel Törnuddin teoksessa Koulun laulukirja nimellä Elämän koulu. Kirja on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1913. Siitä on otettu useita painoksia, joista viimeisin vuonna 1930.
Valitettavasti kirjassa ei ole mainintaa tekstin tekijästä, ja säveltäjäksikin on mainittu vain "Johannes".
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista löytyvät nämä cd:t, joilla on venäläisiä valsseja puhallinorkesterin soittamana:
- Venäläisiä valsseja / Karelia-puhallinorkesteri, johtaa Ossi Runne
- Russian marches and waltzes = Russkije marši i valsy / Orchestra of Headquarters of Leningrad Military District = Orkestr štaba Leningradskogo vojennogo okruga
Kappaleiden ikä tai romanttisuus ei tiedoista näy, mutta kappaleet tuntemalla tai niitä kuuntelemalla saa lisätietoa. Tässä linkki levyjen tietoihin, josta selviävät mm. kappaleiden nimet:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sven%C3%A4j%C3%A4%20valssit%…
Alla vielä linkki muihinkin Helmet-kirjastojen venäläisiä valsseja sisältäviin cd-levyihin:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/...
Oppisopimusvaihtoehtoon liittyvien asioiden selvittäminen kannattaa alkaa ottamalla yhteyttä oppisopimustoimistoon. Hämeenlinnan seudun osalta katso https://www.kktavastia.fi/oppisopimustoimisto/
Kirjastoissa on tällä hetkellä oppisopimuksella kirjastovirkailijaksi opiskelevia, mutta tulevaisuuden oppisopimuspaikkoja ei voi ennustaa esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunginkirjaston osalta. Ainakin Hämeenlinnan kaupunginkirjastoon on tullut sellaisiakin oppisopimusopiskelijoita, jotka eivät entuudestaan ole olleet töissä juuri tässä kirjastossa.
Nykyisin useimmilla kirjastonhoitajilla on takanaan yliopisto-opintoja informaatiotutkimuksesta vähintään kirjastonhoitajan pätevyyteen vaadittava määrä. Oppisopimuksella ei suoraan kirjastonhoitajaksi...
Kiitos ilmoituksesta. Molempia kirjoja on useissa Helmet-kirjastoissa, ja kumpaakin kirjaa on lainassa useasta kirjastosta, joten valitettavasti ei ole mahdollista näillä tiedoin selvittää, minkä kirjaston kokoelmista ne ovat.
Asiakas saa niistä aikanaan palautusmuistutuksia ja tulee toivottavasti selvittämään asiaa kirjastoon.
Metsäalan kirjoissa: Metsäkoulu (ilmestynyt useana vuonna); Kärkkäinen, Matti: Puutieteen perusteet; Kärkkäinen, Matti: Metsieni kirja; Perälä, Rae: Meidän metsä, on kerrottu puun taimien kasvatuksesta ja hoidosta ja harvennyksesta yms. Siinä yhteydessä puhutaan myös puun lustosta eli vuosikasvusta. Olisiko taimi kasvanut puuksi, kun se on kasvattanut ensimmäisen lustonsa? Tarkkaa määritelmää, milloin taimi on kasvanut puuksi, en löytänyt. Eri puulajit kasvavat eri tavalla, myös kasvuolosuhteet vaikuttavat.
Kasvianatomian kirjoista voisi olla myös apua. Katso esim. Terävä, Eija: Kasvianatomia.
Tarkkaa vastausta en pysty antamaan.
Tarkoitatko runoa, jossa sanotaan: "...olet vapaa tällaisenakin kevätpäivänä/istumaan tavaratalon rappuselle/syömään tötteröjäätelöä"?
Tämä on Helena Anhavan runo. Varsinaista nimeä runolla ei ole, mutta se alkaa "Älä päästä itseäsi tietyn ikäiseksi".
Runo löytyy esimerkiksi kokoelmasta Anhava: Runot 1971-1990, sivulta 107.
Oman mielen mukaisia nettisivustoja löytynee parhaiten googlaamalla. Esimerkiksi Runosydän.net -sivustolla julkaistaan nimellä kirjoitettuja runoja.
Kyseessä ovat puolustusvoimien kuntomerkki (Kmki) ja suunnistusmerkki (Smki). Nykyisen puolustusvoimien kilpailutoiminnan sääntökirjan mukaan asevelvolliset voivat suorittaa kuntomerkin 12 minuutin juoksutestissä. Suunnistusmerkki voidaan suorittaa puolustusvoimissa käsketyissä kilpailuissa suunnistuksessa, ampumasuunnistuksessa ja partiosuunnistuksessa, sekä kansallisissa ja kansainvälisissä arvokilpailuissa suunnistuksessa ja hiihtosuunnistuksessa.
Ei saa lainata ilman lupaa. Runon käyttäminen kuolinilmoituksessa ei vastoin yleistä harhakäsitystä ole sallittua, ellei runon tekijänoikeudellinen suoja ole jo rauennut. Runoilijan elossaolo ei ole tässä suhteessa ratkaisevaa, vaan vasta 70 vuotta kuoleman jälkeen runoja saa vapaasti käyttää. Eino Leino kuoli vuonna 1926, joten hän on vapaa, mutta esimerkiksi Leinoa vanhempi Ilmari Kianto kuoli vasta 1970, joten hänen runonsa vapautuvat kuolinilmoituksiinkin vasta vuonna 2041.
Tekijänoikeuslaissa oleva ns. sitaattipykälä sallii kyllä suojattujen teosten lainaamisen, mutta kuolinilmoitus ei ole pykälässä tarkoitettua lainaamista.
Heikki Poroila
Tampereen kaupunginkirjastossa Helsingin Sanomien aiemmat vuosikerrat säilytetään mikrofilmeinä. Mikrofilmatut sanomalehtien vuosikerrat ovat pääkirjasto Metson pohjakerroksen mikrofilmihuoneessa. Asiakkaiden käytössä on kaksi mikrofilmiskanneria ja mikrokortinlukija. Koneet ovat varattavissa (max 3 tuntia) asiakaskoneiden ajanvarausohjelmassa (https://netloan.tampere.fi/login.aspx?ReturnUrl=%2fdefault.aspx). Mikäli sinulla ei ole varauksen tekoon tarvittavia tunnuksia, saat ne kirjastosta. Tarvittaessa henkilökunta opastaa mikrofilmien ja lukulaitteiden käytössä.
Kirjastolla on myös sanoma- ja aikakauslehtien arkistotietokantoja, mutta tässä tapauksessa niistä ei valitettavasti ole apua. ePress-tietokannassa lehdet ovat luettavissa...
Rovaniemen pääkirjastossa on jatkuvasti pieni poistokirjojen myynti lehtisali Elissassa. Muuten poistokirjamyyjäisiä pidetään pääkirjastossa kolme kertaa vuodessa.Seuraavan kerran myyjäiset järjestetään 9.-15.10.2017.
Tieto dvd-levyjä ilmestyy nykyisin aika harvoin. Koirista on tehty vuosien varrella useita dvd-levyjä.
Outikirjastojen tietokannasta www.outikirjastot.fi löytyy kaksi dvd:tä kissoista. Molemmat ovat lasten ja nuorten osastolla
- Suloiset kissanpennut, 2009
- Kotikissa, 2007
Molemmat edellämainitut ovat Pan Visionin. Lisätietoa levyistä
Kotikissa: https://www.discshop.fi/elokuvat/dvd/kissamme_kotikissa/P58692
Suloiset kissanpennut on hieman erikoisempi dvd https://www.dvdplaza.fi/leffakanta/nayta.php?sid=10879
Turun pääkirjastossa viimeaikaisia Turun Sanomia pääsee lukemaan katutason Uutistorilla. Vanhemmat lehdet, alkaen vuodesta 2000, löytyvät mikrofilmattuina pääkirjaston tieto-osastolta, uudisrakennuksen toisesta kerroksesta. Tällä hetkellä viimeisin mikrofilmillä oleva Turun Sanomien numero on ilmestynyt 30.4.2017. Turun Sanomien viimeaikaisia numeroita pääsee lukemaan myös monissa lähikirjastoissa. Lehteä tilaavat kirjastot pääset tarkistamaan Vaskin verkkokirjastosta: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3609562
Lisätietoa lehtikokoelmista ja niiden käytöstä Turun kaupunginkirjastossa löytyy kirjaston verkkosivuilta: http://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto/palvelut/lue-lehtia-kirjast…
Hei!
Ensinnäkin turvallisuustiedote
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=341209&contentla…
Jos kuitenkin matkailette niin kannattaisi kysellä tietoja paikallisista matkailutoimistoista ja kirjastoista.
Tässä lisäksi muutama linkki:
http://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=turkki
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2194944__Sturkki%
20matkaoppaat__Ff%3Afacetcollections%3A13%3A13%3AE-kirjat%3A%3A__P0%2C15__O-date__U__X0?lang=fin&suite=cobalt Tämä on e-kirja joka edellyttää Helmet-kirjastokorttia ja siinä olevaa pin-koodia
Olisi olemassa kirjakin nimeltään Kaakkois-Turkki (2006)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skaakkois-turkki__Orightresu… jos saisitte sen jotenkin sinne...
Näsijärvi avasi Tammerkosken, uuden laskuväylän Pyhäjärveen noin 7 500 vuotta sitten.
- Siinä on koski. Käyttäkää sen voima hyväksenne! kuuluu kuningas Kustaa III sanoneen vieraillessaan Tampereella vuonna 1775.
Vielä 1800-luvulla koski virtasi vapaana, mutta 1900-luvun alussa se valjastettiin tuottamaan vesivoimaa. "Koskesta tuli virta", toteaa Risto Timonen Tapio Heikkilän kanssa toteuttamassaan kirjassa Suomalainen kansallismaisema.
1800-luvulla otetuista valokuvista, joita on nähtävissä esimerkiksi Tampereen museoiden Siiri-tietopalvelun kuva-arkistossa (http://siiri.tampere.fi/public.do), voi vielä tavoittaa aavistuksen kosken alkuperäisestä voimasta, mikäli nykyisen voimalaitoksella suljetun Tammerkosken uskominen koskeksi vaatii...
Kyllä saa, tekijänoikeuslain 12§:n nojalla. Asiakas saa myös pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään kopion puolestaan millä tahansa tekniikalla. Asiakas X kirjastossa B voi pyytää kirjaston C henkilökuntaa skannaamaan kartan ja lähettämään skannatun kuvan tai PDF:n sähköpostitse suoraan asiakkaan kotiosoitteeseen.
Kartat rinnastuvat kirjallisiin teoksiin, ne eivät saa mitään erityistä suojaa kuten elokuvat, musiikki ja tietokoneohjelmat.
Heikki Poroila 10.8.2017 klo 15.33
Mikäli kahden kilpailijan tulosten välillä ei pystytä löytämään eroa, jää IAAF:n sääntöjen mukaan voimaan tasapeli. Sääntö löytyy the International Association of Athletics Federations: Yleisurheilun kansainväliset säännöt –dokumentista. Dokumentti on suomennos kauden 2014–2015 säännöistä, mutta sama sääntö on voimassa myös kauden 2016–2017 englanninkielisessä dokumentissa.
Suomenkielinen dokumentti: http://www.yleisurheilu.fi/sites/default/files/iaafn_saannot_2014-2015…
Uusin englanninkielinen dokumentti ladattavissa sivustolta: https://www.iaaf.org/about-iaaf/documents/rules-regulations
Mikäli kaksi juoksijaa siis saisi saman ajan kilpailussa, jaettaisiin molemmille kultamitali. Wikipediaan kerätyn jaettujen mitalisijoitusten listasta...
