Närhen sanotaan olevan kaikkiruokainen.
Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen sivuilla kerrotaan, että loukkaantuneille petolinnulle voi tarjota mm. koiranmakkaraa http://www.pply.fi/suojelu-ja-tutkimus/loukkaantuneet-linnut/
Ehdottaisin, että otat yhteyttä sinne, sähköpostiosoite pply@pply.fi .
Lisätietoa ruokinnasta:
Birdlifen sivuilla on tietoa eri lintulajeille sopivista ruuista
https://www.birdlife.fi/lintuharrastus/talviruokinta/mita-ruokaa-tarjol… .
https://yle.fi/uutiset/18-138592 .
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/08/25/mita-varikset-ja-harakat-syovat
Suomen luonto -lehdessä on kirjoitettu närhen ruokinnasta "Mitä syö: Kaikkiruokainen. Ruokinnalla syö mieluiten auringonkukansiemeniä, murskattua maapähkinää, rasvaa,...
Mobilisti-lehden vanhoja vuosikertoja (alkaen vuodesta 1983) säilytetään Helmet-kirjastojen varastossa Pasilan kirjastossa. Saatte lehdet luettaviksi odottaessanne. Lehtiä ei lainata kotiin, mutta voitte ottaa niistä valokopioita tai voitte skannata haluamanne artikkelit sähköpostiin tai tikulle.
Alla olevasta linkistä löydätte Pasilan kirjaston yhteystiedot.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
http://www.helmet.fi/fi-FI
Alla olevissa, Helmet-kirjastoista lainaan saatavista, kirjoissa käsitellään Suomen ja Euroopan 1800-luvun historiaa. Toivottavasti niistä löytyy sopivia. Alinna on pari linkkiä aiheeseen liittyviin nettisivuihin.
- Euroopan historia. Ihanteiden nousu : 1800-1900 / Karsten Alnæs
- Suomalainen ja eurooppalainen menneisyys : historiankirjoitus ja historiakulttuuri keisariaikana / Matti Klinge
- Suomi, outo, pohjoinen maa? : näkökulmia Euroopan äären historiaan ja kulttuuriin / toim. Tuomas M. S. Lehtonen
- Venäjä ja Eurooppa : Venäjän idea 1800-luvulla / Vesa Oittinen (toim.)
- Familia. 5 : Lapsen vuosisata : 1800-luku : eurooppalaisen perheen historia / kirjoittanut ja toimittanut Kaari Utrio
- A history of women in the west. 4 :...
Toivelauluja-vihkosessa (Toivelauluja : iskelmien aarre-aitta. 34 : 4 - 1958 / toim. Kullervo), joka sisältää laulujen sanoja, laulu on nimellä "Colonel Bogey" (Colonel Bogey elokuvasta "Kwai-joen silta"). Reino Helismaan sanoituksen kaksi viimeistä säettä ovat tässä:
Kun siis
on siltansa saava Kwai,
se saa sen, kun meitä hän työhön vei!
Suomen yleisten kirjastojen tilastot julkaistaan vuosittain. Vuoden 2016 tilastot julkaistiin maaliskuun lopulla 2017. Nämä ovat uusimmat tilastot, tämänvuotiset tiedot julkaistaan vasta ensi vuoden alkupuolella.
Vuonna 2016 Suomessa oli 284 pääkirjastoa, 436 sivukirjastoa, 24 laitoskirjastoa ja 137 kirjastoautoa.
Tilastot löytyvät kirjastot.fi-sivuilta:
http://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=2&years=2016&stats=1%2C33%2C100%2C10…
En löytänyt V. tai T. Sihvosta tietoa mistään musiikin nimimerkki tai salanimi-luetteloista. Sen sijaan monessa lähteessä ilmoitetaan ettei Tonttujen jouluyön suomentajaa tunneta. Laulu julkaistiin alun perin Ruotsissa vuonna 1898 Jultomten-lastenlehdessä. Säveltäjä oli Vilhelm Sefve-Svensson. Joten onhan se mahdollista että suomentaja väännettiin ruotsalaissäveltäjän nimestä. Jos edelleen toivot asiasta tietoa voihan tämän kysymyksen laittaa koko Suomen kirjastot käsittävälle tieto-listalle. Itse en kyllä enää keksi mistä asiaa pystyisi selvittämään.
Meillä ei varsinaisesti näkövammaisille suunnattuja tilaisuuksia ole keväälle suunniteltuna, mutta pääkirjastolla on tulossa lukuisia luentoja, kirjailijailta kerran kuussa ja konsertteja sekä lapsille että aikuisille. Myös tarinakoukku voisi käydä käsitöitä harrastaville. Niissä kirjastovirkailija lukee ja osallistujat tekevät mukanaan tuomia käsitöitä. Pääkirjastolla on myös kolme kerran kuussa kokoontuvaa kirjallisuuspiiriä. Kirjoja on nykyään hyvin saavissa niin ääni- kuin e-äänikirjoina. Meillä on vielä tapahtumakalenterissa melkoisesti tyhjää kevään osalta. tapahtumat varmistuvat pikku hiljaa.
Kummassakaan kysymässäsi kirjassa ei ollut yhdeksänsakaraisesta tähdestä selitystä. En onnistunut löytämään mitään suomenkielistä selitystä tähän hätään, mutta englanniksi löytyy googlaamalla esim. http://www.bahai.com/Bahaullah/symbol.htm .
Sleepy Sleepersin kappaleissa kyllä lauletaan mopoista (mm. Kesämopo, Paskan myivät), mutta sitaatti on peräisin oululaiselta Express-yhtyeeltä.
Vuonna 1975 Express julkaisi singlen (RCA Victor YFPB0-625), jonka B-puolena oli rumpali Jouni Kestin säveltämä ja sanoittama Jaakoppi. Se alkaa tiukalla fraasilla "Onko Jopo mopo, pipojengin pomo homo? Sitä edeltää taustakuoroon vakuuttelu "O-on, o-on". Tekstin ideana tuntuu olevan hauska riimittely hieman lastenlorun tyyliin.
Jaakoppi julkaistiin samana vuonna vielä kokoelma-LP:llä Kotihipat n:o 8 (RCA Victor YFPL1843), mutta sen jälkeen se hiipui harvinaisuudeksi, koska cd-levyllä sitä ei julkaistu. Mutta nyt Jaakoppi löytyy striimattuna Spotifysta osana Kotihipat 8 -albumia.
Georg Malmsténin säveltämä ja sanoittama "Pikku syntinen" löytyy seuraavista nuoteista:
Ahvenainen, Veikko: Harmonikat soimaan, osa 18 (nuotinnos harmonikalle, sointumerkit, sanat, alkusanat: "Mä kerran kadulla kaupungin")
Ohjelmistoa kaksiriviselle harmonikalle / koonnut Raimo Urpilainen (melodia, sointumerkit)
Rientolan kaksirivisten soitteita / koonnut Toivo Sundqvist (melodia, sointumerkit)
Valssin "Lumottu puutarha" on säveltänyt Vale Tynys (eli Valto Tynnilä) ja sanoittanut Veikko Virmajoki (eli Arvo Kalliola). Se alkaa: "Siell' on ruusut kuin yö". Nuotti löytyy nuottivihosta Viimeisiä levysäveleitä y.m. 16 (melodia, sanat).
Eino Sipposen säveltämän ja Leevi Lahtisen sanoittaman valssin "Muisteloissa" nuotti sisältyy nuottivihkoon...
Viipurissa ennen sota-aikaa sijainnut Huoltopataljoona oli oma, itsenäinen joukko-osastonsa. Se ei siis kuulunut Karjalan Kaartin Rykmenttiin, joka oli toinen Viipurissa sijainnut joukko-osasto. Em. tietojen perusteella isänne on siis suorittanut asepalveluksensa Huoltopataljoonaan kuuluneessa Lääkintäkomppaniassa.
Ystävällisin terveisin,
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
Kinaporin palvelukeskuksen puu- ja metallityöpaja avataan tämänhetkisen tiedon mukaan 13.11.2017.
Myös asukastaloissa ympäri kaupunkia on vastaavia verstaita. Ne on tarkoitettu oman alueen asukkaiden käyttöön. Voit tiedustella itseäsi lähellä olevasta asukastalosta millaisia työskentelytiloja heillä on.
Lisäksi kansalaisopistoilla on puu- ja metallityöpajoja. Niissä työskentely edellyttää kuitenkin opsiton kurssille osallistumista.
Lähteet:
https://www.hel.fi/sote/toimipisteet-fi/aakkosittain/kinapori-pake/harr…
Vouhka tarkoittaa melko laajasti Itä- ja Pohjois-Suomen murteissa touhottajaa, kerskailevaa, leuhkaa, hupsua ja houkkaa. (Lähde: Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja 3: R-Ö)
Hei!
Valitettavasti ei hakuehtojesi mukaista kirjaa varastostamme löydy.
Kuvitustyylin perusteella hakemasi teos voisi olla Iloisten satujen kirja (Gyo Fujikawa), jonka suomenkielinen painos on vuodelta 1984. Iloisten satujen kirja sisältää mainitsemistasi saduista ainakin Kuningas Midaksen sekä sadun Kaupunkihiiri ja metsähiiri, mutta toivomaasi pitkää päivällispöytää kuvitus ei ikävä kyllä sisällä.
Toivottavasti joskus vielä oikeaan kirjaan jossain törmäät!
Tarkoitat varmastikin Arafatin ensimmäistä vierailua Suomessa tammikuussa 1989. Vierailuin mahdollisuutta oli pohdittu jo 80-luvun vaihteesta alkaen ja se herätti paljon tunteita. Johannes Virolaista kaavailtiin kutsun esittäjäksi mutta lopulta kutsun esitti Suomen hallitus ja vierailua isännöi ulkoministeri Kalevi Sorsa.
Tunnelmia ja taustaa vuoden 1989 vierailusta voit katsoa Ylen elävästä arkistosta: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/06/23/jasser-arafatin-suomen-vierail…
Myös Kalevassa on luettavissa artikkeli vierailun taustoista: http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/arafatin-ensivierailu-suomeen-oli…
Jo ensimmäisissä kirjallisissa lähteissä 1300- ja 1400-luvuilta itäsuomalaisilla esiintyy sukunimiä ja ne voidaan sukututkimuksen keinoin todistaa vakaasti periytyviksi ainakin 1500-luvun puolimaista lähtien. Yleensä saman vanhan itäsuomalaisen sukunimen nimen kantajat ovat kaikki samaa sukua. Ilmeisesti periytyvyys on ollut itäsuomalaiselle, toisin kuin länsisuomalaiselle, nimijärjestelmälle jo syntyperäinen piirre.
Monissa tavallisimmissa suomalaisissa sukunimissä on pääte -(i)nen, mikä on ollut savolaismurteiden alueella yleistä jo satoja vuosia sitten. Esimerkiksi Suomen yleisin sukunimi Korhonen on vanha itäsuomalainen sukunimi. Vielä 1800-luvun puolivälin jälkeen suomenkielisiä sukunimiä oli melkein pelkästään itäsuomalaisilla...