Olet ehkä jo tutustunutkin Panu Kailan teoksiin. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyvät esim. Maalari maalasi taloa : julkisivujen värihistoria / Panu Kaila 2009 (978-952-468-181-0), Talo kautta aikojen. Julkisivujen historia / Kaila, Pietarila, Tomminen 1987 (951-676-403-7) ja Talotohtori : rakentajan pikkujättiläinen / Panu Kaila 1997 (951-0-19420-4). Muita kirjaehdotuksia: Puutalot : hirsimökeistä rantahuviloihin / Judith Miller 2002 (951-0-26336-2) ja Asunnon muodonmuutoksia : puhtauden estetiikka ja sukupuoli modernissa arkkitehtuurissa / Kirsi Saarikangas 2002 (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 0355-1768 ; 860. - 951-746-309-X).
Hyödyllisiä linkkejä:...
Titanicin laulu on arkkiveisu eli myytäväksi tarkoitettu pieneen lehtiseen painettu laulu. Arkkiveisuina (joskus myös nimellä arkkiviisu tai arkkivirsi) julkaistiin sekä hengellisiä että maallisia lauluja. Jälkimmäiset kertoivat usein traagisista rakkaustarinoista, murhatapauksista tai muista kuohuttavista uutisista. Arkkiveisuja levittivät muun muassa kirjansitojat, kiertävät kaupustelijat ja torimyyjät. Suositut laulut levisivät myös suusta suuhun. Osassa arkeista mainittiin tekstin kirjoittaja, osassa ei. Nuotteja oli mukana vain harvoin. Arkkiveisut riimiteltiin jonkun tutun, olemassa olevan laulun (usein virren tai kansanlaulun) säveleen, ja arkissa saatettiin mainita, millä sävelellä se on tarkoitettu laulettavaksi.
Titanicin...
Oskar Merikannon laulu Kun päivä paistaa on sävelletty Hilja Haahden runoon. Runo on luettavissa mm. seuraavista teoksista.
Suuri runokirja : valikoima perinteistä suomalaista runoutta (toim. Hannu Sarrala, 1981)
Suuri runokirja : suomalaisen lyriikan rakastetuimmat säkeet (toim. Hannu Sarrala, 2007)
Tämän runon haluaisin kuulla 3 (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, 2000)
Runoista rakkaimmat : valikoima suomalaisia runoja (toim. Hannu Mäkelä, useita painoksia)
Laulu löytyy esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 14.
Kaikki edellä mainitut teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
https://finna.fi
https://finna.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kun kyse on suosituista viihdesävelmistä, paras lähde ovat erilaiset nuottikokoelmat, joita on julkaistu paljon ja julkaistaan uusina paketteina myös jatkossa. Hyvään alkuun pääsee esimerkiksi sarjalla Suuri toivelaulukirja, jossa on ilmestynyt jo 24 osaa ja lukuisia teemaosia. Kannattaa mennä tutustumaan oman kirjaston tarjontaan ja jos se on liian pieni, kokoelmia voi tilata myös kaukolainaksi isommista kirjastoista. Kirjaston musiikkiosasto on ehdottomasti paras paikka lähteä hakemaan harrastajalle soitettavaa ja laulettavaa, koska musiikkikauppoja on varsin harvassa.
Toisaalta on niin, että suinkaan kaikkia maailman lauluja ei ole julkaistu nuottina, joten jokaista mielikappalettaan ei välttämättä voi edes tavoitella. Esmerkiksi tämä...
Ei ole. Myös joulupukki on todennut, että Suomen kesä on kovin lyhyt varsinkin syksyyn ja talveen verrattuna, joten hän käyttää suven lämpimimmät ajat ladatakseen sinänsä varsin kestäviä ja suuritehoisia akkujaan. Koska sesonkiaikana tulee matkusteltua liikaakin, joulupukki ei harrasta lentämistä kaukomaihin vaan kalastelee ja uiskentelee Inarinjärvellä. Valitettavasti joulupukin lomamökin tarkkoja koordinaatteja ei saa paljastaa - voisi loma mennä muuten pilalle -, mutta niitähän ei onneksi kysyttykään.
Oikein rattoisaa vappua toivottaa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun puolesta vt. aputonttu Heikki Poroila
Kaikkia Facebook-julkaisuja ja vastaavia muita ympäristöjä koskevat samat tekijänoikeusmääräykset kuin muutenkin. Myös suljetut ryhmät ovat julkista toimintaa. Artikkelit nauttivat suojaa 70 vuotta kirjoittajansa kuoleman jälkeen, samoin kaikki piirrokset ja maalaukset.
Valokuvilla on erityinen asema laissa. Kaikki valokuvat nauttivat suojaa, joka kestää 50 vuotta valokuvan ottamisesta, myös kenen tahansa nappaama maisemakuva, Sen lisäksi valokuva, jota pidetään taiteellisesti omaperäisenä teoksena, saa normaalin 70 vuoden suojan ottajansa kuolemasta, Tästä syystä valokuvien tekijänoikeudellisen suojan pituus on joskus tulkinnanvarainen. Yleensä kuitenkin lähdetään siitä, että jos kuvaaja on sitä mieltä, että hänen teoksensa on...
Presidentinlinnan liputuskäytännöistä on aikaisemmin kysytty täällä: http://www.kysy.fi/kysymys/lasketaanko-myos-tasavallan-presidentin-lipp… : jossa on vastattu seuraavasti:
"Presidentin kanslian liputuskäytäntö noudattaa liputusohjetta. Liputamme Presidentin lipulla aina siellä kohteessa, missä Presidentti on paikalla. Lippu nousee aamulla klo 08.00 ja laskee auringonlaskun aikaan, viimeistään klo 21.00. Juhannusyö on siis poikkeus, kuten mainitsitte.
Virallisena liputuspäivänä jos Presidentti ei ole paikalla, liputamme Valtiolipulla."
Saimme lisäksi nyt vastauksen Tasavallan presidentin kansliasta:
Sellaisina päivinä kun Presidentti tulee Linnaan, nostetaan aamulla Presidentin lippu salkoon klo 08.00. Presidentin lipussa...
Helsingin Sanomien vanhoja numeroita voi lukea Pasilan kirjaston lehtiosastolla. Vanhemmat numerot ovat luettavissa mikrofilmattuina. Mikrofilmeistä voi ottaa valokopioita. Mikrofilmien lukemiseen tarkoitettu kone on varattavissa Varaamon kautta.http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palvelut
William Shakespearen sonetteja ovat suomentaneet Paavo Cajander, Aale Tynni ja Kirsti Simonsuuri. Tynnin suomennos sisältyy teokseen William Shakespeare: Sonetit (1995). Kirsti Simonsuuren suomennos on luettavissa teoksesta William Shakespearen sonetit : Nautintojen ajan aarre (toim. ja suom. Kirsti Simonsuuri, 2010).
Paavo Cajanderin suomennos on vuodelta 1914. Saat suomennoksen sähköpostiisi.
Eepos-Finnalla ei voi tehdä hakua suoraan lehtiartikkeleiden sisältöihin. Tieteellisistä artikkeleista koostettuja kirjoja löytyy aineistohaulla, mutta niiden sisältöjäkään ei ole välttämättä luetteloitu ihan artikkeleiden tarkkojen aiheiden tasolle asti.
Artikkeleiden viitetietoja voi hakea Arto-artikkelihaulla https://finna.fi Meille tulevat ja säilytettävät lehdet voi tarkistaa lehtiluettelosta https://kirjasto.seinajoki.fi/kokoelmat/lehdet/aikakauslehdet-sailytysajat/
Pelolla johtamisesta löytyy esim. (hakusanoilla pelko, johtaminen)
Pesonen, Sinikka: Pelolla johtaminen työyhteisöissä, joka on yksi artikkeli Aikuiskasvatuksen tutkimusseuran vuosikirjaa Valta ja toimijuus aikuiskasvatuksessa https://eepos.finna.fi/Record/eepos.357755...
Kyyti-kirjastoissa ei valitettavasti ole Joka Poika -lehden vuosikertoja.
Haluamanne vuosikerrat voidaan tilata teille kaukolainaksi. Lisätietoa kaukolainapalvelusta Kouvolassa: https://www.kyyti.fi/palvelut/kaukolainaus.
Kaivattu sitaatti sisältyy tarinaan Konsta Pylkkänen hankkii tietokirjoja (Konstan Pylkkerö, s. 108). Koko lailla tarkkaan se on muistiin merkityn mukainen: "Ja yksi on hyvä puoli kirjassa, että saapi lisätä tai vähentää omassa mielessään kirjoittajan rivien välissä aina sen mukaan, näyttääkö kirjoittaja olleen olennaisesti kiihtyksissä vai unisella päällä. Eikähän se kirjojen paljous, vaan se miten tarkasti ne lukee ja mielessään puntaroi ajatukset!"
Vastauksen voin antaa vain, jos määrittelee tarkemmin, mitä "yhteisöllä" tarkoittaa. Eläinten muodostamien yhteisöjen kokoa on tavattoman vaikea laskea, mutta esimerkiksi muurahaispesän asukkaiden voinee tulkita muodostavan "yhteisön". Mitä pienemmistä eläimistä puhutaan, sen suurempia joukkoja niitä esiintyy, mutta myös tulee vaikeammaksi arvioida, milloin ne muodostavat yhteisön, milloin ovat vain satunnaisesti samassa paikassa kuten esimerkiksi plankton valtameressä. Pieneliöitä voi olla pienelläkin alueella miljardeja.
Myös ihmisten yhteisöt voidaan määritellä monella tavalla. Jos "kiinalaiset" tulkitaan yhteisöksi - mikä lienee varsin kiistanalaista -, on heitä yli miljardi. Islaminuskoisia on 1,7 miljardia, erilaisia kristittyjä 2,4...
Valitettavasti tätä laulua ei ole julkaistu nuottina. Laulun sävelmän alkuperä on tuntematon, sen venäjänkielisen tekstin Mama on tehnyt Ljuba Dobrenko, suomennos on Seppo J. Järvisen käsialaa.
Heikki Poroila
Valitettavasti näyttää olevan niin, että Erich Kästnerin omaelämäkertaa Als ich ein kleiner Junge war (1957) ei ole suomennettu eikä sen vuonna 1959 julkaistua englanninnosta When I was a little boy näytä olevan julkisissa kokoelmissa. HelMet-kokoelmassa on kirjasta kuitenkin Stig Kassmanin ruotsinkielinen käännös När jag var en liten pojke vuodelta 1959 (suora varauslinkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1356842~S9*fin). HelMet-kokoelmassa on myös saksankielinen versio (suora linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1356774~S9*fin).
Englanninkielistä versiota liikkuu maailmalla antikvariaateissa, mutta ihan halvalla sitä ei näköjään saa. Google Books on digitoinut kirjan, mutta ei silti tarjoa sitä (https://books.google.fi/books/about/...
Kirja näyttää olevan yhä kaupan tilausjonossa. Emme ole saaneet sitä vielä kirjastoon.
Pyydän vantaalaisia hoputtamaan kauppiasta.
Pahoittelut odotusajasta!
Voisiko olla Jamppa Tuomisen Kevään ensi kukkanen?
https://genius.com/Jamppa-tuominen-kevaan-ensi-kukkanen-lyrics
Sanat eivät tosin osu ihan, mutta melkein...
Emme löytäneet tämän väitteen tueksi tietoa. Ihmisten määrää ja maata merkittävämpiä ainakin pitemmällä tähtäimellä ovat elintavat ja kulutus. Aiheesta on uutisoitu esim. vuonna 2011 liittyen maapallon väestönkasvuun ja sen vaikutuksiin:
https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/wwf-maapallo-kestaa-10-miljardia-ihmista-jos-elintapoja-muutetaan/2229192#gs.RP1KXPk
