L. Onervan runo Sa menet pois on kokoelmasta Iltakellot (1912). Runo on luettavissa myös teoksista L. Onerva: Valittuja runoja. 1 (Otava 1927) ja antologiaan Toisillemme : valikoima runoja (L. Onervan ja Eino Leinon runoja, toim. toim. Reetta Nieminen ja Jorma Rakkolainen, Otava 1986).
Teokset löytyvät kirjastoverkkonne kokoelmista.
Finna https://finna.fi/
Lastu-kirjasto https://lastu.finna.fi/
Helppoa tapaa löytää vastaus kysymykseesi en keksinyt. Menemällä osoitteeseen http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ ja valitsemalla sivun oikeasta reunasta Kunnan- ja kaupunginkirjastot saa listan yleisistä kirjastoista ja listaan on merkitty, mihin kimppaan kirjasto kuuluu. Lista on kuitenkin puutteellinen eli ne kirjastot, jotka eivät listan mukaan kuulu kirjastoon, pitää vielä erikseen tarkistaa kirjasto kerrallaan. Esimerkiksi Anders-kirjastoja (ei ainakaan kaikkia) eikä Fredrika-kirjastoja ei ole merkitty kimppakirjastoiksi.
Kirjallisuuden kentältä löytyy monenlaisia fiktiivisiä tekstejä, joissa kertoja on asianajaja tai lakimies. Jännityskirjallisuuden saralta tulee heti mieleen John Grisham, jonka suosituissa romaaneissa liikutaan amerikkalaisen oikeusjärjestelmän sokkeloissa; Grishamin teoksissa on tosin useimmiten kaikkitietävä kertoja, mutta ainakin Laiton lakimies (Rogue Lawyer, 2015) on kerrottu päähenkilön näkökulmasta. Grisham on itse aiemmin työskennellyt asianajajana -- samoin kuin ruotsalainen dekkaristi Jens Lapidus, joka novellikokoelmassaan Ainakin äiti yritti (Mamma försökte, 2012) hyödyntää myös asianajajahahmoja kertojina. Kolmantena juristi-kirjailijana mainittakoon saksalainen Ferdinand von Schirach, jonka...
Soturikissat Wikissä on tieto, että Keltahammas pystyi tuntemaan ympärillä olevien kissojen tuskan, jonka takia hän ryhtyi parantajaksi.
Soturikissat Wiki, http://fi.soturikissat.wikia.com/wiki/Keltahammas
Ikävä kyllä emme löytäneet tällaista kaunokirjallista teosta. Federico Garcia Lorcan runokokoelmassa Mustalaisromansseja on runo nimeltä Pyhä Gabriel (Sevilla), jossa Maria ja arkkienkeli Gabriel kohtaavat, mutta näkökulma ei ehkä ole aivan kysymäsi.
Melinda-haulla (hakee kaikista Suomen kirjastoista) löytyi noin 150 hakutulosta asiasanalla vampyyrit.
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/KD3HG64DD4REQD5TXKYBC44DG9JDHAV2UKY23HF7UC4K7T23T5-00220?func=short-jump&jump=000001
Neljä uusinta niistä ovat:
Kuusenoksa, Anu: Seireenit
Tarkiainen, Terhi: Pure mua
Cronin, Justin: Peilikaupunki
Helminen, Sini: Kaarnan kätköissä
Sinun kannattaa kysäistä myös lähikirjaston tiskiltä vinkkejä. He tietävät paremmin, mitä omasta kirjastostasi löytyy.
Tieteen termipankista löytyy dystopian määritelmä, luonnehdintaa ja esimerkkejä:
http://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:dystopia
Saija Isomaa ja Toni Lahtinen ovat toimittaneet laajan artikkelisarjan kotimaisesta nykydystopiasta, joka on luettavissa myös verkossa. Sen kautta löytyy myös tarvittaessa lisää lähteitä:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/143750/Joutsen_Dystopia_2017.pdf?sequence=2
Tampereen yliopiston dystopiaprojekti on koonnut listan suomalaisesta dystopiakirjallisuudesta:
http://www.uta.fi/ltl/dystopiaprojekti/suomalaisetdystopiat.html
Projektiin liittyvästä blogista löytyy myös paljon tietoa:
http://blogs.uta.fi/dystopia/
Kirjavinkit-sivustolta löytyy laaja valikoima arvioituja...
Tuskinpa tähän kysymykseen aivan ehdotonta ja yksiselitteistä vastausta löytyy. Tutkailin hieman raskauteen liittyviä ja äitiyteen valmentavia kirjoja jonkinlaisen määrittelyä helpottavan rajapyykin toivossa. Yhtenä varteenotettavana ehdokkaana nousi esiin "sairaalalaukun" - synnytykseen mukaan otettavien varusteiden - pakkaaminen, joka tarkastelemissani oppaissa kehotettiin tavallisesti tekemään 33. ja 34. raskausviikon tienoilla eli n. 6-7 viikkoa ennen laskettua aikaa. Minusta tätä voisi hyvinkin pitää sinä vaiheena, josta eteenpäin ollaan "viimeisillään raskaana" - kun ollaan periaatteessa valmistauduttu lähtemään synnytyssairaalaan. Jos huomioidaan, että normaali raskaus kestää...
Vladivostokista ei pääse suoraan laivalla tai lentokoneella Kanadaan tai Yhdysvaltoihin.
Japaniin ja Koreaan menee suoria lentoja.
Rahtilaivat reissaavat kyllä Venäjän ja Kanadan väliä, mutta niiden kyytiin pääsevät vain laivalla töissä olevat.
Auton kuljetus maasta toiseen voi olla hankalaa. Maiden tullausmääräykset vaihtelevat. Auto kannattaakin siis myydä aina valtiota vaihtaessa tai vuokrata kustakin maasta siellä reissaamisen ajaksi.
Itäreitin käyttö ei ole aivan mahdotonta, mutta hieman haasteellista.
Valitettavasti Antaa palaa Vaan sanoitusta ei löydy netitä.
Se näyttäisi kuitenkin olevan nuottikirjassa "Tulta päin! : Junnun laulukirja"
Outi-kirjastojen kokoelmassakin näitä on useita:https://outi.finna.fi/Search/Results?lookfor=Tulta+p%C3%A4in%21+%3A+Junnun+laulukirja&type=AllFields
Saision Betoniyöstä en kuvaillun kaltaisella kansikuvalla julkaistua laitosta onnistunut löytämään. Sen sijaan Elämänmenon vuonna 1979 ilmestyneessä ruotsinnoksessa Livets gång on kerrostaloa esittävä piirroskansi.
https://www.kirjasampo.fi/sites/default/files/styles/medium/public/kulsa_cache/images/media.onki.fi/8/5/1/saha/kirjasampo/0_-2554502252355544381.JPG?itok=8xwbq_mI
Voisit kokeilla helppolukuisia kirjoja. Niitä on sekä lapsille, nuorille että aikuisille.
Helmet-hausta ne löytyvät sanoilla Lättlästa böcker.
Tässä rajattuna aikuisten materiaaliin (joukossa myös nuorten kirjoja) http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sl%C3%A4ttl%C3%A4sta%20b%C3%B6cker__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetcollections%3A9%3A9%3AAikuisten%20kokoelma%3A%3A__O-date__X0?lang=fin&suite=cobalt
Lyhyitä tekstejä löydät myös hakusanalla Noveller. Niiden kieli saattaa kuitenkin olla paikoin vaikeahkoa. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Snoveller__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetcollections%3A9%3A9%3AAikuisten%20kokoelma%3A%3A__O-date__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Ainakin joihinkin sairauksiin, esim. näköhermotulehdukseen, voi liittyä kipua silmän takana, mikä viittaisi tuntoaistiin. Kannattanee kuitenkin kysyä tarkemmin kirjastolaisia paremmalta asiantuntijalta, eli lääkäriltä.
Victor Hovingin: En wiborgare i Helsingfors och Stockholm -teoksen henkilöä nimeltä John Grönlund on ollut hieman hankala selvittää. Kuka on tämä kirjassa mainittu mies? Kirjan "Viipurilainen kertoo ..." (edellisen suomenkielinen lyhennös) selaaminen ei tuota toivottua tulosta.
Sen sijaan Aikalaiskirjassa 1934 (s. 153) löytyy helsinkiläinen kanslianeuvos John Edvard Mortimer Grönlund. Vanhemmat rov. Johan Fredrik G. ja Olga Lovisa Finnander. Muita mainintoja esim. ylioppilas, yliopisto-opinnot, Säätyvaltiopäivien ja eduskunnan toimitusvalikunnan sihteeri, eduskunnan tarkist. valiok. sihteeri, edusk. ruots. kanslian pääll. sekä toimintaa Matkailijayhdistyksessä. Voisiko hän olla etsimämme henkilö?
Lähteet:...
Lastenkirjoissa käsitellään erilaisuutta nykyään koko ajan enemmän, onneksi. Vammaisuus, erilaisuuden hyväksyminen ja samanarvoisuus ovat keskeisinä teemoina ainakin seuraavissa, alla mainituissa kirjoissa. Nämä kaikki soveltuvat hyvin ääneen luettaviksi. Teosten kuvaukset löytyvät Kirjasammosta, alla olevien linkkien taka:
Kuvakirjat:
Harainen, Pirkko: Empo ja oikea ystävä (Karkkila: Mäkelä, 2014).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf17a254b-c5c6-445a-84e1-218021eeee49
Kallioniemi, Tuula: Neljä muskelisoturia (Hämeenlinna: Karisto, 2018).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_6846657
Wänblad, Mats: Pikkusiipi (Helsinki: Kolibri, 1997).
https://www...
Osoite kotikäytössä: https://kirjasto.kyyti.fi/cgi-bin/koha/pages.pl?p=PressReader .
Osoite vie sivulle, johon kirjautumalla ( kirjastokortin numero se 286 alkuinen ja nelinumeroinen pin-koodi) tulee esiin PressReader linkki, josta pääsee itse lehtipalveluun.
Mäki-sana lasketaan vanhaan omaperäiseen sanastoomme kuuluvaksi. Sillä on vastineita kaikissa lähisukukielissämme sekä hantissa (karjalan mäki, vepsän ja viron mägi, vatjan mätši, liivin mä'g ja hantin müg, 'pieni kumpu, mätäs'). Sanalle on kyllä ehdotettu germaanista alkuperää, mutta tämä ehdotus on myöhemmin peruttu. Suomen kirjakielessä mäki on esiintynyt Agricolasta alkaen.
Lähde:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Teidän tulee käydä jossain kirjastossa, jolloin asiakastietonne päivitetään. Me emme saa tietoa osoitteen, puhelinumeron tai sähköpostiosoitteen muutoksista muuten.
