Vastauksessani saman kysyjän toiseen kysymykseen Raamatun painattamisen vaikutuksesta puitten kaatamiseen on laskelmia kirjojen painatuksen vaikutuksesta. Kysymys aikakauslehdistä on vielä monin verroin monimutkaisempi ja kysyjän tarkoittamalla yleisellä tasolla täysin mahdoton vastata. Puhutaanko Suomesta vai koko maailmasta? Tarkoittaako kysyjä, että kaikki yhdenkin aikakauslehtitilauksen maksavista jättäisi valinnanvaraisesti yhden tilaamatta? Vai yhden aikakauslehden numeron?
Kukaan ei tiedä maailman kaikkien aikakauslehtien määrää. Vielä vaikeampi on määritellä mitään keskimääräistä fyysistä kokoa ja sivumäärää, jotka vaikuttavat radikaalisti painopaperin tarpeeseen. 100-sivuinen A5-kokoinen lehti kuluttaa yhtä paljon paperia kuin 50...
Kysymykseen on mahdoton vastata, koska kukaan ei tiedä, kuinka paljon Raamattuja on maailmassa kaikkina vuosisatoina painettu. Wikipedian artikkelin mukaan pelkästään englanninkielisiä ns. Gideonin raamattuja on painettu yli 2 miljardia kappaletta ja Jehovan todistajat arvioivat kokonaismääräksi 6 miljardia. En onnistunut löytämään edes karkeata arviota pelkästään Suomessa julkaistujen Raamatun eri versioiden painosmääristä (painosmäärät ovat yleisesti ottaen ns. liikesalaisuuksia), mutta on selvää, että sitä on täytynyt pelkästään viralliseen seurakuntien käyttöön painattaa satojatuhansia, todennäköisesti yli miljoonankin menevä määrä.
Raamattu on laaja teos, mutta se painetaan usein ohuelle erikoispaperille, josta käytetään myös...
Etsitty kirja lienee Yllätysmatkat : seikkaile ja ratkaise (Tammi, 1989). Se koostuu kolmesta seikkailusta: Dinosaurusten jalanjäljillä, Bussilla halki avaruuden ja Aikajunalla antiikin Roomaan.
Helmet-kirjastojen kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. Kirjastokortin ja tunnusluvun saat mistä tahansa Helmet-kirjastosta ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Alle 15-vuotias tarvitsee kirjastokortin saamiseen huoltajan kirjallisen suostumuksen.
Tervetuloa kirjastoon!
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
http://www.helmet.fi/fi-FI
Suomen kansallisbibliografian mukaan Itävuoresta ei löydy elämäkerta- tai muistelmateosta.
Itävuoresta löytyy henkilötietoja kadettimatrikkeleista (esim. Kadettiupseerit 1920-1970 ja Kadettiupseerit 1920-2010), joissa kerrotaan muun muassa Itävuoren upseeriurasta, sotavuosista sekä kunniamerkeistä. Harrastuksiksi mainitaan "palloilu ja purjehdus".
Lisätiedoissa mainitsemassanne Helsingin Sanomien muistokirjoituksessa tuodaan esiin Itävuoren ero Ilmavoimien palveluksesta vuonna 1950. Ilmavoimien koelentotoiminnasta on kirjoitettu useampia historiateoksia, joissa epäilemättä sivutaan myös Itävuorta.
Esimerkiksi:
Laukkanen, Jyrki: Koelentäminen ilmavoimissa : 1918-1957. Tampere : Apali 2011.
Lentovarikon historia 1918-2000....
Kouvolan pääkirjaston kokoelmista löytyy 184 kuunnelmaa, joista osa on vieraskielisiä ja osa lapsille suunnattuja. Pääset itse helposti tutustumaan kokoelmaan Kyyti.fi kautta. Aineistohaku ei vaadi verkkokirjastoon kirjautumista. Valitse Kyydistä tarkka haku rajaa se kuunnelmiin ja Kouvolan pääkirjastoon. Näin pääset tarkastelemaan kuunnelmalistaa.
Pieni merenneito-kirjoja:
Andesen: Pieni merenneito ja muita satuja kuv. Svend Otto S. 1997
Monta muutakin kuvitusta Andersenin surumieliseen satuun
Hauschild : Pieni merenneito 2011 ( Kauneimmat Disney-sadut-sarja)
Marzham, Liz: Rohkea sydän 2017. (Disneyn Prinsessat)
Ball, Jacqueline Uhmakas Ariel 2009
Monessa Disney-kirjassa on mukana myös Pieni Merenneito, esim. kirjassa Tähtien tuikkeessa
Kelly McKain: Merenneito Mirella-.sarja: Vikkelä virtahepo -sarjassa
Mirella ja eksynyt pikku valas 2009
Mirella ja kadonnut aarre 2009
Mirella ja kummituslaiva 2008
Mitrella ja merirosvot 2008
Stutze, Annett: Pieni merenneito Mimi 2018 (tulossa)
Ja he elivät onnellisina... uusia...
Runoa pikkuisesta oravanpojasta on kysytty palvelussamme ennenkin. Kyseessä on Hilja Haahden runo Oravasatu. Runo sisältyy mm. kokoelmiin Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies, Kirjayhtymä, 1997), Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja (toim. Sanna Jaatinen, WSOY, 1994), Rudolf Koivun runokirja (toim. Sanna Jaatinen, WSOY, useita painoksia) ja Tämän runon haluaisin kuulla. 2 (toim. Satu Marttila, Juha Virkkunen ja Mirjam Polkunen, Tammi, useita painoksia).
https://finna.fi/
http://lastenkirjainstituutti.fi/
https://www.kirjastot.fi/kysy/tunteeko-kukaan-runoa-oravanpojasta-olisikohan
Tässä joitakin teoksia, joista toivottavasti löytyy tukea selviytymiseen. Kirjat ovat ilmestymisjärjestyksessä.
Lapsen kuolema : tietoa ja tukea lapsen kuoleman kohdanneille, toimitus: Anna Liisa Aho, Maarit Kivikko, Erja Mesikämmen ja Susanna Uittomäki. KÄPY - Lapsikuolemaperheet, 2014. Vertaistukea lapsensa menettäneille perheille.
Johanna Ervast, Jäähyväisten jälkeen, kertomus elämästä lapsen kuoleman jälkeen. Paasilinna, 2009 . Kolme vuotiaan lapsensa menettäneen perheen selviytymistarina.
Eila Jaatinen, Äläkä sure, Sakari. Katharos, 2009. Itsemurhaan kuolleen lapsen perheen kertomus.
Rakas lapseni : kertomuksia lapsen kuolemasta, toimittanut Leena Vilkka. Biofilos, 2008. Lapsensa menettäneiden vanhempien kertomuksia.
Lapseni...
Maistraatin sivuilla sukunimen vaihtamisesta kerrotaan näin:
Jokainen, jolla on Suomessa kotipaikka ja joka on merkitty täällä väestötietojärjestelmään, voi muuttaa Suomessa etu- ja sukunimensä.
Lisäksi ulkomailla asuvien Suomen kansalaisten osalta, joilla on kotipaikka muussa valtiossa kuin Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa, voidaan nimenmuutos tehdä myös Suomessa.
Nimenmuutoksiin liittyvissä asioissa ensimmäisen asteen nimiviranomaisina toimivat maistraatit.
Nykyinen nimilaki sallii nimen muutoksen sukunimiin seuraavasti:
◾Voit ottaa käyttöön ennen ensimmäistä avioliittoa käytössäsi olleen sukunimen, kaksiosaisen sukunimen tai luopua kaksiosaisen sukunimen käyttämisestä.
◾Voit ottaa aviopuolisosi sukunimen hänen suostumuksellaan...
Hyvin yleisellä tasolla käsitettä "juntti" käytetään kai ilmaisemaan jonkinlaista maalaisuutta, rahvaanomaisuutta vastakohtana kaupunkilaiselle, hipsterimäisyydelle tms. Mielestäni ilmaisu "junttibändi" on täysin hihasta tempaistu mielipide, jonka esittäjän mielestä jokin bändi ei esitä tarpeeksi "hienoa" musiikkia. Musiikkikirjastonhoitajana olen jyrkästi tällaisten ilmaisujen käyttöä vastaan, koska se ei liity mitenkään itse musiikkiin, on ehkä loukkaavaksi tai ainakin vähätteleväksi tarkoitettu ja joka tapauksessa täysin mielivaltainen. Henkilökohtaisesti ei olisi tullut mieleenkään, että joku kutsuu Yötä tuollaisella nimellä, sehän on tyypillinen suomirockin bändi, alkuaikoinaan ehkä vähän myös uutta aaltoa. En tiedä, mistä olet moisen...
Jos tarkoitus on valokuva ja levittää kyseisessä lehdessä olleita kirjoituksia ja/tai valokuvia, niiden levittämiseen tarvitaan alkuperäisten kirjoittajien ja kuvaajien lupa. "Vanha lehti" ei ole suojan kohde, mutta sen yksittäiset jutut ja kuvat ovat.
Vain sellaisia tekstejä, joita voidaan pitää tekijänoikeuden ulkopuolelle jäävinä (esimerkiksi kokouksen pöytäkirja tai yhdistyksen tms. virallinen kokousilmoitus) kohteina, voi levittää ilman lupaa, ennen kuin tekijän kuolemasta on 70 vuotta.
Heikki Poroila
Yhdysvaltain presidenttien sekä varapresidenttien vierailuista Suomessa viran aikana ja sen jälkeen on Wikipedia-artikkeli:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Yhdysvaltain_presidenttien_vierailuista_Suomessa
Donald Trumpin tuore vierailu on päivitetty artikkeliin.
Ennen presidenttiyttä tehdyistä käynneistä ei ole vastaavaa koottua tietoa.
Siirtolaisiksi lähteneiden sukulaisten jäljittäminen on kiintoisaa, mutta haastavaa. Vapaasti verkossa käytettävissä olevista tietokannoista ei yksityiskohtaisia tietoja siirtolaisista löydy, mutta sekä Siirtolaisuusinstituutti että Suomen sukututkimusseura osaavat varmasti ohjata oikeiden lähteiden pariin:
http://www.migrationinstitute.fi/
http://www.genealogia.fi/siirtolaisuus
Ulkoasiainministeriö ylläpiti ulkomailla vuosina 1918–1950 kuolleiden Suomen kansalaisten tietokantaa: Ulkomailla kuolleita suomalaisia koskeva kirjeistö löytyy fyysisenä kappaleena Kansallisarkistosta Turusta. Kansallisarkistolla on myös asiakirja- ja tietopyyntöpalvelu.
Lisätietoa:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/...
Elena Ferranten Napoli-sarjan kolmatta osaa Ne jotka lähtevät ja ne jotka jäävät on kyllä Helmet-kirjastojen kokoelmissa sekä kirjana että äänikirjana. Viime viikon palvelinhäiriön jälkeen teosten saatavuustiedot eivät vielä näy ajantasaisesti Helmet-haussa. Teosten saatavuuden voi tarkistaa perinteisestä hausta luettelo.helmet.fi.
Teoksesta on paljon varauksia. Voitte tehdä varauksen kirjasta käydessänne kirjastossa tai soittamalla mihin tahansa Helmet-kirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Pahoittelen Helmet-haun häiriöstä aiheutuvaa haittaa.
Uuno Kailaan runosta Adagio ei valitettavasti löydy varsinaista taidekäännöstä. Joonas Kokkonen on säveltänyt kyseisen runon laulusarjaan Neljä laulua Uuno Kailaan runoihin. Laulusarja on kuultavissa äänitteeltä Joonas Kokkonen: Songs (2005). Levyn esiteliitteessä ovat runot suomeksi sekä niiden englanninnokset. Esiteliitteen ja runot on kääntänyt Minna Vierimaa. Levy on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1759224__Skokkonen%20kailas%20adagio__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt
Mika Waltarin romaani Sinuhe egyptiläinen on julkaistu Suomessa ja Ruotsissa ruotsiksi useita kertoja. Laitan tähän luettelon eri painoksista. Olen aivan varma, että jokin näistä löytyy myös ruotsalaisista kirjastoista. Ole Torvaldsin käännös on lyhennelmä Waltarin hyväksymällä tavalla. Ensipainoksessa on 614 sivua, kun vastaavassa suomenkielisessä niitä on 779.
Sinuhe egyptiern, kääntäjä Ole Torvalds - Wahlström & Widstrand, 1946, 1947, 1950, 1955, 1983, 1987, 1993, 1997, 2003 - Schildt 1953, 1955 & 2008
2000-luvulla on käännöksestä ilmestynyt uusi painos siis sekä Suomessa että Ruotsissa, ainakin jälkimmäisen uskoisi helposti löytyvän isommista ruotsalaisista kirjastoista.
Heikki Poroila
Yleisten kirjastojen kokoelmista voi tästä aiheesta hakea kirjallisuutta esim. seuraavilla asiasanoilla:
päivähoito sosiaalisuus
päivähoito lasten kehitys
Kajaanin kaupunginkirjaston kokoelmista em. asiasanoilla löytyy mm. Liisa Keltikangas-Järvisen teokset ”Pienen lapsen sosiaalisuus” ja ”Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot” sekä Katri Kannisen ”Tunne minut: turva ja tunteet lapsen silmin” ja Erja Rusasen ”Hoiva, kiintymys ja lapsen kehitys”. Lehtiartikkeleita ei suoraan tästä aiheesta löydy yleisten kirjastojen tietokannoista. Myöskään kovin eksaktia tietoa esim. aloittamisiästä ei löytynyt.
Mikäli haluat tarkempaa asiantuntemusta, voit kääntyä myös Lastensuojelun keskusliiton kirjaston puoleen https://www.lskl.fi/...
