Tämä monina erilaisina versioina eri puolilla Suomea tunnettu ikivanha ilmaisu kuuluu siihen valtavaan perinnesanontojen joukkoon, jonka alkuperää on mahdoton tietää. Tässä sanonnassa lienee olennaista sen varoitus; missä tahansa tilanteessa tikun osuminen silmään on äärimmäisen ikävä juttu joten siihen liitetty asia on vastaavasti hyvin epätoivottu - kysyjän mainitsemassa yleisimmässä ilmaisussa vanhojen ikävien asioiden kaivelu. Noormarkussa on otettu talteen hiukan toisenlainen muunnos: " Ei herrat paljo kärsi: ko tikulla silmään pistää, ni suuttuu." Tässä lienee olennaista väittää, että herrasväellä on ärtymiskynnyskin rahvasta alempana. Hiukan vaikeaselkoisempi on Laihialta talteen otettu muoto " Ei ne herrat paljon tarvitse: vähä...
En löytänyt mitään viitettä siihen, että Luumäellä syntyneellä ja kuolleella Sulo Saaritsilla (https://fi.wikipedia.org/wiki/Sulo_Saarits) olisi virolaisia sukujuuria tai että nimi "Saarits" olisi erityisen virolainen. Sitä on käytetty eri puolilla Suomea ainakin 1800-luvulta lähtien. Sukunimi-infon mukaan se on suhteellinen harvinainen (http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/saarits.html), mutta ei kuitenkaan poikkeuksellisen harvinainen. Samaisen infon mukaan tuolla Luumäen suunnalla on myös Saarits-niminen kylä tms, joten todennäköisesti myös laulajan sukunimi on sieltä peräisin.
Vaikka kaikille tullee ensimmäisenä mieleen Georg Otsin sukunimi, s-päätteiset nimet ovat pikemminkin latvian kuin viron kielessä tavallisia (useimmat...
Valitettavasti ei (paitsi jos hänen vanhempansa on kirjastossa töissä)
Kirjasto ei voi maksaa taksvärkin vaatimaa palkkaa 7 luokkalaiselle.
Tet-harjoittelijoita kyllä otamme.
Vanhojen - mutta ei riittävän vanhojen - lehtien selaaminen onnistuu periaatteessa parhaiten menemällä Kansalliskirjastoon selaamaan ns. vapaakappalepäätettä. Vanhat lehdet on digitoitu, mutta suoraan kotoa pääsee käsiksi vain vuotta 1930 vanhempaan aineistoon. Kansalliskirjaston päärakennuksessa on useampia päätteitä, joilla tätä aineistoa voi selata. Neuvonnasta kannattaa kysyä, missä ovat lähimmät vapaana olevat päätteet (niitä on kaikkiaan 9 - kaikissa on paperitulostusmahdollisuus, mutta ei digitaalisen kopioinnin tai verkon kautta lähettämisen mahdollisuutta tekijänoikeussyistä). Samalla voi kysyä vinkkejä siitä, miten hakuja kannatta tehdä.
Iltapäivälehdet ovat kuitenkin toistaiseksi ongelmanninen aineisto, sillä niitten digitointi...
Kirjastopalvelusta (entinen BTJ) kerrottiin, että valtion ostotuen piiriin kuuluu vuonna 2018 yhteensä 527 kirjaa. Lista niistä löytyy osoitteesta https://minedu.fi/documents/1410845/4487613/Teosluettelo_p%C3%A4ivitetty_4_6_2018.pdf/b60b821a-bf03-4d13-844a-fa7785d932a2/Teosluettelo_p%C3%A4ivitetty_4_6_2018.pdf.pdf.
Näyttää siltä, että Petter Wilhelm Aurénin teosta Keisari Alexander I:sen matka Pohjanmaalla v. 1819 (1894) ei saa kaukolainaan Oulun kaupunginkirjastosta, ei myöskään muista kirjastoista, joiden kokoelmiin teos kuuluun. Åbo Akademin kirjaston kohdalla ei ole mainintaa siitä, että teoksen saisi vain lukusalilainaan, joten voitte tehdä kaukopalvelupyynnön oman kirjastonne kautta. Teos on luettavissa digitoituna alla olevasta linkistä.http://digi.kirjastot.fi/files/original/5ef86c5a27fdf70a652122aaf12fe7ed.pdfSara Wacklinin Hundra minnen från Österbotten (1887) sen sijaan on tilattavissa kaukolainaan. Voitte tehdä kaukopalvelupyynnön omassa kirjastossanne.Finna https://finna.fi/Fennica https://finna.fi
Asiaa on mahdotonta tietää varmasti, koska oikeusprosessi jäi kesken. Milošević olisi voitu todeta syylliseksi tai syyttömäksi, joten voimme vain jossitella.
Mikäli syytteet olisivat menneet läpi, Milošević olisi voinut saada elinkautisen vankeustuomion ja viettänyt todennäköisesti loppuelämänsä vankeudessa. Toisaalta jos kaikki syyteet eivät olisi menneet läpi, hän olisi saattanut saada määräaikaisen vankeusrangaistuksen. Silloin asia olisi riippunut siitä, kuinka pitkään Milošević olisi elänyt. Jos taas syytteet olisi kokonaisuudessaan hylätty, Milošević olisi luonnollisesti vapautunut.
Tässä aiheesta lähteitä:
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Slobodan_Milo%C5%A1evi%C4%87
MTV:n uutinen: https://www.mtv.fi/uutiset/...
Sosionomithan toimivat hyvin moninaisissa sosiaalialan asiantuntemusta vaativissa tehtävissä. Ohessa muutamia linkkejä kirjallisuuteen ja verkkoaineistoihin, jotka toivottavasti sivuavat tarkoittamaasi aihealuetta.
Ammattina sosionomi. Toim. Päivi Mäkinen, Eija Raatikainen, Anne Rahikka ja Tuula Saarnio. WSOY, 2009. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1912005
Sosiaalityö, tieto ja teknologia. Toim. Anneli Pohjola, Aino Kääriäinen ja Sirpa Kuusisto-Niemi. PS-kustannus, 2010. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1939900
Ohtonen, Vuokko : e-asiantuntijuus sosiaalipalveluiden verkkoneuvonnassa. Pro gradu –tutkielma, Sosiaalityön koulutusohjelma. Lapin yliopisto, 2011. http://www.sosiaalikollega.fi/poske/julkaisut/...
Suomen yleisillä kirjastoilla eli kunnan- ja kaupunginkirjastoilla on tällä hetkellä 29 kirjastokimppaa. Kirjastot.fi-sivuston listalle on koottu kaikki kimpat: https://hakemisto.kirjastot.fi/libraries/by-consortium
Kirjastokimpat ovat yleensä juurikin seudullisia eli tietyn alueen kirjastot tekevät yhteistyötä keskenään. Ajantasaista tietoa seutuyhteistyöstä löytyy parhaiten kirjastojen ja kirjastokimppojen omilta sivuilta.
Perusteellinen lähde aiheesta on Ronald Atkinin kirja Meksikon vallankumous (1974). Helmet-kirjastoista kirja on Pasilan kirjavaraston ja Pohjois-Haagan kirjaston kokoelmissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1144373__SMeksikon%20vallankumous__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Ranskankielisiä satuja ja tarinoita luetaan tänä syksynä Oulun pääkirjastolla lastenosaston satusopessa 20.10. klo 11-12. Tarinat sopivat 3-12 vuotiaille.
Aikuisten ranskankielinen ääneenlukutuokio järjestetään Laiturissa maanantaina 22.10. klo 18.
Lasten liikennelaulun on säveltänyt Georg Malmsten. Emme löytäneet tietoa, että säveleeseen olisi sanoitettu toinenkin laulu. Monestihan musiikkikappaleissa on toisiaan muistuttavia osia, vaikka sävel ei olisikaan sama.
Mustan tikarin veljeskunta -sarjaa on julkaissut suomeksi Viisas elämä -kustantamo. Kysyin sieltä, ilmestyykö 15. osa suomeksi. Sain vastauksen, että kustantamo painottaa nykyään julkaisuohjelmassaan hyvinvointikirjallisuutta, joten kyseistä kirjasarjaa ei enää suomenneta.
Ranskalaisen Pierre Lemaitren suomennetut kirjat ovat ilmestyneet alkukielellä seuraavassa järjestyksessä.
Verhoeven-sarja:
Iréne (Travail soigné, 2006, suom. 2016)
Alex (Alex, 2011, suom. 2015)
Camille (Sacrifices, 2012, suom. 2016)
Rosie (Rosy & John, 2013, suom. 2017)
Rosien tapahtumat sijoittuvat kuitenkin ennen Camillea.
Muu suomennetut:
Verihäät (Robe de marié, 2009, suom. 2018)
Näkemiin taivaassa (Au revoir là-haut, 2013, suom. 2015)
Silmukka ( Trois jours et une vie, 2016, suom. 2017)
Tulen varjot (Couleurs de l’incendie, 2018, suom. 2018, itsenäinen jatko-osa teokselle Näkemiin taivaassa)
Fennica https://finna.fi
Pierre Lemaitre Dekkarinetissä http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=...
Suomeen Aku Ankka -lehtien aineisto tuli tanskalaisen Gutenberghus-kustantamon (nykyisin Egmont) kautta, ja alkuaikoina käännökset tehtiin etupäässä ruotsista, tanskasta ja norjasta. Vielä 1970-luvun alussa tärkeimpänä alkulähteenä käytettiin Ruotsin Kalle Ankaa. Karhukoplan "virheellinen" suomenkielinen nimi lieneekin yhteispohjoismaista perua - Ankkalinnan konnat tunnetaan Karhukoplana sekä Tanskassa (Bjørnebanden) että Ruotsissa (Björnligan); Norjassa on poikkeuksellisesti päädytty "lajineutraaliin" nimeen B-gjengen.
Lähteet:
Markku Kivekäs, Disney, Aku & minä
Disneyn hahmot eri kielillä | kvaak.fi (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,13695.0.html)
Spekuloidahan aina voi, ja esimerkiksi Irwin-tuntija Ari Lahden toimittamassa Irwin : vuosikertakirjassa (Valkeakoski-media, 2006) arvellaan, että "laulajan elämä olisi jatkunut jos alkaneeseen sairauskohtaukseen oltaisiin saatu ajoissa apua". Edelleen kirja huomauttaa, että "venäläiset tulliviranomaiset eivät siinä asiassa toimillaan auttaneet", mutta ettei "terveydenhuollon koulutusta vailla olevilla kanssamatkustajillakaan voinut olla edellytyksiä nähdä heti tilanteen kehittymisen vakavuutta".
Irwin : vuosikertakirja tarjoaa mietittäväksi toisenkin vastausta vaille jäävän kysymyksen laulajan kuolemaan liittyen: "-- miksei Suomesta tilattu ambulanssia vaikkapa rajalle vastaan". Paljon enempää ei kirja spekuloi, toistaa...
Liikennevalojen asetuksia voi muokata, mutta vain lainsäädännön rajoissa. Liikennevalojen käyttö on määritelty Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa 1012/2001.
Rautatietasoristeyksien liikennevalojen sekä punainen että valkoinen valo ovat vilkkuvia.
Jalankulkijan kaksiosaisen liikennevalon alempi valo voi olla kiinteä tai vilkkuva vihreä. Tyypillinen käyttötapa on, että kiinteä vihreä valo muuttuu hetkiseksi vilkkuvaksi vihreäksi viestimään siitä, että valo vaihtuu pian punaiselle.
Lukemasi kirja taitaa olla Tiku ja Taku : Helmeri Haisunäätä (Lasten oma kirjakerho, 1998). Siinä käytetään homejuuston hirveää löyhkää karhun karkottamiseen.
Tarinassa Tiku ja Taku tutustuvat Helmeriin, maailman ainoaan haisunäätään, joka ei haise. Kun oravat löytävät retkeilijöiden jälkeensä jättämien jätteiden joukosta pahanhajuisen juuston, he ehdottavat Helmerille, että tämä voisi hieroa sitä itseensä haistakseen yhtä pahalta kuin kaikki muutkin haisunäädät. Helmeri hylkää oravien idean, mutta tulee toisiin ajatuksiin, kun näkee karhun ahdistelevan uusia ystäviään. Se hieroo juustoa turkkiinsa ja kiiruhtaa apuun. Kun karhu haistaa homejuuston kammottavan lemun, se jättää oravat rauhaan ja pakenee.
Etsitty kirja lienee Eoin Colferin Legenda Pottu-Mäkisestä (WSOY, 2005).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au429ead79-f8ff-4ea3-bf49-66f39e2bf354
