Osa yliopistojen luennoista videoidaan, mutta usein tallenteet ovat vain kurssien osallistujien katsottavina. Esimerkiksi Jyväskylän yliopisto on kerännyt Moniviestin-alustalleen (https://moniviestin.jyu.fi/) luentotallenteita, joista ainakin osa vaatii salasanan. Kirjastojen järjestämiä yleisöluentojakaan harvoin taltioidaan. Tieteellisiä luentoja on kuitenkin katsottavissa internetissä, ja hakusanalla "lectures online" löytyy paljon englanninkielisiä luentoja eri aihealueista. Netissä on mahdollista myös suorittaa kokonaisia kursseja, tosin ne ovat usein maksullisia. Kursseja voi hakea hakusanalla "online courses".
Tässä on joitakin linkkejä:
http://podcasts.ox.ac.uk/open
http://www.vsshp.fi/fi/sairaanhoitopiiri/media-...
Yksi mahdollinen ehdokas "Kiehnanjoeksi" voisi olla Kiehimänjoki Paltamon kunnan alueella Kainuussa. Professori Reijo Heikkisen "Jokia, jotka virtaavat Kainuussa" -verkkosivulla (http://www.reijoheikkinen.fi/jokia-jotka-virtaavat-kainuussa/) Emäjoen kohdalla kerrotaan seuraavaa: "Joen yläjuoksua kutsutaan Kiannanjoeksi ja alajuoksua Ristijärven Iijärvestä lähtien Kiehmänjoeksi. Joen kokonaispituus on 105 kilometriä, josta Emäjoen osuus on 65 km." Kuvittelisin, että Kiehmän/Kiehimänjoki voisi helposti muuntua Kiehnanjoeksi kirkonkirjojen merkinnöissä.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista (http://www.helmet.fi/fi-FI) löytyy joitakin kirjoja Vietnamin venepakolaisista, joista voisi olla hyötyä näyttelyä tehdessä.
- Vietnamilaisia, suomalaisia vai suomenvietnamilaisia?: pääkaupunkiseudun vietnamilaisten etnisyys ja identiteetti 1990-luvulla / Liisa Oinonen (1999)
- Pakolaiset Suomen työelämässä : Suomeen vuosina 1979-86 saapuneiden Kaakkois-Aasian pakolaisten sijoittuminen työmarkkinoille / Hannele Pylvänäinen (1989)
Tässä kaksi dokumenttielokuvaa, jotka ovat Kavissa eli Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa. Kavin yhteystiedot löytyvät täältä:
https://kavi.fi/fi/kirjasto/aukioloajat-ja-yhteystiedot
-Tietämättömyys on pelon äiti (dokumentti, ohjaaja Satu...
Suomen murteiden sanakirjasta löytyy verbi kiehnata, jolla on osittain sama merkitys kuin kiehnäämisellä, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_56207e0a26aa74b285e….
Kiehnä-sana löytyy, se merkitsee puhdistamattomien jyvien joukossa olevia roskia, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_265183f16c5880a9f4b…
Jos Kiehnanjoki onkin Kiehimäjoki, https://www.kirjastot.fi/kysy/eras-sukuun-kuuluva-oli-syntynyt, sanalle kiehimä löytyy murteiden sanakirjasta merkitys tikkaina käytettävä oksikas puunrunko, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_6639b8b66f8a14546e6….
Yksi Pekka Töpöhäntä löytyy venäjän kielellä.
Prikljutšenija Beshvostika Pelle : skazotšnyje povesti / Josta Knutsson
Helmet haulla löytyy muitakin tuttuja klassikoita. Hae kirjan nimellä esim. Nalle Puh (nimi kannattaa pitää yksinkertaisena, koska kaikkia tuttuja kirjoja ei ole käännetty venäjäksi) Rajaa haun tulos kirjaksi ja kielellä venäjä. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Snalle%20puh__Ff%3Afacetlanguages%3Arus%3Arus%3Aven%C3%A4j%C3%A4%3A%3A__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Mukavia lukuhetkiä.
Kaija Österlundista löytyy tietoa hyvin niukasti. Teoksessa Pöytä koreaksi: Kattauksen ja pöytätapojen historiaa (2005) kerrotaan, että Museovirastossa työskennellyt Kaija Österlund (Levonen) suunnitteli Aino-aterinsarjan, aiheena Isonkyrön Leväluhdan lähteestä löydettyjen rannerenkaiden ornamentiikka. Uskoisin, että hän on myös Risto-kirjojen kirjoittaja, mutta varmennusta ja lisätietoja ei löydy mistään lähteistä.
Jos haastattelu sisältää selkeästi haastateltavan sitaatteja, on lähdettävä siitä, että sekä haastattelijalla että haastateltavalla on lopulliseen tuotteseen tekijänoikeus. SIitä voidaan keskustella, ylittyykö ns. teoskynnys kummankaan osalta. Ei välttämättä, jos haastattelu on tyyliä "No mitäpä Martti-vaarille tänään kuuluu? - No mitäpä tässä, hyvin on voitu." Suurempi kysymys on, mitä kysyjä tarkoittaa ilmaisulla "käyttää toisen henkilön tekemää haastattelua". Lain sitaattioikeuspykälän perusteella voi tehdä lehtijutun haastattelusta, josta ottaa pätkiä sen havainnollistamiseksi, mistä haastattelussa on kyse. Jos kuitenkin lehtijuttu jollain tavalla perustuu kokonaan aiempaan haastatteluun, on vähintäänkin hyvän tavan mukaista pyytää...
Lapin kirjaston aineistohaulla löytyy lukuisia ötökkäkirjoja. Useimmat niistä ovat eläintiedettä ja melko monet kuuluvat lasten kokoelmaan, joten niissä on hyvä kuvitus ja mielenkiintoinen teksti.
Tässä hieman rajattu hakutulosa: https://lapinkirjasto.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+desc&filter%5B%5D=~format%3A%221%2FBook%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=~language%3A%22fin%22&filter%5B%5D=~major_genre_str_mv%3A%22nonfiction%22&filter%5B%5D=first_indexed%3A%22%5BNOW-1YEAR%2FDAY+TO+%2A%5D%22&filter%5B%5D=~building%3A%221%2FLapinkirjasto%2Fto%2F%22&lookfor=%C3%B6t%C3%B6k%C3%A4t&type=AllFields&limit=50
Aikuisten aineistosta voisin suositelle esim. Leena ja Heikki Luodon: Oman pihan ötökät tai Sally...
Kyllä tällaisessa tilanteessa home- tai muun kosteusvaurion riski on olemassa. Alla linkki Ylen uutiseen aiheesta:
https://yle.fi/uutiset/3-7328528
Aiheesta on myös tutkimuksia ja opinnäytetöitä. Alla linkki Evita Ruohosen opinnäytetyöhön nimeltä Sääsuojauksen vaikutukset asuinkerrostalon rakentamiseen:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/50562/Ruohonen_Evita.pdf?sequence=1
Netistä löytyy Sukunimi-info sivusto http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/wahlman.html joka kertoo mm. seuraavaa:
"Nimi on ruotsinkielinen. Se on sukunimistössämme tavallista. Nimen ruotsinkielisyys ei yleisesti ottaen tarkoita, että suku olisi alkujaan suomenruotsalainen tai Ruotsista kotoisin, sillä supisuomalaisetkin ovat aikojen saatossa saaneet ruotsinkielisiä nimiä. Suvun puhekieltä ei näe nimestä. Sukututkimuksessa voidaan puhekieltä arvioida mm. siitä, missä päin suku on asunut.
Sanan wahlman merkitys on 'valasmies'. Jokin muukin merkitys saattaa tulla kyseeseen.
Nimi alkaa komealla kaksois-W:llä. Siitä on olemassa myös tavallisella V:llä kirjoitettava muoto Vahlman. W-muodossa on...
Pyhäjokiseutua on Tiekkö kirjastoissa kirjastossa sidottuina vuosikertoina
sekä ePressissä joka toimii kirjastossa. https://www.epress.fi/archive?title_id=1748
Yksi mahdollinen nimitys olisi sateenkaarihallitus, jollaiseksi on kutsuttu hallitusta, joka koostuu laajasta valikoimasta poliittisia ryhmiä. Kuvaamasi kokoonpanoa lähimpänä ovat olleet Lipposen 1. ja 2. hallitus, jossa vasemmistoliitto ja kokoomus ovat mahtuneet samaan hallitukseen, vaikka keskusta ei siinä ollutkaan. Wikipedian artikkelista osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Sateenkaarihallitus löytyy asiasta lisätietoa.
On kuitenkin vaikea sanoa, mikä nimitys tuollaiselle hallitukselle julkisuudessa tulisi. Se saattaisi riippua aika paljon olosuhteista, joissa hallitus syntyisi, ja siitä, millainen nimitys esimerkiksi tiedotusvälineissä nousisi hallitsevaksi. Tarvittaisiin ehkä aika suuri kriisi tai melkoisia poliittisia...
"Ihalempi"-runosta kiinnostuneen kannattaa ehdottomasti hankkia käsiinsä V. Tarkiaisen kirja Eino Leinon runoudesta, johon sisältyy siitä seikkaperäinen analyysi (s. 64-71). Tarkiainen kytkee runon Kalevalan ja Kantelettaren Marjatta-aiheeseen sekä kansanrunoutemme Maria-legendoihin ja näkee sen kuvauksena nuoren neitsyen yliluonnollisesta äidiksitulosta ja taivaaseen joutumisesta. Hiidet ovat hänen mukaansa suoraa perua "Marjatan virrestä": "Kaikissa sen muunnoksissa säilyttivät pahansuovat hiidet, jotka virittävät eksyttäviä virvaliekkejä yksinäisen kulkijan tielle, tärkeän asemansa ja merkityksensä kansansaduistamme saatuna perinteenä. Ne esiintyvät alkukantaisen luonnonmystiikan salaperäisinä edustajina ja taitavasti sovitettuna...
Kallion kirkko kelloineen on vihitty käyttöön 1.9.1912. Alusta asti kirkon tornissa on ollut seitsemän valurautaista kelloa. Kallion kirkon historiasta kertova Tälle Kalliolle - Kallion kirkon 100 - kirja kertoo, että kellot saapuivat Kallioon 29.3.1912, joten ne on asetettu paikalleen keväällä tai kesällä 1912.
Täsmällisen päivämäärän selvittämisessä apua voi olla esimerkiksi Kansalliskirjaston digitaalisesta lehtiarkistosta, jossa vuoden 1912 lehdet ovat vapaasti luettavissa ja niistä voi etsiä tietoa sanahaun avulla. Käyttämällä hakusanana esimerkiksi sanaa "Kallion kirkon kellot" Työmies-lehti kertoo 30.3.1912, että kirkon kellot ovat saapuneet ja että laitetaan lähiaikoina paikalleen. Elokuussa esimerkiksi...
A. A. Milne syntyi Hampsteadissa, joka kuuluu Lontooseen.
Lähde:
Jackie Wullschläger, Inventing wonderland : the lives of Lewis Carroll, Edward Lear, J. M. Barrie, Kenneth Grahame and A. A. Milne
Helsingissä voi kuvaamassasi tilanteessa olevan henkilön ohjata Diakonissalaitoksen ylläpitämään päiväkeskukseen Hirundoon. Liikkuvan väestön päiväkeskus Hirundo sijaitsee osoitteessa Hämeentie 31 ja on avoinna ma–pe klo 10–16.
Lisätietoa löydät alla olevasta linkistä Diakonissalaitoksen sivuille.
https://www.hdl.fi/tukea-ja-toimintaa/maahanmuuttajille/liikkuva_vaesto/
Laulupuu-ohjelmasarjaa esitettiin vuosina 1987 - 1989.
Laulupuusta on tietoa Ylen Elävässä arkistossa sekä Elonet Kansallisfilmografiassa.
Sarjasta tehty videotallenne sisältää yhdeksän jaksoa, mutta lähteistä ei käy ilmi onko kyseessä vain valikoima vai koko sarja.
Sarjan jaksojen kokonaismäärää voi tiedustella Ylen palautesivun kautta.
Olisikohan etsimäsi teos englantilaisen Peter Spierin kirjoittama ja kuvittama Maailman ihmiset (People, suom. Jukka Kemppinen, 1981, Otava).
Teoksesta löytyy googlettamalla netistä myös kuvia.
Teos näyttää kuuluvan useiden Suomen kirjastojen kokoelmiin, mutta mikäli teos ei kuulu oman lähikirjastosi kokoelmiin, voit tilata sen kaukolainaan. Pääkaupunkiseudulla teos löytyy Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavarastosta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi/
http://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
