Kysymyksestä ei voi tietää, mistä kirjastojärjestelmästä on puhe tai missä tilanteessa tällainen viesti on tullut. Jos kyseessä on kysyjän kotikunnan (Kerava) kirjastojärjestelmä KIRKES, kannattaa ottaa yhteyttä johonkin sen toimipisteeseen.
FORBIDDEN on todennäköisesti järjestelmän vastaus tilanteessa, jossa yritetään varata esimerkiksi käsikirjaston kirja, jota ei lainkaan lainata. Tai sitten kyseessä on on nimeke, johon ei vielä ole kiinnittynyt yhtään nidettä eli ei ole mitä varata.
Mutta asia kannattaa varmistaa omasta kirjastosta. Kerava ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajakirjastoihin, joten siellä ei kysymystä välttämättä kukaan edes huomaa.
Heikki Poroila
Kansallisbibliografia Fennica sisältää tiedot kaikesta Suomessa itsenäisinä monografioina julkaistuista runokokoelmista. Erilaisissa lehdissä ja vastaavissa ilmestyneistä yksittäisrunoista ei kukaan pidä ei pysty pitämään tarkkaa luetteloa.
2010-luvulla julkaistut runokokoelmat pääsee selaamaan kirjoittamalla sanahakuun "runot" ja valitsemalla lajittelukohdasta UUSIMMAT. Tällä lailla löyty 515 osumaa. Osumien joukossa ovat myös vieraskielisten runojen suomennokset.
Sen selvittäminen, mitkä runot on julkaisemisen lisäksi myös kirjoitettu 2010-luvulla, edellyttää valtaa tutkimustyötä, koska aniharvoin itse julkaisuissa on jokaisen runon kohdalla mainintaa sen syntyajasta ja vaikka olisi, tätä tietoa ei rutiininomaisesti siirretä...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei saa välittää yksityishenkilöiden yhteystietoja, jotka eivät ole vapaasti saatavana muutenkin. Suosittelen ottamaan yhteyttä Perttu Immosen kustantajaan ( Atena Kustannus Oy | PL 436 | 40101 JYVÄSKYLÄ | Tel. +358 10 4214 200 | atena(at)atena.fi | www.atena.fi). Siellä ainakin tiedetään, onko Immonen kieltänyt yhteystietojensa jakelun. Normaalisti myös kustantajat toimivat auliisti välittäjinä eli toimittavat kirjailijalle tarkoitetun palautteen eteenpäin.
Heikki Poroila
Vaikuttaa siltä, että joko kysymääsi sarjaa ei ole julkaistu lainkaan DVD:nä tai ainakaan siihen ei ole myönnetty lainausoikeuksia, sillä kirjastot eivät ole sitä hankkineet.
Samasta Agatha Christien alkuteoksesta (Kymmenen pientä neekeripoikaa (julkaistu myös nimillä "Kymmenen intiaania" ja "Eikä yksikään pelastunut") on tehty myös elokuvia. Vaski -kirjastojen kokoelmassa on DVD:nä Peter Collisonin ohjaama elokuva And then there were none / Kymmenen pientä neekeripoikaa. DVD on julkaistu vuonna 2011, alkuperäinen elokuva on vuodelta 1974.
Palvelusta voidaan teknisesti vastata sekä pelkästään kysyjälle, joka on jättänyt sähköpostiosoitteensa että julkisesti ja kysyjälle. Ei-julkista vastausta käytetään silloin, kun vastaajan mielestä kysymys tai vastaus voi sisältää kysyjän intimiteettisuojaa uhkaavia elementtejä. Myös selkeisiin häirikkökysymyksiin vastataan yleensä ei-julkisesti, jotta ei yllytetä lisää. Tietämättä kysymystäsi on vaikea sanoa, mistä on voinut olla kysymys. Toki myös jokin tekninen ongelma voi aiheuttaa näkymättömyyttä. Ajoittain on esiintynyt viivettä vastauksen näkymisessä julkisella puolella. Voimme tutkia asiaa enemmän, jos otat yhteyttä sähköpostilla ja näytät siinä yhteydessä kysymyksen ja saamasi vastauksen.
Heikki Poroila
Androidi on robotti, joka on muotoiltu muistuttamaan ulkoisesti ihmistä. Toistaiseksi androidit ovat tieteiskirjallisuuden ja -elokuvien hahmoja, mutta oletettavasti ainakin osa robottien valmistajista kehittää laitteitaan muistuttamaan ihmistä enemmän ja enemmän. Englannin kielen sana android tarkoittaa sekä androidia että puhelimille ja muille mobiililaitteille tarkoitettua ohjelmistokokonaisuutta.
Heikki Poroila
Laulu on nimeltään "Koulutyttö", ja se sisältyy Kaarina Korpin kirjaan "Laulu- ja laululeikkikirja : kouluja ja lastentarhoja varten". Laulu alkaa: "Syksyllä kulkevi koulutyttö kouluhun ilomiellä". Toinen säkeistö alkaa: "Laskut jos laskee ja läksyt lukee, silloin ne koulussa luistaa". Kirjan laulut on säveltänyt Armas Nyman. Sanoittajaa ei erikseen mainita, joten ilmeisesti Kaarina Korppi on ne sanoittanut. Kirjassa on lauluihin sanat ja nuotit (melodianuotinnos tai kuten tästä laulusta melodianuotinnos ja piano- tai harmonisäestys) ja joihinkin lauluihin myös leikkiohjeet. Kirjan 1. painos on ilmestynyt vuonna 1933 ja 2. painos 1947. Kirjan on kustantanut Karisto.
Mikko Laaksosen teoksen "Turun raitiotiet = Abo spårvagnar = Turku tramways" (2008, s. 249) mukaan viimeiset näkyvät kiskot poistuivat Humalistonkadulta vuonna 1978. Järjestelmällisen katujen uudelleenrakentamisen takia Turun katujen asfaltin alla ei ole merkittäviä kiskojen jäänteitä. Ainoat viime vuosikymmenten katutöissä paljastuneet raitiotien jäänteet ovat Aninkaistensillan kiskojen betoniperustukset, jotka tulivat näkyviin, kun siltaa purettiin syksyllä 2000. Kiskojen paikka näkyy Korppolaismäessä painumana puistoalueella ja Kotimäenkadun kolmioraide erottuu paikkana kadun asfaltissa. Kirjassa on kuvat näistä painumista.
Jos on niin onnekkaasti käynyt, ettei tätä selkeää käskyä mainittujen taulujen hävittämisestä ole kaikkialla pantu toimeen, on kohteiden luonteen (suurikokoinen esine) takia luultavinta, että mahdollisesti säilyneitä tauluja säilytetään Suomen kansallismuseon kokoelmissa. Historiallisen kokoelman noin 138 000:sta esineestä voi kysellä Jouni Kuurne, puh. 0295 33 6381, jouni.kuurne@kansallismuseo.fi.
Periaatteessa tällaiset monina kappaleina valmistetut koulutarvikkeet ovat voineet säilyä myös Kansalliskirjaston kokoelmassa siinä missä kartat ja vastaavat suurikokoiset painotuotteet. Tätä mahdollisuutta voi tiedustella puhelimitse +358 (0)2941 23196 tai sähköpostilla kk-palvelu@helsinki.fi.
Heikki Poroila
Kun emme tiedä, mihin kirjastoon kysyjä viittaa sanalla "teillä", voimme vain antaa linkin HelMet-sivulle, josta löytyy luettelo kirjastoista, joissa vinyylilevyn digitointi onnistuu. CD-levyn kopiointi onnistuu ohjelmallisesti millä tahansa tietokoneella, jossa on polttava CD- tai DVD-asema, joten tätä palvelua eivät kirjastot ole perinteisesti tarjonneet kysynnän olemattomuuden takia. Siitäkin voi kuitenkin kysyä kirjastossa, johon päätyy vinyylejä digitoimaan. Huom! Kirjasto 10 on nyt suljettu ja sen palveluiden myöhemmästä saatavuudesta ei ole tarkkaa tietoa.
Heikki Poroila
San Marino on Italian naapurivaltio ja siellä puhutaan italiaa, mutta sekä historiallisesti, maantieteellisesti että kulttuurisesti se on niin omaperäinen, että aivan varmasti suurin osa asukkaista kokee olevan sanmarinolaisia, eivät suinkaan italialaisia. Suosittelen lukemaan vaikka Wikipedian artikkelin maan vaiheista, niin tämä todennäköisyys käy ilmeiseksi. Emme tietenkään voi tietää asukkaiden mieltä kysymättä sitä jokaiselta (33 000 asukasta), mutta oikeastaan mikään ei viittaa siihen, että maan asukkaat pitäisivät itseään italialaisina. San Marino on ollut itsenäinen valtio paljon pidempään kuin Italia tai Suomi, jotka ovat varsin tuoreita käsitteitä. San Marino sai nykyiset rajansa jo vuonna 1463.
Heikki Poroila
"Hyvinvointivaltio" on yhteiskunnallinen käsite, jolle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää tai mittaria. Yleensä sillä tarkoitetaan yhteiskuntaa, jonka toimintaa ohjaaviin säädöksiin (perustuslaki) on kirjattu kansalaisten tasa-arvoisuus ja syrjimättömyys, jossa valtiovalta on riittävän vahva ja hyväksytty jakamaan aineellista hyvinvointia kaikille kansalaisille ja jossa sosiaaliturva ulottuu kaikkiin yhteiskunnan jäseniin.
On ymmärrettävä, että "hyvinvointi" ei näissä yhteyksissä tarkoita yksilön subjektiivisesti kokemaa hyvää elämää vaan eräänlaista yhteiskunnallista miniminormistoa, jota pidetään edellytyksenä yksilöllisen hyvinvoinnin kokemuksille. Erilaisten hyvinvointia mittaavien tutkimusten perusteella paras hyvinvointi...
Krapula on kansankielinen nimitys niille oireille, joita ihmisen elimistössä esiintyy etyylialkoholin käytön seurauksena siinä vaiheessa, kun alkoholia ei elimistöön enää tule, vaan järjestelmä pyrkii palautumaan normaalitilaan. Nykytietämyksen mukaan krapula aiheutuu monista eri syistä kuten nestevajauksesta ja maksan sekä hermoston ylirasituksesta.
Periaatteessa yksilökohtaisesti riittävän suuren alkoholimäärän nauttiminen aiheuttaa aina krapulaoireita. Erot ovat kuitenkin suuria eri yksilöiden välillä. Suurikokoinen, alkoholin sietokykyä pitkään parantanut juoja tuskin saa erityisiä vieroitusoireita muutamasta lasillisesta, kun taas pienikokoinen, tottumaton ja muutenkin reaktioiltaan vahva elimistö voi sairastaa vähäisenkin...
Vitsit ovat pääosin elävissä tilanteissa harjoitettavaa perinteen kierrättämistä, jonka yhteydessä olisi epätarkoituksenmukaista puhua virallisuudesta siitä yksinkertaisesta syystä, ettei ole olemassa mitään sääntöjä tai ehtoja sille, mitä vitsi voi olla. Se on vapaan mielikuvituksen aluetta, jossa jokainen saa vapaasti olla luova.
Vitsejä on kautta aikojen myös julkaistu painetuissa kokoelmissa ja nykyään erilaisilla verkkofoorumeilla. Julkaiseminen ei vitsiä muuten "virallista", mutta joissakin tapauksissa käy niin, että ainakin muuten tunnetun kirjoittajan vitsit saavat tekijänoikeuden suojan ja tätä kautta eräänlaisen "virallisen" aseman. Kun joku pakinoitsija kuten vaikkapa Bisquit kirjoittaa ja julkaisee kirjan, joka sisältää...
On järkevää suhtautua kriittisesti kaikkeen, mitä vapailla foorumeilla kirjoitetaan ja vastataan. Sehän on molemmin puolin vapaaehtoista viestintää, jossa kukaan ei voi antaa mitään lupauksia faktoista tai edes pyrkimisestä niihin.
Uskoisin, että kysymys on psykologisesta nojautumisesta joukkovoimaan. Aivan samalla lailla kuin missä tahansa porukassa saatetaan heittää kysymys ilmaan ja toivoa, että joku tietää asiasta enemmän kuin itse. Usein se toimiikin, jos porukan ihmisillä on erilainen kokemustausta ja tietämys.
Mutta sekin on ymmärrettävä, että on kysymyksiä, joihin ei ole olemassa vastausta tai sen saaminen edellyttäisi valtavan määrän työtä. Myös Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun tulee tällaisia kysymyksiä varsin usein. Vielä...
Kyseessä on opinnäyte, mistä syystä sitä ei löydy julkisten kirjastojen kokoelmista. Helsingin yliopiston opinnäytetietokannassa (https://helda.helsinki.fi/handle/10138/147726) se on mainittu ja sen mukaan teos löytyy Suomen kielen laitoksen opinnäytteistä (opinnäyteviitteet v. -2006). Vaikuttaa siltä, että tutkimusta täytyy kysyä suoraan laitokselta, siitä ei ole olemassa digitoitua versiota. Laitoksen nimi on nykyään ilmeisesti Helsingin yliopisto. Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos. Verkkosivut ovat kuitenkin "kehittyneet" niin vaikeiksi, etten onnistunut löytämään laitoksen suoria yhteystietoja. On varmaan parasta yrittää tiedekunnan sivujen kautta.
Heikki Poroila
Vuonna 1930 ilmestyneestä Valistuksen Alakansakoulun aapisesta löytyy runo "Kaksi kalamiestä", joka saattaisi hyvinkin olla äitinne loruttelun lähde. Nimimerkin I. H. (mitä luultavimmin Immi Hellén) runo oli poimittu kirjaan Walistuksen lasten lehdestä, jossa se oli julkaistu lokakuussa 1927.
Runo alkaa: Erkki ja Merkki / lähtivät kalaan / aamulla varhain / toisilta salaa.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/976544?page=4
Jyri Schreckin asemesta ehdottaisin Jarkko Lainetta ja Nauta lentää -kokoelman runoa Sikermä V, josta löytyy kaikkea kaivattua: surua, väsymystä, parturi, jalkoja.
Surullista kuin parturissa, / en tiedä mikä siinä on. Ikkunasta näkyvät / ihmisten jalat. Ne näyttävät väsyneiltä.
