Kirjasto voi mutta ei saa ilman lupaa valmistaa uusia kappaleita suojatuista runoista. Loruleikkipussiin voi siten leikellä esimerkiksi poistokirjoista sopivia osia, mutta niitä ei saa itse kopioida. Paitsi tietenkin saa, jos runo tai leikki ei ole tekijänoikeuden suojaama. Useimmat perinteiset leikit ovat kaikissa muodoissaan vapaita, mutta kaikki nykyrunoilijoiden tekstit ovat suojattuja. Itse keksittyjä voi käyttää, mutta on huomattava, että nekin saavat tekijänoikeuden suojaa eli oman runon tai leikin saa tällaiseen tarkoitukseen antaa, mutta kollegan tekemää ei ilman lupaa saa käyttää.
Heikki Poroila
Hei,
Konsultoin aiheesta kirjoittanutta Juri Nummelinia. Jonkin verran riippuu tarkoitetaanko kirjallisesti merkittäviä vai lajityypin historiaan vaikuttaneita. Joka tapauksesta näistä voisi lähteä liikkeelle. Lista on romaanin alkuperäisen ilmestymisvuoden mukaisessa järjestyksessä.
Wister, Owen: Virginialainen (Virginian, 1902)
Grey, Zane: Purppurarinteiden ratsastajat (Riders of the purple sage, 1912)
Tilburg Clark, Walter Van: Väärä tuomio (The Ox-Bow Incident, 1940)
Shaefer, Jack: Etäisten laaksojen mies (Shane, 1949)
McCarthy, Cormac: Veren ääriin (Blood meridian, 1985)
Hei!
Valitettavasti ei ole sääntöjemme mukaista, henkilöllisyystodistus on näytettävä henkilökohtaisesti. Jonkun toisen henkilön pitää kertoa teille se numero, tai sitten voitte lähettää postitse valtakirjan jollekulle, joka käy kirjastossa numeron kysymässä.
Monissa yliopistoissa voi varmaan selvitä ilman englanninkielisiä tekstejä Esim. ranska, venäjä, kiina ja espanja lienevät niin suuria kielialueita että niiden puhujat selviävät myös korkeamman asteen tutklinnoista omalla kielellään.
Kielitaitovaatimus lienee yhteydessä pikemminkin tieteenalaan kuin maahan. Jos tutkimuksesta suuri osa on tehty muulla kuin englanninkielellä, voi ilman englantia pärjätä.
Esim. Helsingin yliopisto ei vaadi hakuperusteena kaikille aloille englanninkielen taitoa. https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/kielitaidon-osoittaminen#section-41320
Pohjoismainen sosiaaliturva ei yllättäen olekaan niin hyvä kuin maineensa.
Sosiaaliturvan vertailu on melko haastavaa.
Eräässä tutkimuksessa on saatu pohjoismaiden kärki murrettua ja Ranska, Espanja ja Alankomaat ovat kivunneet Tanskan perässä kärkeen.
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/suomen-sosiaaliturva-on-espanjaakin-huonompi-tutkija-muut-maat-ovat-ottaneet-kiinni-23936567
Toki pohjoismainen sosiaaliturva on parempi kuin valtaosalla maailman asukkaista.
http://documents.worldbank.org/curated/en/415491467994645020/pdf/97882-PUB-REVISED-Box393232B-PUBLIC-DOCDATE-6-29-2015-DOI-10-1596978-1-4648-0543-1-EPI-1464805431.pdf
Valitettavasti en löytänyt sellaista.
Idea olisi kyllä toteuttamisen arvoinen. Toivottavasti joku ryhtyy keräämään reseptikokoelmaa tuolla periaatteella.
Keittokirjojen sisällysluetteloista voi metsästää kaupungien mukaan nimettyjä ruokia.
Samoin netin ruokaohjesivustot antavat hakea myös ruokalajin nimellä.
Ylimielisyys lienee niitä yleisinhimillisiä piirteitä, joihin meillä kaikilla on jonkinlainen taipumus, mutta joka valtaa jotkut meistä perin nopeasti ja helposti. Todennäköisesti ylimielisyyden esiintyminen muita ihmisiä häiritsevässä määrin on melkein aina kasvatuksen tulosta. Jos koti- tai koulukasvatukseen sisältyy elementtejä, joissa jotkut ihmiset määritellään toista arvokkaammiksi tai vähemmän arvokkaammiksi, voi ihmisen persoona vääristyä kuvittelemaan, että näin todella on. Jos oma itsetunto on syystä tai toisesta heikko, lienee tavallista omien pelkojen kompensointi muihin kohdistetulla ylimielisyydellä.
Itse uskon siihen, että ylimielisyydestä voi muitten ihmisten esimerkin ja tuen voimalla kasvaa pois eli oppia ymmärtämään,...
Kirja näyttää jonkin verran liikkuneen verkkodivareissa, mutta löytämäni kaksi osumaa oli jo myyty. Kannattaa seurata esimerkiksi antikvaaristen kirjakauppojen yhteistä sivustoa https://www.antikvaari.fi. Sinne voi myös jättää oman toiveen, johon kauppiaat sitten vastaavat, kun seuraavan kerran joku kirjaa tarjoaa. Toinen vaihtoehto ovat tietenkin verkon huutokaupat, mutta ne ovat paljon sattumanvaraisempia.
Heikki Poroila
DVD-tallenne elokuvasta Ratkaisun päivät on parhaillaan tilauksessa ainakin HelMet-kirjastoille, joten oletettavasti se on saatavana ostamalla muutenkin. Ainakin Discshop myy sitä kympillä.
Heikki Poroila
Ratkaisun päivät -elokuva on katsottavissa myös Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Radio- ja televisioarkiston 10 katselupisteessä Helsingistä Ouluun. Katselu- ja kuuntelupisteissä voi katsella ja kuunnella vuoden 2009 alusta lähtien tallennettua ohjelmavirtaa useilta kanavilta sekä Yleisradion tuottamia digitoituja tv-ohjelmia vuodesta 1957 lähtien.
https://kavi.fi/fi/rtva/ohjelmien-katselu-ja-kuuntelu/ohjelmavirta
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti
Käyntiosoite: Sörnäisten rantatie 25 A, 5. kerros,...
Syytä kainalokarvojen esiintymiseen ei varmuudella tiedetä. Koska nämä kainalokuopassa esiintyvät karvat kuitenkin alkavat kasvaa merkittävästi vasta sukukypsyyden eli murrosiän myötä, pidetään niitä suurella todennäköisyydellä elimistön keinona kerätä, varastoida ja säännöstellä feromoneja eli hormonitoimintaan liittyviä kemiallisia viestejä. Toisen teorian mukaan - joka ei edellytä feromoniteorian kumoamista - kainalokarvat vähentää kitkaa ja ihon hankautumista esimerkiksi juostessa.
Feromoniteorian tutkimisen kannalta on hankalaa, että moderni ihminen kokee kainaloista erittyvän hajun yleensä epämiellyttävänä ja sen torjumiseen on kehittynyt kokonainen teollisuuden ala (deodorantit). Toisaalta tiedetään, että kainaloista erittyvät...
Ei ole olemassa mitään mallia, jonka perusteella voisi tietää, mistä onnettomuuksista lehdet kirjoittavat, mistä eivät. Muille kuin ehkä paikalliselle lehdelle bussionnettomuus on yksi mahdollinen uutinen tuhansien joukossa. Siihen, tuleeko se ylipäätään välitetyksi jonkun uutispalvelun myötä laajemmalla, vaikuttaa turman mittaluokka ja mahdolliset erikoisolosuhteet. Valitettavasti näyttää hyvin keskeinen tekijä olevan kuolleiden lukumäärä.
Uutisrunsauden keskellä tulee helposti sellainen illuusio, että kaikki julkaisevat "kaikki" uutiset. Näin ei kuitenkaan ole, vaan jokaisessa lehdessä uutistoimitus karsii suurimman osan tarjolla olevista uutisista jollain perusteella. Lehti pyrkii valitsemaan uutisen, joiden se uskoo kiinnostavan...
Kysymyksestä ei voi tietää, mistä kirjastojärjestelmästä on puhe tai missä tilanteessa tällainen viesti on tullut. Jos kyseessä on kysyjän kotikunnan (Kerava) kirjastojärjestelmä KIRKES, kannattaa ottaa yhteyttä johonkin sen toimipisteeseen.
FORBIDDEN on todennäköisesti järjestelmän vastaus tilanteessa, jossa yritetään varata esimerkiksi käsikirjaston kirja, jota ei lainkaan lainata. Tai sitten kyseessä on on nimeke, johon ei vielä ole kiinnittynyt yhtään nidettä eli ei ole mitä varata.
Mutta asia kannattaa varmistaa omasta kirjastosta. Kerava ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajakirjastoihin, joten siellä ei kysymystä välttämättä kukaan edes huomaa.
Heikki Poroila
Kansallisbibliografia Fennica sisältää tiedot kaikesta Suomessa itsenäisinä monografioina julkaistuista runokokoelmista. Erilaisissa lehdissä ja vastaavissa ilmestyneistä yksittäisrunoista ei kukaan pidä ei pysty pitämään tarkkaa luetteloa.
2010-luvulla julkaistut runokokoelmat pääsee selaamaan kirjoittamalla sanahakuun "runot" ja valitsemalla lajittelukohdasta UUSIMMAT. Tällä lailla löyty 515 osumaa. Osumien joukossa ovat myös vieraskielisten runojen suomennokset.
Sen selvittäminen, mitkä runot on julkaisemisen lisäksi myös kirjoitettu 2010-luvulla, edellyttää valtaa tutkimustyötä, koska aniharvoin itse julkaisuissa on jokaisen runon kohdalla mainintaa sen syntyajasta ja vaikka olisi, tätä tietoa ei rutiininomaisesti siirretä...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei saa välittää yksityishenkilöiden yhteystietoja, jotka eivät ole vapaasti saatavana muutenkin. Suosittelen ottamaan yhteyttä Perttu Immosen kustantajaan ( Atena Kustannus Oy | PL 436 | 40101 JYVÄSKYLÄ | Tel. +358 10 4214 200 | atena(at)atena.fi | www.atena.fi). Siellä ainakin tiedetään, onko Immonen kieltänyt yhteystietojensa jakelun. Normaalisti myös kustantajat toimivat auliisti välittäjinä eli toimittavat kirjailijalle tarkoitetun palautteen eteenpäin.
Heikki Poroila
Vaikuttaa siltä, että joko kysymääsi sarjaa ei ole julkaistu lainkaan DVD:nä tai ainakaan siihen ei ole myönnetty lainausoikeuksia, sillä kirjastot eivät ole sitä hankkineet.
Samasta Agatha Christien alkuteoksesta (Kymmenen pientä neekeripoikaa (julkaistu myös nimillä "Kymmenen intiaania" ja "Eikä yksikään pelastunut") on tehty myös elokuvia. Vaski -kirjastojen kokoelmassa on DVD:nä Peter Collisonin ohjaama elokuva And then there were none / Kymmenen pientä neekeripoikaa. DVD on julkaistu vuonna 2011, alkuperäinen elokuva on vuodelta 1974.
Palvelusta voidaan teknisesti vastata sekä pelkästään kysyjälle, joka on jättänyt sähköpostiosoitteensa että julkisesti ja kysyjälle. Ei-julkista vastausta käytetään silloin, kun vastaajan mielestä kysymys tai vastaus voi sisältää kysyjän intimiteettisuojaa uhkaavia elementtejä. Myös selkeisiin häirikkökysymyksiin vastataan yleensä ei-julkisesti, jotta ei yllytetä lisää. Tietämättä kysymystäsi on vaikea sanoa, mistä on voinut olla kysymys. Toki myös jokin tekninen ongelma voi aiheuttaa näkymättömyyttä. Ajoittain on esiintynyt viivettä vastauksen näkymisessä julkisella puolella. Voimme tutkia asiaa enemmän, jos otat yhteyttä sähköpostilla ja näytät siinä yhteydessä kysymyksen ja saamasi vastauksen.
Heikki Poroila
Androidi on robotti, joka on muotoiltu muistuttamaan ulkoisesti ihmistä. Toistaiseksi androidit ovat tieteiskirjallisuuden ja -elokuvien hahmoja, mutta oletettavasti ainakin osa robottien valmistajista kehittää laitteitaan muistuttamaan ihmistä enemmän ja enemmän. Englannin kielen sana android tarkoittaa sekä androidia että puhelimille ja muille mobiililaitteille tarkoitettua ohjelmistokokonaisuutta.
Heikki Poroila
Laulu on nimeltään "Koulutyttö", ja se sisältyy Kaarina Korpin kirjaan "Laulu- ja laululeikkikirja : kouluja ja lastentarhoja varten". Laulu alkaa: "Syksyllä kulkevi koulutyttö kouluhun ilomiellä". Toinen säkeistö alkaa: "Laskut jos laskee ja läksyt lukee, silloin ne koulussa luistaa". Kirjan laulut on säveltänyt Armas Nyman. Sanoittajaa ei erikseen mainita, joten ilmeisesti Kaarina Korppi on ne sanoittanut. Kirjassa on lauluihin sanat ja nuotit (melodianuotinnos tai kuten tästä laulusta melodianuotinnos ja piano- tai harmonisäestys) ja joihinkin lauluihin myös leikkiohjeet. Kirjan 1. painos on ilmestynyt vuonna 1933 ja 2. painos 1947. Kirjan on kustantanut Karisto.
