Oikeusministeriön Vaalit.fi -sivustolla on kerrottu eduskuntavaalien tuloksen laskennasta vaaliliitossa:
https://vaalit.fi/eduskuntavaalien-tuloksen-laskenta
Vaaliliitossa eri puolueiden äänimäärät lasketaan yhteen, ks. kuva vaalien tuloslaskennasta edellisen linkin sivun lopussa.
Nuorten eduskunta -sivustolla on kerrottu suhteellisesta vaalitavasta:
http://www.nuorteneduskunta.fi/fi/suhteellinen-vaalitapa-%E2%80%93-tulos-lasketaan-dhondtin-menetelm%C3%A4ll%C3%A4
1. Lasketaan kunkin ryhmittymän puolueen, vaaliliiton, yhteislistan tai valitsijayhdistyksen vaalipiirissä saama kokonaisäänimäärä. Vaaliliitossa olevia puolueita kohdellaan yhtenä...
Jos muutat omissa tiedoissasi postivalinnaksi, saat ilmoituksen saapuista varauksista sekä taskukirjastoon että sähköpostiisi. Omien tietojen muutokset voi toistaiseksi tehdä vain kirjautumalla Helmet.fi:hin. Kirjaudu omiin tietoihin, klikkaa omaa nimeäsi ja valitse Muuta yhteystietoja.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__Taskukirjasto(157393)
https://www.helmet.fi/fi-FI
"Letukka" on alun perin ollut kutsumanimi Chevrolet-merkkisille autoille, mistä se on vähitellen yleistynyt merkitsemään isoa amerikkalaista autoa yleensä (ks. esim. Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii). "Dollarihymy"-nimitys taas tullee siitä, että ison amerikkalaisen auton moottorin jäähdyttimen säleikkö on helposti voinut tuoda mieleen leveän, säihkyvän filmitähtihymyn.
Hovioikeus ja korkein oikeus ovat Suomessa kaksi eri asiaa. Tuomioistuimista alin on käräjäoikeus, jonka päätöksistä voi valittaa ylempään tuomioistuimeen eli hovioikeuteen, joita on Suomessa tällä hetkellä viisi: Helsingin, Itä-Suomen, Rovaniemen, Vaasan ja Turun hovioikeus. Vastaavasti hovioikeuksien päätöksistä voi valittaa yhteen ainoaan korkeimpaan oikeuteen.
Hovioikeuksien sivuilla ei näytä olevan yhtenäistä luetteloa sen henkilökunnasta, mutta luonnollisesti niiden tekemissä päätöksissä kerrotaan, ketkä ovat olleet päätöstä tekemässä. Korkeimman oikeuden jäsenet on listattu osoitteessa https://korkeinoikeus.fi/fi/index/korkeinoikeus/jasenetjahenkilosto.html.
Lisää tietoa löytyy esimerkiksi seuraavista osoitteista:
https://...
Internetin keskustelupalstalla väitetään Simo Salmisen olleen 170 cm.
En löytänyt asiasta varmaa tietoa. Pituus ja paino ovat aika henkilökohtaisia
tietoja, joten kaikki eivät ole halunneet niitä paljastaa.
Silmien värin periytyvyyteen vaikuttaa useampi geeni, joten asia ei ole aivan yksinkertainen:
https://peda.net/vierema/vierem%C3%A4nlukio/oppiaineet2/biologia/biologia/symbioosi2-2015/symbioosi2-090115/1uop
Seuraavan kaavion mukaan ruskeasilmäinen ja sinisilmäinen voivat saada vihreäsilmäisen lapsen:
https://www.quora.com/How-can-blue-and-brown-eyed-parents-create-a-green-eyed-child
Muumithan eivät ole ihmisiä, joten ei oikeastaan voida sanoa, että perinnöllisyys muumeilla toimisi samoilla lainalaisuuksilla kuin ihmisillä. Toisaalta minusta näyttää, että suuressa osassa alkuperäisiä Tove Janssonin kuvituksissa alunperin muumeilla on kaikilla mustat silmät, tosin Vaarallinen matka -kirjan kuvituksissa sekä Muumipapalla että...
Artikkelia on etsitty Helsingin Sanomien Aikakone-palvelun kautta, josta voi etsiä Hesarin artikkeleita vuoteen 1997 asti. Sieltä sitä ei kuitenkaan löytynyt. Demarin ja Vantaan Sanomien arkistoihin meillä ei ole pääsyä. Muistakaan lähteistä etsiminen ei valitettavasti tuonut tulosta.
Kyseiset sanat perustuvat sanaan tippa, joka on mahdollisesti skandinaavista alkuperää. Sekä suomen että skandinaavisten kielien sanat saattavat myös olla alkujaan erillisiä onomatopoeettisia eli ääntä jäljitteleviä sanoja, jotka ovat syntyneet ilman yhteyttä toisiinsa.
Sanaa pudota muistuttavia sanoja löytyy useista suomen sukulaiskielistä kuten virosta, inkeristä ja vepsästä. Molemmat sanat ovat vanhoja: ensimmäiset maininnat sanasta tippa löytyvät Christfrid Gananderin sanakirjasta vuodelta 1787 ja sanasta pudota Mikael Agricolan (n. 1510-1557) teksteissä.
Lähde: Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja (SKS 1992).
Noin 60-70 % ihmiselimistöstä on vettä eri kudoksiin sitoutuneena. Elimistön sisäinen ympäristö on monin tavoin vakioitu. Esimerkiksi solut edellyttävät tasalämpöisyyttä. Terveellä ihmisellä sisäelinten lämpo vaihtelee 36.5:n ja 37.5 asteen välillä. Lähde: Hiltunen ym. (toim.): Galenos : Ihmiselimistö kohtaa ympäristön. WSOY, 2007.
Kollaa oli talvisodan aikana usein uutisissa, mutta ”Kollaa kestää” -sanaparia en sodan ajalta löytänyt otsikoista. Vanhin löytämäni maininta oli Aseveli-lehdessä 7.6.1940 julkaistu artikkeli Kollaan ristin käyttöönotosta:
”Kollaan risti on kunniamerkin tapainen ja kunniamerkkinä Kollaan taistelijat tahtovat sitä kantaakin. Siihen heillä on oikeus, sillä olivathan Kollaanjoen taistelut sotamme kaikkein verisimpiä ja samalla kunniakkaimpia. Kollaanjoki oli nimittäin ainoastaan viivytyslinja, mutta taistelijoittensa erinomaisen kunnon ja sitkeyden ansiosta se muuttui pääpuolustuslinjaksi. Jo joulukuussa vakuuttivat siellä aseveljet toisilleen: ”Kollaan täytyy kestää - ja Kollaa kestää”, ja niin se kestikin sodan viimeiseen hetkeen saakka...
Hääpuheen tilalle sopivia tekstejä löytyy esimerkiksi Kotiliesi -lehden kokoamana lukijoidensa suosikeista:
https://kotiliesi.fi/juhlat/haat-ja-kihlajaiset/onnittele-haaparia-kauniilla-runolla-valitse-sopiva-juhlavarssy-lukijoiden-suosikeista/
Listalta löytyy monta kaunista tekstiä, kuten katkelma Kahlil Gibranin teoksesta Profeetta, joka alkaa seuraavasti:
"Rakastakaa toinen toistanne,
mutta älkää tehkö rakkaudesta kahletta.
Olkoon rakkaus mieluummin aaltoileva meri teidän sielujenne rantojen välillä..."
Häihin sopii myös vaikkapa Franciscus Assisilaisen rukous, jonka Ruotsin prinsessa Victoriakin luki sisarensa häissä:
https://evl.fi/verkkokirkko/rukous/kirkon-vanhoja-rukouksia
Valtioneuvoston asetuksessa taksinkuljettajien ammattipätevyydestä vuodelta 2009 on on pykälä taksinkuljettajan koulutuksesta. Yhtenä koulutuksen osana oli paikallistuntemus ja sen osoittaminen. Paikallistuntemus osoitettiin kokeella. Tästä voi lukea tarkemmin Finlexin kautta:
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090825#Pidp445803440
Varmaankin näin oli jo ennen tätä vuotta. Edelleen taksinkuljettajan koe on suoritettava hyväksytysti ennen ajoluvan saamista. Lisää tietoa Suomen taksiliiton sivuilta:
https://www.taksiliitto.fi/taksinkuljettajaksi/ajolupa/
Ensimmäinen elokuvan on Le notti bianche / Nuits blanches /Valkeat yöt / Vita nätter / ). Italia / Ranska 1957. Ohjaus: Luchino Visconti. Käsikirjoitus: Luchino Visconti, Suso Cecchi d’Amico – F.M. Dostojevskin novellista ”Valkeat yöt” (”Belyje notshi”, 1848, suom. mm. 1981 Eila Salminen kokoelmassa Valkeat yöt. "Mies on yksinäinen sosiaalisista syistä: hän on muukalainen ja vastatullut. Tyttö on yksinäinen, koska hän on aina elänyt eristettynä, vieläpä keskellä kaupunkia, ja lisäksi hän tahallaan korostaa yksinäisyyttään, koska hän rakastaa miestä, jonka hän ei koskaan odota palaavan mutta joka jatkuvasti hallitsee hänen elämäänsä niin että muille suhteille ei ole tilaa. Uskomatonta kyllä, elokuvan lopussa rakastaja palaa. Tyttö saa...
Etsimästänne Rudyard Kiplingin runosta ei valitettavasti löydy suomennosta.
Unkarilaisen runoilijan László Nagyn runossa Uhri kuumalle tuulelle ”vaikeroivat leivoset, jumalan jojot, ylös alas lentelevät ilmassa”. (Uhri kuumalle tuulelle, suom. Hannu Launonen ja Béla Javorszky, 1978).
Alkoholin ostamiseen ja nauttimiseen liittyvistä ikärajoista 18 vuotta on kansainvälisesti tavallisin. Monissa maissa 18 vuotta on myös täysi-ikäisyyden raja. Kuitenkin esim. Yhdysvalloissa alkoholin ostamisen ikäraja on 21 vuotta, ja Ruotsissa yli 3,5 prosenttista alkoholia myymälästä ostavan tulee olla vähintään 20-vuotias.
Nuorten vielä kehitysvaiheessa olevat aivot ovat eritysen herkkiä alkoholin haittavaikutuksille. Yhteiskunnan tehtäväksi on katsottu suojella lapsia ja nuoria näiltä haitoilta.
http://www.potilaanlaakarilehti.fi/kommentit/alkoholi-ja-nuoret-aivot/
https://yle.fi/uutiset/3-9338039
https://www.hel.fi/itsehoito/fi/tietoa-eri-aiheista/paihteet-ja-riippuv…
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27865039
https://en....
Eniten B2- ja B3-kielten oppikirjoja näyttäisi olevan Pasilan, Itäkeskuksen, Töölön ja Rikhardinkadun kirjastojen kokoelmissa. Kirjat eivät kuitenkaan välttämättä ole paikalla, ja kirjojen saatavuus voi kovastikin vaihdella, joten voit toki tilata kirjoja omaan lähikirjastoosi. Saatavuuden voit tarkistaa Helmet-haulla.
Löydät kirjat Helmet-luettelosta helposti kirjoittamalla hakulaatikkoon esimerkiksi "ranskan kieli lukio* B3" jne.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Eniten voittoja on Irlannilla (7). Huonoimmin menestyneestä ei löytynyt tietoa.
Alla linkki Wikipedia-artikkeliin Eurovision laulukilpailun voittajista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Eurovision_laulukilpailun_voittajista
Malmin kirjastossa voit lainata kirjastossa käytettäväksi muistikortinlukijan (SD-, MMC- ja Compact Flash -muistikorttien lukemiseen käytettävä oheislaite).
Helmet-kirjastot, joissa on käytettävissä muistikortinlukija, löydät Helmet-palvelusivuston kohdasta Kirjastot ja palvelut.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Malmin_kirjasto
Valitettavasti ei. Haalistuneen kankaan voi raikastaa vain värjäämällä sen uudestaan.
Martat suosittelevatkin auringonvaloa tahranpoistoon. https://www.is.fi/mystyle/art-2000005638794.html
Piti tutkia vähän nettiä ja yrittää löytää "vertaissuosittelijoita"
Lukemista voisi löytää mm. Kirjavinkeistä https://www.kirjavinkit.fi/hakemisto/
Hakemistossa kirjat on jaettu eri aihealueiden mukaan esim. dekkareihin, klassikoihin, rakkauteen ja seikkailuihin.
Kirjakone https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/01/03/lukemista-vailla-anna-kirjakoneen-auttaa
on kirjojen suosittelupalvelu, jossa ensin kuvataan mihin lukemista halutaan esim. Bussiin, viikonlopuksi tai koko elämän ajaksi.
Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/ vinkkejä esittelevät sekä ammatti- että amatööri-lukijat.
Viisikymppisenä kirjastotätinä pidän mm. Lars Keplerin, Reijo Mäen, Maj Sjöwall & Per Wahlöö, Peter Jamesin ja Åsa...
