VHS-videonauhurien valmistus päättyi vuonna 2016.
https://www.lifewire.com/funai-ends-vcr-production-that-is-the-end-of-v…
https://electronics.howstuffworks.com/new-vcr-vhs-final-production-run…
https://www.is.fi/digitoday/art-2000001916769.html
Joseph Schmidt pakeni Ranskasta Sveitsiin lokakuussa 1942. Sveitsiläiset sijoittivat hänet Girenbadin internointileirille (osassa lähteistä myös pidätyskeskus tai pakolaisleiri) Zürichin lähistölle. Leirille oli internoitu natseja paenneita pakolaisia odottamaan turvapaikkapäätöstä. Heikkenevän terveyden ja puutteellisen hoidon takia Joseph Schmidt menehtyi sydänkohtaukseen 16.11.1942.
Lähteitä:
www.josephschmidt-archiv.ch
https://de.wikipedia.org/wiki/Internierungslager_Girenbad
http://holocaustmusic.ort.org/places/camps/josef-schmidt/
https://en.wikipedia.org/wiki/Joseph_Schmidt
http://www.operanostalgia.be/html/Schmidt1.html
http://www.operanostalgia.be/html/Schmidt2.html
Kieliä on mahdollista luokitella monin eri tavoin. Kaisa Häkkinen esittelee teoksessaan Kielitieteen perusteet (2007) kolme luokittelun kriteeriä: genealogisen eli geneettisen, typologisen ja areaalisen eli alueellisen. Genealoginen luokittelu perustuu sukulaisuussuhteisiin, typologisen lähestymistavan pohjana ovat kielten erilaiset rakenneominaisuudet ja areaalisessa tarkastelussa kiinnitetään huomiota maantieteellisiin seikkoihin. Näitä eri luokittelutapoja voi myös yhdistellä keskenään. Genealogisessa luokittelussa maailman kieliä on tapana järjestää sukulaisuussuhteiden perusteella kielikunniksi, joiden oletetaan kehittyneen yhteisestä kantakielestä. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat indoeurooppalaisen kielikunnan, jota on...
Anna Janssonin Maria Wern -sarjan teokset ovat ilmestyneet seuraavassa järjestyksessä:
Stum sitter guden, 2000. (suom. Vaitelias jumala, 2002).
Alla de stillsamma döda, 2001. (suom. Kalpeat ja kuolleet, 2003).
Må döden sova, 2002. (suom. Loputon uni, 2004).
Silverkronan. 2003. (suom. Hopealantti, 2005).
Drömmar ur snö. 2004. (suom. Jäljet lumessa, 2006).
Främmande fågel. 2006. (suom. Outoja lintuja, 2007.
Pojke försvunnen. 2007. (suom. Pääkallovaras, 2008).
Inte ens det förflutna, 2008. (suom. Hylynryöstäjä, 2009).
Först när givaren är död, 2009. (suom. Haudankaivaja, 2010).
Drömmen förde dig vilse, 2010. (suom. Unissakävelijä, 2011).
Alkemins eviga eld, 2011. (suom. Murhan alkemia. 2012).
När skönheten komm till...
Filosofia: Ranskalaisen filosofin Descartesin (1596-1650) kuuluisin lause on ”Ajattelen, siis olen”. Jo 1600- luvulla Descartes pohti teorioissaan henkisen ja ruumiillisen olemassaolon yhteyttä toisiinsa.
Psykologia: Ollessaan hereillä ihmisellä on tietoisuus, kun taas syvässä unessa hänellä ei ole tietoisuutta. Tiedostaminen on aktiivista toimintaa ja se perustuu kieleen. Hereillä ollessaan ihmisen mieli tuottaa koko ajan ajatuksia, jopa ajatusten virtaa, johon voimme vaikuttaa mm. toiminnallamme.
Damasio, Antonio: Descartesin virhe: Emootio, järki ja ihmisen aivot. (Descartes’ error, 1994.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita, 2001.
Eagleman, David: Aivot. Ihmisen tarina
Pietikäinen, Joustava mieli
https...
Kirjaudu Kyyfi.Finnaan kirjastokortin numerollasi ja tunnusluvulla. Valitse oma tili-valikosta omat tietosi ja klikkaa sieltä tee osoitteenmuutospyyntö. Sen alta löytyy myös kohta, jossa voi ehdottaa uutta varaustunnusta.
Tuntemattoman sotilaan huumori on niin laaja aihe, ettei sitä ole mahdollista selostaa tämän vastauksen puitteissa kuin esimerkinomaisesti. Esimerkiksi sotamies Honkajoki lukee humoristisen rukouksen, jossa rukoilee Jumalaa suojelemaan eri tahoja – ja erityisesti Suomen herroja lyömästä päätänsä ”Karjalan mäntyyn”. Petroskoissa taas Vanhala väittää upseerille heidän olevan ”Kuopion potkukelkkapataljoonasta”. Koko ajatus moisesta yksiköstä on kerrassaan naurettava ja absurdi, ja se huvittanee sekä kirjan hahmoja että lukijaa.
Tuntematon sotilas on täynnä humoristisia kohtia, joten niitä ei ole mahdollista listata. Suosittelen lukemaan teoksen, niin sieltä niitä voi helposti toimia.
Stressiin Linnan romaanissa on varmasti monenlaisia...
Eri kirjastoilla on käytössä erilaisia luokitusjärjestelmiä.
Helsingin kaupunginkirjastolla on aivan oma järjestelmänsä, HKLJ, jota ei käytä mikään muu kirjasto. Se löytyy täältä: http://finto.fi/hklj/fi/
Suomen muut yleiset kirjastot käyttävät pääsääntöisesti Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää, YKL:ää: http://finto.fi/ykl/fi/
Tieteellisillä kirjastoilla taas on käytössä UDK-luokitus, johon voit tutustua täällä: https://www.kiwi.fi/display/Kansallisbibliografiapalvelut/Monografia-aineiston+UDK-luokituskaavio
Luokittelua ei enimmäkseen kuitenkaan tehdä villisti jokaisessa kirjastojen toimipisteessä erikseen, vaan yleensä luokittelu on sen kirjastoyksikön tehtävä, joka muutenkin hoitaa aineiston luettelointia. Esimerkiksi...
Itävaltalaisena tunnetun wieninleikkeen (Wiener Schnitzel) historia juontaa juurensa ilmeisesti jo vanhaan Bysanttiin. Arabit toivat sen sotaretkiltään Espanjan Andalusiaan. Sieltä se kulkeutui Italiaan ja myös Itävaltaan. Muualla leike tarjotaan sitruunalohkolla ja persiljanoksalla koristeltuna, mutta Pohjoismaissa se on saanut lisukkeikseen sitruunan lisäksi anjovista ja kapriksia (Lähde: Viitasaari, À la carte : ravintolaruokien historiaa, 2006). Syitä juuri näiden lisukkeiden lisäämiseen ei valitettavasti löytynyt.
Etsitty ralli on Matti Jurvan säveltämä ja Tatu Pekkarisen sanoittama Ihminen älä hermostu, jonka Jurva itse lauloi levylle vuonna 1942.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=ihminen+%c3%a4l%c3%a4+hermostu&ID=cf7a6749-61f1-49f7-86e2-ed7a29c69134
http://pomus.net/001457
Kirjasto Kymppi suljettiin viime syksynä ja kirjaston nuoteista suurin osa siirrettiin joulukuussa avattuun Keskustakirjasto Oodiin. Cd-levyt taas ovat nykyään Pasilan kirjaston kokoelmissa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Pasilan_musiikki(65118)
F-merkki liittyy tienpitoon ja erityisesti "suolaukseen".
Tässä Asikkalan kunnan maanrakennusmestarilta saatu vastaus, joka oli Facebookin Vääksy-ryhmässä syksyllä 2018: F niinkuin Formiaatti, = Eco-Melter L, formiaatti-pohjainen, nestemäinen liukkauden torjunta-aine, joka on biohajoavaa, jonka ei pitäisi tuhota pohjavesiä.
ELY on merkannut noin 4 metriä tienreunasta puuvarsiin vihreäpohjaiset taulut (~ 30 x 40 cm) joissa F tarkoittaa, että liukkaudentorjunta suoritetaan Formiaatilla ja vastaavasti toisella puolella ”Formiaattialue” loppuu. Merkit muistuttavat kuljettajia liukkaudentorjuntamateriaali muutoksista. Alueella 16 eri kohdetta, joissa liukkaudentorjunta suoritetaan Formiaatilla.
Kontrolloiva johtaminen ei ole virallinen asiasana, joten sillä hakemalla ei teoksia löydy Heili-kirjastoista. Johtamisen asiasanat löytyvät Fintosta (suomalainen asiasanasto) https://finto.fi/ysa/fi/page/Y105031 josta voisit katsella parhaiten tarpeeseesi sopivaa. Ehkä syväjohtaminen -asiasanalla voisi lähteä alkuun, sillä löytyy jo ainakin muutamia johtamisen teoksia, esimerkiksi Vesa Nissisen ja Harri Hietikon kirjoja.
Kirjailijan muistelmissaan Waltari luonnehtii itseään "sukurasituksen vaivaamaksi periodijuopoksi". Sukurasituksella hän viittaa alkoholin siivittämänä villiä ja levotonta elämää viettäneeseen äidinisäänsä: "Tältä taholta meille on jäänyt sukurasitusta, josta varsinkin vanhempi veljeni, mutta myös minä olemme kärsineet. -- Sen sijaan luulen, että kertomukset hänen vaiheistaan omien kokemusteni ja alkoholiperiodieni jälkeen auttoivat minua selvittämään, mistä osaltaan minullekin oli tullut tämä sukurasitus -- ." (s. 16-17)
Kirjailijan ajoittaisen alkoholismin alkupistettä on perin vaikea määrittää; jossakin mielessä se tuntuu häntä vaivanneen koko aikuisiän, aina kieltolain leimaamista nuoruusvuosista lähtien. Jo Waltarin 20...
Kirja ei ole vielä ilmestynyt, mutta totta kai hankitaan. Kirjan nimi on Tasaista tahtia, Katajamäki. Kun kirjan tiedot ilmestyvät hankintaan sen voi varata.
valitettavasti nimenomaan Alppien kasvillisuutta käsittelevää kirjallisuutta ei tietokannoista löytynyt. Kasvien tunnistusoppaita ja kasvitietoutta kyllä löytyy kirjastoluokista 56.8 ja 57, mistä löytyy myös maailman kasvien tunnistusoppaita. Teoksesta Maailma tänään 12: Keski-Eurooppa löytyy pieni pätkä eli kuutisen sivua alppikasvillisuudesta muutamilla kuvilla varustettuna, mutta ei tuota tunnistusoppaaksi voi varsinaisesti sanoa. Ehkäpä selailemalla noita aiemmin mainittuja kirjastoluokkia alppien kasvillisuudestakin löytyy tietoa, mutta tarkkaa teosta aiheesta ei löydy.
tarkoittanette Alex Haleyn minisarjaa Juuret ( https://www.imdb.com/title/tt0075572/?ref_=fn_al_tt_1 ) vuodelta 1977. En onnistunut tätä löytämään ainakaan hakemalla frank-monihaulla Suomen yleisistä kirjastoista. Juuret -seuraavat sukupolvet tv-sarja dvd:t vuodelta 1979 löytyisivät esimerkiksi Helsingin kirjastosta, mistä ne voisi tilata kaukolainaan. Tämä onnistuu nettisivujemme kautta lomakkeella: https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/kaukolainat . Halutessanne voitte tiedustella vielä tuota alkuperäistä Juuret sarjaa vielä kaukopalvelustamme, heillä on pääsy laajempiinkin tietokantoihin, ja he voivat vielä tutkia asiaa.
Helsingin kaupunkiympäristön asiakaspalvelusta kerrottiin, että selkeää aineistoa elinkaarikustannuksista ja hiilijalanjäljestä ei oikein löydy ja investointikustannuksetkin vaihtelevat kohteittain riippuen maaperästä, rakentamisolosuhteista, katuluokasta, kadun käyttötarkoituksesta yms. Ehkä karkeasti voi ajatella, että asfalttipintaisen peruskadun investointikustannus on noin 150 €/m2 ja luonnonkivipintaisen kadun kustannus 280 €/m2. Molemmat päällystetyypit edellyttävät ylläpitoa. Asfaltoinnin uusintatarve riippuu mm. kadun liikennemääristä ja asfalttia käytetään myös kivetyllä kadulla kiveyksen alla kantavassa rakenteessa jos kadulla on ajoneuvoliikennettä.
Iso Roobertinkadun peruskorjauksesta on Helsingin...
Kirjastojen tiloja on muutettu yhä enemmän ryhmätyöskentelyyn sopiviksi ja pöytätietokoneita on korvattu kannettavilla tietokoneilla, joita voi käyttää kirjaston tiloissa missä vain. Helsingin kirjastojen varattavat työtilat löytyvät nykyään Varaamosta https://varaamo.hel.fi/ . Työtiloja voi hakea kirjastoittain ja jokaisen työtilan kohdalla on selitetty, mitä tilassa on.
Esimerkiksi Vallilan kirjastossa on kolme varattavaa työpöytäpaikkaa. Paikkaan kuuluu työpöytä akustoiduilla seinillä, hyvä työtuoli, sähköpistoke, verkkoyhteys sekä lukittava laatikko. Kirjastosta voi lainata käyttöönsä kannettavan tietokoneen 4 tunniksi kerrallaan. Myös Oulunkylän kirjastossa on hiljaisia yhden hengen syvennyksiä ja kannettavia tietokoneita....
