Ainakaan fiktiivisiä hovimestareita listanneen Wikipedia-artikkelin mukaan James tai Jeeves eivät ole erityisen yleisiä fiktiivisten hovimestareiden nimiä. Alla linkki listaan, joka tuskin on täydellinen, mutta jossa mainitaan vain kolme Jeeves-nimistä ja yksi James-niminen hovimestari.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_fictional_butlers
Enemmän kuin A. A. Milneä ja Nalle Puhia kysymyksen kielifilosofinen muistikuva panee ajattelemaan Lewis Carrollia ja hänen Liisaansa.
Peilimaailmassa Liisa kohtaa Tyyris Tyllerön, joka tekee selkoa kielen olemuksesta seuraavasti:
- Kun minä käytän jotakin sanaa, vastasi Tyyris Tyllerö pilkallisesti, - se tarkoittaa juuri sitä mitä minä haluan - juuri eikä melkein.
- Mutta kysymys on siitä, sanoi Liisa, - voitko todella saada sanat tarkoittamaan eri asioita.
- Ei, vaan kysymys on siitä, kuka määrää ja päättää, sanoi Tyyris Tyllerö. - Siinä kaikki.
(suomentaneet Kirsi Kunnas ja Eeva-Liisa Manner)
Kysessä on ranskalainen elokuva on La Coupe à dix francs ohjaus Philippe Condroyer (1975).
Suomeksi Kymmenen frangin tukanleikkuu, Suomessa esitetty tv-1. 14.02.1978.
Elokuvan juonesta kerrotaan yhtenevästi kirjasssa French National cinema.
Lähteet: elonet.fi
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/197637
French national cinema / Hayward, Susan
London : Routledge, 1993.
ISBN 0-415-05729-9
Youtube https://www.youtube.com/watch?v=26A_hmtkzA4
Wikipedia https://fr.wikipedia.org/wiki/La_Coupe_%C3%A0_dix_francs
Pakulan suomalaisiin sukujuuriin viittaavaa tietoa ei ole löytynyt. Wikipediassa on tieto, että Pakula on syntynyt puolanjuutalaisille vanhemmille New Yorkissa.
Poems-kokoelmaa ei ole käännetty suomeksi, ja muutenkin Brontën sisarusten lyriikkaa on suomennettu niukanlaisesti. Antologioista ja lehdistä löytyy muutama yksittäinen Emilyn runo: Rakkaus ja ystävyys (Love and friendship) kokoelmasta Ruusutarha : antologia runoa ja proosaa, Variskaa lehdet (Fall, leaves, fall) Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikkaa -antologiasta ja Filosofin loppupäätelmä (The philosopher) Parnasson numerosta 7/1987.
John Lennon ei koskaan esiintynyt Suomessa, ei myöskään The Beatles, vaikka monet muut 1960-luvun jättiyhtyeet niin tekivätkin, kuten The Rolling Stones.
Heikki Poroila
Helsingin kaupunginkirjasto on vastannut ansiokkaasti samantapaiseen kysymykseen. Vastauksen perässä on hyödyllinen linkkilista. http://www.kysy.fi/kysymys/omistan-singer-koneen-vuodelta-1938-onko-singer-koneilla-joku-museo-tai-vastaava-kuka
Tekniikan museolta voi myös pyytää apua ompelukoneen ajoitukseen. https://kysymuseolta.fi/tekniikanmuseo/#!id=111
Valitettavasti en löydä varaustasi Lainaa kirjastolainen listasta.
Sellon Pajan tavoittaa Sellon kirjaston yhteisellä sähköpostilla sellonkirjasto@espoo.fi
tai suoraan pajan numerolla 09 8165 7607 .
Metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen vastasi tähän kysymykseen vuonna 2012 näin: "Jäniseläinten alkuperäistä asuinympäristöä olivat Keski-Aasian laaja arot, joissa maahan kaivautuminen on ollut tärkeä hengissä pysymisen edellytys. Maahan kaivautuessa hännästä on vain haittaa, ja tämän takia häntä on kehittynyt lyhyeksi. Useimmat maailman kaniinit elävät yhä maan alla. Niiden häntä onkin pysynyt hieman lyhyempänä kuin maan päällä paremmin viihtyvillä jäniksillä."
Evoluution näkökulmasta hännän olemassaolo tai pituus ovat olosuhteiden mukaan suhteellisen helposti muuttuva ominaisuus. Useimmissa tapauksissa emme kuitenkaan voi tarkasti ja yksiselitteisesti todeta yhtä tai edes kahta syytä johonkin tiettyyn ominaisuuteen. ...
Kyseessä on Nord Bernhard. Bernardilta on ilmestynyt vuonna 1956 Mina fem söner, suomennettu nimellä Viisi poikaani, 1980.Lisätietoja https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_33737 . Vuonna 1957 ilmestyi teoksen jatko-osa Leker farligt, suomennos nimellä Vaaralliset leikit 1980. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au137b307e-f1a2-4a94-a89d-d… .
Kysymyksestä ei voi varmuudella päätellä, kysytäänkö teknistä neuvoa painetun tekstin siirtämisestä tekstinkäsittelyohjelmaan vai juridista neuvoa siihen, saako näin tehdä, joten yritän vastata molempiin.
Tekstintunnistusohjelmat (OCR eli Optical character recognition) perustuvat skannerilla tehdyn kuvan ohjelmalliseen tulkintaan. Monissa kaupallisissa skannereissa on mukana tulevassa ohjelmistossa myös jokin OCR-ohjelma. Ilmainen, mm. Googlen tukema OCR-ohjelma on esimerkiksi Tesseract. Jokaiselle ohjelmistolla on oma tapansa toteuttaa tunnistus, mutta yhteistä niille on, että yleensä tunnistus ei onnistu täydellisesti vaan sitä täytyy oikolukea.
Tekstin kopiointi omaan käyttöön on tekijänoikeuslain mukaan sallittua. Kopioitua tekstiä...
Yleisradion sivuston mukaan hautausmaan ulkopuolelle sirotellulle vainajalle saa pystyttää muistomerkin AVI:n luvalla.
https://yle.fi/uutiset/3-10013133
Aluehallintoviraston sivusto hautaustoimesta https://www.avi.fi/web/avi/vainajan-tuhka
Kansalliskirjasto on digitoinut Hakkapeliitta-lehden numerot, mutta ne ovat vapaasti verkon kautta käytettävissä vain vuoteen 1929 asti. Sitä uudemmat vuosikerrat täytyy tutkia jossain ns. vapaakappalekirjastossa, joista kysyjän kotikuntaa lähinnä on Kansalliskirjasto Helsingissä. Toinen vaihtoehto on mennä omaan kirjastoon ja pyytää heitä tilaamaan kyseinen numero Kuopiossa sijaitsevasta Varastokirjastosta. Varastokirjaston palvelut ovat maksuttomia, mutta oma kirjasto saattaa veloittaa postikulut.
Vaikka valokuva on noinkin vanha, ei sen käyttäminen suurelle yleisölle tehtävässä historiikissa ole automaattisesti sallittua ilman lupaa. Kaikki valokuvat nauttivat 50 vuoden suojaa ottamishetkestä ja tämä suoja on jo kadonnut. Jos kuva...
”… homoseksuaalisuuden virallinen sairaudeksi luokittelu on niinkin uusi kuin vuodelta 1952 (DSM-I), jolloin vallitsevaan psykoanalyyttisen käytännön mukaisesti kaikki siemensyöksyt, joka eivät kohdistu naisen vaginaan (itsetyydytys, homoseksuaalisuus), luokiteltiin virallisesti psyykkisen häiriön oireiksi.” – Homoseksuaalisuuden sairausleiman loppu. Väitöskirja lääketieteen sosiologiassa 20.11. 1997 Olli Stålström, VTM Kuopion yliopisto Sosiaalitieteiden laitos.
Ajanjaksona 1939-45 ei homoseksuaalisuudessa ollut siis virallista tautiluokituskoodia, eikä sellaista ole myöskään puolustusvoimien lääkärintarkastusohjeessa.
Suomen rikoslaki 1940, 20 luku 12§: ”Jos joku harjoittaa haureutta toisen samaa sukupuolta olevan kanssa,...
Helmetistä löydän ohjeita kotimaisen kirjallisuuden osalta Ellibsin sivulta, eli siellä on tällainen ohje, https://www.ellibslibrary.com/fi/readerhelp/win ja vieraskielisen kirjallisuuden osalta OverDrivestä, https://www.microsoft.com/en-us/p/libby-by-overdrive/9p6g3tcr4hzr?activetab=pivot:overviewtab . Tarkempia ohjeita Helmetin sivulla https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Kirjaudu_ekirja_ja_aanikirjapalveluihin
Tietoliikennekatkon vuoksi kirjastojärjestelmästä lähtevä sähköposti on ollut jumissa sunnuntaina aamupäivästä hieman yli puoleenyöhön saakka.
Häiriö on viivästyttänyt sunnuntaina sähköpostitse lähetettäviä eräpäivätiedotteita (epv 7.5.2019).
Ilmeisesti olet kuitenkin jo saanut asian hoidetuksi, koska asiakastiedoissasi ei näy maksamattomia maksuja. Pahoittelen tietoliikennekatkon aiheuttamaa haittaa.
Ympäristöjalanjäljen arviointi on monen tutkimuslaitoksen piirissä mitä ajankohtaisin aihe. Suomen ympäristökeskuksen sivulla kerrotaan, että Euroopan komissio on (vuonna 2018) julkaissut uuden ympäristöjalanjäljen laskentamenetelmän, katso https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Uusi_ymparistojalanjalki_muuttaa_ymparis(47963). Laskentamenetelmiä kuitenkin vasta kehitellään yksittäisten tuotteiden vertailuun sopiviksi.
Aiheesta voisi kuitenkin kysyä Luonnovarakeskuksen asiantuntijoilta. Yhteystiedot löytyvät sivulta https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/ruoka-ja-ravitsemus/ruoan-ilmastovaikutukset/
Nimistöjen ja nimien merkitysten ja taustojen selvittämisessä on suositeltavaa kääntyä Kotimaisten kielten keskuksen https://www.kotus.fi/ puoleen. Alla on heidän ystävällisesti meille lähettämänsä vastaus kysymykseen paikannimien nainen-johdoista.
"Nimi on voinut muodostua na/nä-loppuisesta henkilönnimestä. Tällöin esimerkiksi Paakkunaisessa ja Horttanaisessa paikannimen taustalla olevaan henkilönnimeen onkin yhdistetty johdos -(i)nen. Paikannimen taustalla voi olla alkuaan myös paikan ominaisuuksia kuvaava adjektiivi- tai substantiivijohdos, kuten karinainen, ahvenainen tai halkinainen. Kaksikielisen alueen paikannimissä nainen/näinen-johdinta on selitetty niin, että johdin on korvannut nimen lopussa olevan ruotsin sanan...
