Saksan läntisillä miehitysvyöhykkeillä toimineiden maapäivien valitsema 65-jäseninen parlamentaarinen neuvosto - Saksan "esiparlamentti" - aloitti työnsä Bonnissa syyskuun alussa 1948. Neuvoston puheenjohtajaksi valitulla Konrad Adenauerilla oli talo Rhöndorfissa, kivenheiton päässä Bonnista, ja Adenauerin sanan kerrotaan painaneen kokouspaikan valinnassa. Tämä antoi Bonnille odottamatonta poliittis-hallinnollista painoarvoa ja ehkä myös pienen etulyöntiaseman tulevaa pääkaupungin valintaa ajatellen.
Yllätys Bonnin valinta tästä huolimatta oli. Sekä Köln että varsinkin Frankfurt olivat valmiita ottamaan vastaan Länsi-Saksan pääkaupungin tehtävät. Adenauerin puoltosanan lisäksi Saksan esiparlamentin...
Jaksoja tehtiin kaikkiaan 20 kpl. Ensimmäisen tuotantokauden 12 jaksoa lähetettiin ensimmäisen kerran vuonna 1993 ja toisen tuotantokauden kahdeksan jaksoa vuonna 1994.
Järvenpään kirjasto on parkettihuollon takia kokonaan suljettu 1.6. - 7.7. Tuona aikana ei varauksia voi sieltä noutaa.
Tällä viikolla Järvenpääan kirjasto on avoinna:
ke 29.5. klo 9.00-16.00 (itsepalvelu 9-11)
to 30.5. SULJETTU (HELATORSTAI)
pe 31.5. klo 9.00-18.00 (itsepalvelu 9-11)
la 1.6. SULJETTU
Lisätietoja voi kysyä Järvenpään kirjastosta puhelimitse klo 11 lähtien numerosta (09) 2719 2536.
Tietoa remontista Järvenpään kirjaston nettisivuilla
https://www.jarvenpaa.fi/tiedotepalsta/--Jarvenpaan_kirjastossa_kesakuussa_parkettihuolto_-_kirjasto_suljettu_16_-_77--/show.tmpl?id=8097&sivu_id=5347&pager_current=
Sisällöllisesti vuosien 2007 ja 2013 laitokset Kärpästen herrasta eivät eroa toisistaan: molemmat sisältävät saman suomennoksen William Goldingin romaanista. Sivumäärien eroavaisuus selittyy erilaisella typografialla (tekstityyppi, kirjasinkoko, riviväli, tekstin määrä sivulla).
Juhana Perkin käännös ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1960. Kaiken kaikkiaan kirjasta on otettu toistakymmentä painosta. Keskiyön kirjasto -sarjassa vuonna 2007 ilmestynyt 336-sivuinen Kärpästen herra lienee kuitenkin ainoa alkuperäisen kustantajan Otavan julkaisema versio, jota varten on valmistettu kokonaan uusi ladelma. Muut näyttävät 264 sivuineen vastaavan vuoden 1960 ensipainosta. Otavan lisäksi Kärpästen herra on Perkin suomennoksena...
Kannattaa katsoa esimerkiksi seuraavia kirjoja:
Lehtinen, Ildikó: Rahwaan puku : näkökulmia Suomen kansallismuseon kansanpukukokoelmiin
Well heeled : the story of the Finnish shoe
Suomalaisen arjen historia -sarja, osat 2 ja 3 (arkielämästä yleisesti)
Kopisto, Sirkka: Puku Suomessa 1750-1900
Seddiki, Pirjo: Naisen kuvia : sievän ja koristeellisen merkityksiä
Lisäksi Museoiden Finna -hakupalvelusta voi etsiä Suomen muesoissa olevia vaatteita, joiden kuvia pääsee tarkastelemaan palvelussa. Tarkennettu haku -toiminnolla pystyy laittamaan esimerkiksi aineistotyypiksi esineen, hakusanaksi (aihe) vaatteet ja valmistusvuodeksi 1800 - 1910. Tuloksena on vaatteita em. aikakaudelta. https://museot.finna.fi/Search/Advanced
Kirjaston aineistoa poistetaan pääasiassa huonon kunnon takia. Uudempia ja ehjiäkin kirjoja poistetaan, kun alun suuri kysyntä hiipuu ja kappaleita on liikaa lainauslukuihin nähden. Osa vähän lainatusta aineistosta varastoidaan. Jos kirjaston viimeinen kappale poistetaan, se lähetetään usein Varastokirjastoon Kuopioon, josta kirja on edelleen lainattavissa kaukolainana. Hyvin harvoin kirja siis poistuu kokonaan saatavilta.
Varsinais-Suomen alueella jokainen kirjasto hoitaa itse poistokirjojensa myynnin. En ole tietoinen, että muuallakaan Suomessa olisi järjestelmällisempää poistokirjojen myyntiä. Turussa poistokirjoja on jatkuvasti myynnissä osastoilla. Joidenkin tapahtumien yhteydessä...
Kuva on jokseenkin epätarkka mutta rintamerkissä lienee jännitetty käsijousi. Onko alaosa avaimen muotoinen?
Kirjastosta löytyvän kirjallisuuden perusteella kyseessä ei ole maakunta-, kunnan-, suku- tai yhteisövaakuna.
Liittyisiköhän merkki jollain tapaa Etelä- tai Pohjois-Savon maakuntaan? Molempien maakuntien vaakunoissa esiintyy rintamerkin mallinen jännitetty käsijousi, kuten myös monessa savolaisessa kunnanvaakunassa sekä suku- ja yhteisövaakunassa.
Tässä tietoa ja kuvamateriaalia Savon vaakunoiden historiasta: http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Vaakunoiden_historiaa
On toki myös mahdollista, että merkki on mukaelma, jolla ei ole sen kummempaa yhteyttä mihinkään alueeseen...
Kirja voisi olla Henry M. Stanleyn kirjoittama Kalulu: prinssi, kuningas ja orja. Se on ensimmäisen kerran suomennettu jo vuonna 1877, ja muita painoksia on ilmestynyt vuosina 1918, 1954 ja 1966. Kirjassa on värikäs kansi (ainakin vuoden 1954 painoksessa) ja mustavalkoisia kuvia, mm. norsu ja muita eläimiä ja myös ihmisiä. Kirjan poika, Kalulu, joutuu orjaksi. Lopussa hän pääsee vapaaksi ja takaisin perheen luo.
Kirjan kirjoittaja on walesilainen tutkimusmatkailija, toimittaja ja poliitikko, joten se on kyllä alun perin kirjoitettu englanniksi.
Kirja on luettavissa e-kirjana Gutenberg-projektin kautta:
http://www.gutenberg.org/ebooks/50517
Voit palauttaa ja lainata nuotit uudelleen missä tahansa Vaski-kirjastossa. Uudelleen lainaaminen onnistuu, jos lainattavaan aineistoon ei kohdistu varauksia.
Lainaamisesta ja palauttamisesta saat lisää tietoa Vaskin verkkokirjastosta https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana ja Vaski-kirjastojen käyttösäännöistä https://vaski.finna.fi/themes/custom/files/Kayttosaannot_uusi.pdf
Suomennettuja irlantilaisia, melko uusia dekkareita, ovat Brian McGillowayn: "Hirsipuukuja" ja Ken Bruen "Jack Taylor". John Banvillen teoksista vain "Todistajan kirja" löytynee helposti. Klassikkoja, jotka eivät ehkä ole dekkareita, mutta hyviä irlantilaisia, ovat Anne Enrightin "Valvojaiset", Flann O'Brienin "Kolmas konstaapeli", Emma Donoghuen " Huone" ja Seamus Deanen "Lukuhetkiä pimeässä".
Dramaattista jännitettä on näissä vähän vanhemmissa teoksissa: Elizabeth Bowen: "Sydämen kuolema", Iris Murdoch: "Nunnia ja sotilaita", James Joyce: "Dublinilaisia". Aitoa Irlannin 1920 -luvun kuvausta löytyy Eugene O'Neillin näytelmistä.
Tuntomerkit sopivat useampaankin kappaleeseen, mutta tässä joitakin kollegoiden ehdotuksia:
- Santanan Europa
- Love-yhtyeen kappale A House is not a Motel
- David Bowien Space Oddity
Edellisessä kysymyksessäsi totesit, että olet löytänyt jo tietoa Vaasaa koskevista romaaneista. Vaasan kaupunginkirjaston Vasaensis-kotiseutukokoelmasta löytyy vaasalaisten kirjoittamia kaunokirjallisia teoksia ja Vaasaa koskevaa tietokirjallisuutta.
Verkkokirjastomme https://kirjasto.vaasa.fi/ kautta voi tehdä hakuja rajaamalla tulokset Vasaensis-kokoelmaan. Esimerkiksi haulla 84.2 ja aineistolaji kirja sekä valitsemalla osastoksi Vasaensis saadaan tulokseksi 71 kpl suomenkielisiä romaaneja, jotka käsittelevät Vaasaa tai jotka on kirjoittanut vaasalainen kirjailija.
Suomenkielisten runojen luokka on 82.2, ruotsinkielisten romaanien luokka 84.31 ja runojen 82.31.
Tietokirjojen haku on vähän hankalampaa, muistelmia voi hakea esim....
Kysymys on varmaankin Kustaa Vilkunan kirjasta Vuotuinen ajantieto: vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisista talous- ja sääkalentereista enteineen. Teos on ilmestynyt jo vuonna 1950. Kirjassa on kerrottu Suomen kansan vanhoista merkkipäivistä ja kalenterista sääennustuksineen. Vuotuisesta ajantiedosta on otettu useita painoksia.
Vuonna 1989 ilmestyi Uusi ajantieto. Kirjoittajina Sirpa Karjalainen, Teppo Korhonen ja J.U.E. Lehtonen.
Kirjassa käsitellään nykyisiä vuotuisjuhlia ja merkkipäiviä.
Molempia kirjoja löytyy Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmista.
Tuosta Lars Sundin teoksesta on tällä hetkellä painos loppu, joten ainakaan minun tutkimistani kirjakaupoista sitä ei juuri nyt saa. Myöskään nettiantikvariaateista ei tällä hetkellä löytynyt. Niihin voi halutessaan jättää etsintäkuulutuksen puutelistalle. Jos kirjan haluaa saada luettavakseen nyt, suosittelen kirjastoa, esimerkiksi Helmet-kirjastoissa sitä löytyy saatavana tälläkin hetkellä hyllyssä. Tervetuloa lainaamaan!
Voisit soveltaa kirjastojen luokitusta yksinkertaistaen. Luokituskaaviot ovat verkossa käytettävissä, esim. yleisten kirjastojen luokitus http://finto.fi/ykl/fi/. Minusta näyttäisi siltä, että sinulla on jo hyvä järjestys tuossa kysymyksessäsi valmiiksi ajateltuna: runot, proosa, elämäkerrat, uskonnollinen kirjallisuus, dekkarit, matkakertomukset, valokuvateokset. Kotikirjastosi sinun kannattaa järjestää oman näkemyksesi mukaan, aihepiirit jaoteltuna niin, että ne ovat mielestäsi loogiset ja hyvin valitut, niin, että löydät kirjat helposti. Aiheen mukaisesti järjestät sitten vielä tekijän mukaan aakkosiin.
Moksausta käsitellään esimerkiksi sellaisissa teoksissa kuin Katja Peiposen Elinvoimaa : vaihtoehtoisen lääketieteen terapioita, Marja Hiltusen Kiinalainen lääketiede : terveyttä ja tasapainoa, Stephen Gascoignen Kiinalainen tie terveyteen ja Suuri vaihtoehtoisten hoitojen kirja.
Moksibustio eli moksakäsittely on ikivanha kiinalainen hoitomuoto. Se on lämpöärsytysmenetelmä, jossa moksaa (kiinalaisen pujon kuivattuja lehtiä) poltetaan iholla, sen lähellä tai akupunktioneulojen päässä. Moksalla on lämmittäviä ja energisoivia ominaisuuksia ja sitä käytetään tietyissä pisteissä nostamaan energiaa ja lievittämään kipua. Moksakäsittelyn uskotaan stimuloivan tiettyjä elimistön toimintoja, mm. verenkiertoa ja aineenvaihduntaa. Se myös laajentaa...
Suomessa toteutettiin rahauudistus vuoden 1963 alusta. Rahayksikköä muutettiin siten, että yksi uusi markka vastasi sataa vanhaa markkaa.
Koska myös uuden rahayksikön nimi tuli olemaan markka, katsottiin tarkoituksenmukaiseksi määritellä yksinkertainen nimitys, jolla varsinkin ylimenokauden aikana voitiin tarvittaessa erottaa uuden ja vanhan rahayksikön määräinen raha. Vanhasta rahayksiköstä tuli käyttää nimeä "vanha markka" ja uudesta rahayksiköstä "nykymarkka". Huolimatta laskennallisesti yksinkertaisesta muutoksesta säilyivät nämä nimitykset - varsinkin hintojen ilmaiseminen "vanhoissa markoissa" - pitkään kansan kielenkäytössä.
Uuden rahayksikön mukaiset setelit oli suunniteltu kuva-aiheiltaan, pääväritykseltään ja muilta...
Both songs appear on Iin Mieskuoro's (Ii male choir) cd "Hetken haaveita" (1995).
"Odotan" is written by Markku Koskela, but the song is not available as sheet music, neither are the lyrics alone. As Koskela is still conducting the choir, you could probably contact him through the choir's Facebook: https://www.facebook.com/pg/Iinmieslaulajat/about/?ref=page_internal
"Joka pojalla on siivet" is a song by Esa Helasvuo (music) and Marja Rankkala (lyrics). Printed music with lyrics can be found in these books: Suuri toivelaulukirja 10 (ISBN 951-643-719-2), Pieni toivelaulukirja 3 (ISBN 978-951-1-31445-5) and Laulajan kirja (ISBN 978-951-1-31444-8).
As the songs are under copyright, we cannot put the lyrics here. However, Joka pojalla... has...
Jokeri-kirjan voi palauttaa mihin tahansa Vaski-kirjastoon. Yleensä kaiken aineiston voi palauttaa Vaski-alueen sisällä mihin tahansa toiseen Vaski-kirjastoon. Poikkeuksia ovat ainoastaan erikoisaineistot, kuten esimerkiksi soittimet tai taulut.
Lisää tietoa saat Vaskin verkkosivuilta https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana tai Vaskin käyttösäännöistä https://vaski.finna.fi/themes/custom/files/Kayttosaannot_uusi.pdf
