Kysymys on varmaankin Kustaa Vilkunan kirjasta Vuotuinen ajantieto: vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisista talous- ja sääkalentereista enteineen. Teos on ilmestynyt jo vuonna 1950. Kirjassa on kerrottu Suomen kansan vanhoista merkkipäivistä ja kalenterista sääennustuksineen. Vuotuisesta ajantiedosta on otettu useita painoksia.
Vuonna 1989 ilmestyi Uusi ajantieto. Kirjoittajina Sirpa Karjalainen, Teppo Korhonen ja J.U.E. Lehtonen.
Kirjassa käsitellään nykyisiä vuotuisjuhlia ja merkkipäiviä.
Molempia kirjoja löytyy Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmista.
Tuosta Lars Sundin teoksesta on tällä hetkellä painos loppu, joten ainakaan minun tutkimistani kirjakaupoista sitä ei juuri nyt saa. Myöskään nettiantikvariaateista ei tällä hetkellä löytynyt. Niihin voi halutessaan jättää etsintäkuulutuksen puutelistalle. Jos kirjan haluaa saada luettavakseen nyt, suosittelen kirjastoa, esimerkiksi Helmet-kirjastoissa sitä löytyy saatavana tälläkin hetkellä hyllyssä. Tervetuloa lainaamaan!
Voisit soveltaa kirjastojen luokitusta yksinkertaistaen. Luokituskaaviot ovat verkossa käytettävissä, esim. yleisten kirjastojen luokitus http://finto.fi/ykl/fi/. Minusta näyttäisi siltä, että sinulla on jo hyvä järjestys tuossa kysymyksessäsi valmiiksi ajateltuna: runot, proosa, elämäkerrat, uskonnollinen kirjallisuus, dekkarit, matkakertomukset, valokuvateokset. Kotikirjastosi sinun kannattaa järjestää oman näkemyksesi mukaan, aihepiirit jaoteltuna niin, että ne ovat mielestäsi loogiset ja hyvin valitut, niin, että löydät kirjat helposti. Aiheen mukaisesti järjestät sitten vielä tekijän mukaan aakkosiin.
Moksausta käsitellään esimerkiksi sellaisissa teoksissa kuin Katja Peiposen Elinvoimaa : vaihtoehtoisen lääketieteen terapioita, Marja Hiltusen Kiinalainen lääketiede : terveyttä ja tasapainoa, Stephen Gascoignen Kiinalainen tie terveyteen ja Suuri vaihtoehtoisten hoitojen kirja.
Moksibustio eli moksakäsittely on ikivanha kiinalainen hoitomuoto. Se on lämpöärsytysmenetelmä, jossa moksaa (kiinalaisen pujon kuivattuja lehtiä) poltetaan iholla, sen lähellä tai akupunktioneulojen päässä. Moksalla on lämmittäviä ja energisoivia ominaisuuksia ja sitä käytetään tietyissä pisteissä nostamaan energiaa ja lievittämään kipua. Moksakäsittelyn uskotaan stimuloivan tiettyjä elimistön toimintoja, mm. verenkiertoa ja aineenvaihduntaa. Se myös laajentaa...
Suomessa toteutettiin rahauudistus vuoden 1963 alusta. Rahayksikköä muutettiin siten, että yksi uusi markka vastasi sataa vanhaa markkaa.
Koska myös uuden rahayksikön nimi tuli olemaan markka, katsottiin tarkoituksenmukaiseksi määritellä yksinkertainen nimitys, jolla varsinkin ylimenokauden aikana voitiin tarvittaessa erottaa uuden ja vanhan rahayksikön määräinen raha. Vanhasta rahayksiköstä tuli käyttää nimeä "vanha markka" ja uudesta rahayksiköstä "nykymarkka". Huolimatta laskennallisesti yksinkertaisesta muutoksesta säilyivät nämä nimitykset - varsinkin hintojen ilmaiseminen "vanhoissa markoissa" - pitkään kansan kielenkäytössä.
Uuden rahayksikön mukaiset setelit oli suunniteltu kuva-aiheiltaan, pääväritykseltään ja muilta...
Both songs appear on Iin Mieskuoro's (Ii male choir) cd "Hetken haaveita" (1995).
"Odotan" is written by Markku Koskela, but the song is not available as sheet music, neither are the lyrics alone. As Koskela is still conducting the choir, you could probably contact him through the choir's Facebook: https://www.facebook.com/pg/Iinmieslaulajat/about/?ref=page_internal
"Joka pojalla on siivet" is a song by Esa Helasvuo (music) and Marja Rankkala (lyrics). Printed music with lyrics can be found in these books: Suuri toivelaulukirja 10 (ISBN 951-643-719-2), Pieni toivelaulukirja 3 (ISBN 978-951-1-31445-5) and Laulajan kirja (ISBN 978-951-1-31444-8).
As the songs are under copyright, we cannot put the lyrics here. However, Joka pojalla... has...
Jokeri-kirjan voi palauttaa mihin tahansa Vaski-kirjastoon. Yleensä kaiken aineiston voi palauttaa Vaski-alueen sisällä mihin tahansa toiseen Vaski-kirjastoon. Poikkeuksia ovat ainoastaan erikoisaineistot, kuten esimerkiksi soittimet tai taulut.
Lisää tietoa saat Vaskin verkkosivuilta https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana tai Vaskin käyttösäännöistä https://vaski.finna.fi/themes/custom/files/Kayttosaannot_uusi.pdf
kyseistä kirjallisuutta ei ole varsinaisesti suunnattu naiskunnalle, joskin tällaisen olettamuksen tai mutu-tuntuman voidaan todeta olevan yleinen. Varsinaista miehille suunnattua genren kirjallisuutta on vaikea kategorisoida, ainakaan vakavasti otettavan kirjallisuuden piiristä. Aihetta voisi lähestyä klassikoiden kautta, tällaisia voisivat olla Vladimir Nabokovin Lolita sekä jo ajattoman klassikon maineen saavuttanut Decamerone. Sarjakuvien puolelta tulee mieleen Milo Manaran tuotanto.
Arvelisin, että kiinnostusta herättänyt kirja saattaisi olla Tittamari Marttisen Saaran taika (WSOY, 1996).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au3eb9abd8-25de-496f-9911-0499a7876f99
Henkilö, jolla on Aspergerin oireyhtymä - tai nykyään oikeammin autisminkirjon häiriö - voi erota neurotyypillisestä henkilöstä monin tavoin. Tyypillisiä piirteitä voivat olla mm. vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa - mihin stereotyyppisellä suomalaisella ehkä viitataan - mutta myös intensiiviset ja usein erikoiset kiinnostuksen kohteet, kaavamaiset käyttäytymismallit, vaikeudet analysoida ja järjestää aistimuksiaan ja erityisherkkyydet. Asperger-ihmisillä voi olla unihäiriöitä ja vaikeuksia toiminnanohjauksessa, ja ärsykkeiden kasaantuminen saattaa aiheuttaa heillä äkillisiä maltinmenetyksiä tai muita tunteenpurkauksia. Asperger-ihmisillä saattaa olla myös liitännäisoireita, mm. ADHD- ja ADD-piirteitä. Lisäksi...
Suomen historian pikkujättiläisen mukaan tieto välitettiin suusta korvaan, eikä tietoon voinut useinkaan luottaa. Tärkeä tiedonjulkistamispaikka oli saarnastuoli, josta luettiin mm. annetut asetukset.
Jouko Vahtolan teoksen Suomen historia : kivikaudesta 2000-luvulle artikkelissa "Kirkko keskellä elämää" kerrotaan jumalanpalveluksen pääkohdan olleen saarna, jonka jälkeen luettiin tärkeät julistukset ja ilmoitukset.
Jukka Kortin kirjassa Mediahistoria kirjoitetaan arkkiveisuista, jotka yleistyivät 1600-luvulla. Arkkiveisut olivat tärkeä suullisen ja kirjallisen viestinnän välimuoto.
Lukutaito perustuikin pitkälti kirkoissa annettuun opetukseen https://kynallakyntajat.finlit.fi/kyn%C3%A4ll%C3%A4-kynt%C3%A4j%C3%A4t-…
Ripillepääsy oli...
Ylen mukaan yli 70 000 Al-Holin leirillä asuvan ihmisen joukossa on 11 suomalaisäitiä ja 33 lasta. Valtaosa leirin asukkaista on naisia ja lapsia Isis-taistelijoiden perheistä. Isis-isät voivat olla kuolleita, kadonneita tai vangittuja - jotkut ovat onnistuneet palaamaan kotimaihinsa. Kaikkien kohtalosta ei ole tietoa. Suojelupoliisin mukaan Suomesta Syyrian ja Irakin konfliktialueelle lähteneistä yli 80 tunnistetusta henkilöstä arviolta noin 20 on kuollut ja noin 20 palannut.
https://yle.fi/uutiset/3-10798807
https://www.hameensanomat.fi/uutiset/suomi-haluaa-isis-taistelijoita-oikeuteen-lahi-idassa-tarkea-osoittaa-ihmisyytta-pienia-lapsia-kohtaan-633123/
https://www.aamulehti.fi/a/201472413
https://www.bbc.com/news/world-middle...
Löytyy varmasti.
Jos omassa kirjastossa ei ole riittävästi valikoimaa voit tilata kirjoja muista kirjastoista. Esim. Heili-kirjasoissa voit varata aineistoa verkkokirjaston kautta tai missä tahansa Heili-kirjastossa kirjautumalla sisään omilla tunnuksillasi. Kirjaston omista kokoelmista varaaminen ei maksa mitään. Jos jätät varauksen noutamatta tai perumatta ennen noutoajan päättymistä, se maksaa 1,5 euroa.
Valehtelevat viettelijät sarjaa muistuttaa vanhempi Sweet Valley High -sarja. Sen on kirjoittanut Kate Williams. https://heili.finna.fi/Search/Results?lookfor=%09+William%2C+Kate&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
Vampyyrejä vilisee esim. P. C. ja Kristin Castin kirjoissa. https://heili.finna.fi/...
Kielten opiskelussa tavallisia apuneuvoja ovat helppolukuiset kirjat sekä kirja- ja ääniteyhdistelmät. Monesti opiskelussa käytettävään kirjaan on myös olemassa lisäaineistoa internetsivuilla. Nykyisin julkaistaan kirjoista usein saman tien sekä suomen- että ruotsinkielinen laitos, joita voi lukea rinnakkain. Esimerkiksi Eva Frantzin kirja "Kahdeksas neito" on ruotsiksi nimeltään "Den åttonde tärnan".
Tietokirjoissa ja joskus runokirjoissa saattaa samassa kirjassa olla eri kieliversiot rinnakkain. Samoin taidekirjossa, näyttelyjulkaisuissa ja tunnettuja kuvataiteilijoita esittelevissä kirjoissa on usein sekä ruotsin- että suomenkieliset tekstit. Jos kirjassa on sekä...
Varmasti on, mutta niitä on hankala löytää.
Kaunokirjallisuus ei ole asiasanoitettu niin tarkasti, että eri lääkärit erottuisivat toisistaan.
Suurin osa teoksista kertoo varmaankin sairaalalääkäreistä, kirurgeja, kuolemansyyntutkijoita tai yksityislääkäreistä.
Helmet haulla löysin Carl Gustaf Gröndahl muistelmateoksen Palanen työterveyttä parhaimmillaan.
Hakusanoilla lääkärit ja tehtaat löytyivät Päivi Alasalmen Taivaan tulet: Punainen kukko sekä Robin Cookin Kuume. Molemmissa lääkärit taitavat kyllä olla yleislääkäreitä eivätkä tehtaan työterveyslääkäreitä.
Haku Lääkärit yritykset toi tulokseksi Cookin teoksen Nano. Kirja kertoo lääketeollisuuden arveluttavista keinoista.
Toivottavasti muita teoksia muistavat...
Runon nimi on "Äitienpäivänä" ja sen on kirjoittanut Saara Heino. Se löytyy ainakin kirjasta Koulun juhlat : ohjelmakirja peruskoulun 1.-6. luokille (1982) s. 118.
Suomalaisten sukunimien historiaa löytyy esimerkiksi näistä kirjoista:
"Otti oikean sukunimen" : vuosina 1850-1921 otettujen sukunimien taustat / Pirjo Mikkonen (2013)
Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (2000)
Se tavallinen Virtanen : suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 / Sirkka Paikkala (2004)
Sanalla kaukorakkaus voi hakea kirjoja Helmet -kirjastojen tietokannasta, https://haku.helmet.fi/.
Suositeltavia kirjoja ovat Heidi Köngäksen "Dora, Dora" ja Marisha Rasi-Koskisen "Valheet : romaani". Erikoisemman lukuelämyksen eräänlaisesta kaukorakkaudesta tarjoaa Milla Keräsen "Sisilialainen ruusu". Monissa sota-aikaan sijoittuvissa kertomuksissa muistellaan myös kaukaista rakastettua. Uudehkona esimerkkinä näistä voisi mainita Mauri Paasilinnan "Jäämerentie" -kirjan.
tade eli lanta on kansankielessä syntynyt termi. Nykysuomen sanakirja ei sen tarkempaa selitystä sanan synnylle anna. Vastaavasti Tadikko on talikko, millä luodaan lantaa.
Suomen sanojen alkuperä osa 3 kertoo samaa, eli lehmän lannasta käytetty termi, mikä on vaihdellut hieman murteittain esimerkiksi tale, tae tai taahe.
katsottu: Nykysuomen sanakirja 3 (1978) sekä Suomen sanojen alkuperä 3 etymologinen sanakirja (2000).
