Helsingin yliopiston yleisen teologian -verkkokurssista löytyy materiaalia mm. amerikkalaisesta kristillisyydestä. Alla linkki sivustoon:
http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/khist/05_amerikkalainen.shtml
Pääkaupunkiseudun ateistit -yhdistyksen sivuilla on arikkeli nimeltä Kirkko ja valtio Kanadassa, joka on tiivistelmä Albert J. Menendezin kirjasta Church and State in Canada:
http://www.ateistit.fi/uutiset/uuti110328.html
Kansanopisto Otavan opiston sivuilla on oppimateriaalipaketti nimeltä Maailmanlaajuinen kristinusko, jossa on myös luku uskonnollisuudesta Pohjois-Amerikassa:
https://otavanopisto.muikkuverkko.fi/workspace/ue2-maailmanlaajuinen-kristinusko/materials#p-126382
Löysin karttakirjan Viipurin karttakirja 1939, josta löytyy Viipurin kartta vuodelta 1939 ja siinä näkyy tuo mainitsemasi Vesikaivonkatu (s. 37). Kadun nykyinen nimi on Ulitsa Vodnogo Kolodtsa. Kun karttaa tarkastelee satelliittikuvana, saa vaikutelman siitä, että nykyisin kyse on tehdasalueesta.
Viipurin Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimitteita 5 kirja löytyy digitaalisessa muodossa netistä. Kirjassa s. 25 mainitaan myös Vesikaivonkatu. Mielenkiintoista luettavaa Viipurin kadunnimistä ja kaupunginosien synnystä. Tässä linkki.
https://wiipuri.fi/app/uploads/2018/08/Toimite-5.pdf
Finna.fi:stä löytyy kuvia mm. Viipurin Höyryleipomosta. Tässä esimerkkinä linkki yhteen kuvaan.
https://www.finna.fi/Record/musketti_lprmuseot....
Enontekiön alueella puhutaan pohjoisaamen kieltä. Kilpisjärven Saana on pohjoissaameksi Gilbbesjávrri Sáná.
Järvi-sanan perusmuoto on pohjoisaamessa jávri. Genetiivimuoto jávrri.
Ruotsinkielinen korjausopas Ford Taunus 17M-20M 1964-1972 : reparationshandbok löytyy Kajaanin kaupunginkirjastosta. Voit tehdä kaukolainapyynnön lähikirjastossasi.
Tässä hyviä lähteitä Usko Kempin tuotantoon: Usko Kemppi -seura, populaarimuseo Pomuksen sivut ja Suomen äänitearkiston sivusto (tietoa sekä sävellyksistä että sanoituksista). Alla linkit lähteisiin:
https://www.uskokemppi.fi/
http://pomus.net/001492
http://www.aanitearkisto.fi/firs2/saveltaja.php?Id=Kemppi+Usko
http://www.aanitearkisto.fi/firs2/kaantaja.php?Id=Kemppi+Usko
Suositeltavia yleisteoksia liittyen viime sotien ylimmän johdon tiedustelutoimintaan ovat esimerkiksi:
Heiskanen, Raimo: Saadun tiedon mukaan...: Päämajan johtaman tiedustelu 1939-1945 (1989)
Palokangas, Marko: Hankitun tiedon varassa: yhtymätason tiedustelutoiminnan kehitys Suomessa itsenäisyytemme aikana (2018), myös verkkoversiona: www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-25-3005-2
Salaisen sodan sivut: tiedustelua, vakoilua ja salatoimintaa jatkosodassa (2003)
Lehtiartikkeleissa puhutaan, että Harri Marstio joutui lopettamaan keikat kesän 2018 alussa, mutta löysin vielä 19.7.2018 Harri Marstion nimellä keikan Easy Living in Kemi -tapahtumaviikon liveilloissa. Olen aika varma, että Harri Marstio ei enää pystynyt soittamaan tuota keikkaa. Kouvolan Sanomista löysin 9.6.2018 tiedon keikasta Naukion kioskin kesäjuhlilla. Toteutuiko tuo keikka, sitäkään en varmuudella pysty sanomaan.
Viola-tietokannan mukaan Evert Suonion sävellys Topeliuksen runosta Enare träsk tehtyyn suomennokseen on äänitetty useita kertoja. Jos lähdemme siitä, ettei mukaan lasketa saman sävelmän sanoihin Villiruusu tehtyjä versioita, varhaisin tulkinta on vuodelta 1912, jolloin Suonio itse lauloi laulun levylle pianon säestyksellä. Vuonna 1929 levytyksen tekivät sekä Pikku Lasse eli Lauri Sirelius ja Georg Malmstén. Jälkimmäistä on voitu hyvinkin soittaa radiossa vielä vuonna 1962. Todennäköisempää kuitenkin on, että radiossa on soinut Kauko Käyhkön vuonna 1954 äänittämä tulkinta, joka on vuonna 1962 ollut vielä suhteellisen tuore. Sen sijaan voimme jättää huoletta ulkopuolelle Tapio Rautavaaran tunnetun version, koska se äänitettiin vasta vuonna...
Kaikilla paarmoilla silmät eivät ole silmiinpistävän värikkäät, mutta erityisesti suppupaarmojen ryhmään kuuluvilla lajeilla silmät tosiaan usein ovat huomiota herättävän kirkkaan väriset. En onnistunut löytämään mitään selitystä tälle väritykselle, mutta oletettavasti se liittyy silmän rakenteeseen (värihän on lähinnä sitä, millä tavalla auringon valo heijastuu katsojalle). Siitä, että ihminen näkee ne värikkäinä, ei välttämättä seuraa, että esimerkiksi muut hyönteiset näkisivät ne samoin. Todennäköisesti silmien väritys on sattumanvaraista ja lähinnä ihminen tulkitsee se merkitykselliseksi.
Heikki Poroila
Tuntematta nimenomaisesti kysymyksessä esiintyvien lajien ominaisuuksia rohkenisin esittää syyksi sitä, että myrkyt eivät pääse vaikuttamaan jouduttuaan vatsan voimakkaiden happojen ja entsyymien kohteeksi. Useimmat eläinten myrkyt vaikuttavat vain verenkiertoon pääsemällä. Kaikki myrkyt ovat kemiallisia yhdisteitä, joiden ominaisuudet voivat muuttua, kun ne noutuvat ruoansulatuselimistöön.
Epäilemättä luonnosta löytyy myös vatsalaukussa vaikuttavia myrkkyjä, mutta ehkä pedot osaavat varoa tällaisia elämiä. Esimerkiksi rupikonna erittää ihostaan aineita, jotka aiheuttavat esimerkiksi koirassa välittömän limakalvojen ärsytyksen ja saavat koiran päästämään konnan suustaan. Useimmat eläimet tuskin edes yrittävät rupikonnaa tämän takia...
Kun itse olin koulussa 1950-1960-luvuilla, spartalaiset tosiaan esitettiin jollain lailla ihailua ansaitsevina. Syynä lienee ollut nuoren tasavallan alusta alkaen vallassa ollut sotilaallista rohkeutta ja kurinalaisuutta ihannoinut kulttuuri, jonka edistäjät näkivät antiikin Kreikan Spartassa sopivan kasvatuksellisen esikuvan. Todellisuudessa Sparta oli väkivaltainen ja eristäytynyt sotilasvaltio, joka perustui maaorjuuteen ja kansalaisten tiukkaan kontrolliin. Nykytermein Sparta oli epähumaani sotilasdiktatuuri.
Uskoakseni tämä spartalaisuuden ihailu on kuitenkin nykyään jo varsin harvinaista ja esiintyy lähinnä yhteyksissä, joissa kehutaan jonkun tyytymistä hyvin vaatimattomiin olosuhteisiin. Enää ei siis ihailla spartalaisten...
Vastaus riippuu siitä, keitä kysyjä tarkoittaa "meillä". Juutalaisia on asunut vuosisatojen ajan eri puolilla maailmaa, minkä seurauksena juutalaista perimää löytyy varsin monista sukulinjoista. Toisaalta juutalaisuuteen kuuluu myös pyrkimys välttää sekaliittoja, mikä on toiminut tätä vastaan.
Koko maailman väestöstä alle 15 miljoonaa juutalaista muodostavat varsin pienen osan. Siten varsin harva voi sanoa olevansa sukujuuriltaan juutalainen. Useimmat maailman ihmisistä eivät ole sukujuuriltaan juutalaisia. Mutta ripaus juutalaisuutta voi olla sellaisellakin, joka arvelee olevansa jotain ihan muuta. Ihmisen geeniperimä on vuosituhansina sekoittunut hyvin tehokkaasti. Sellaista ilmiötä kuin "puhdas etninen perimä" ei käytännössä ole...
Suurin osa hyppyhämähäkeistä tosiaan elää trooppisilla vyöhykkeillä. Mutta joitakin lajeja esiintyy myös Suomessa. Esimerkiksi seeprahyppijän ulkonäkö muistuttaa varsin hyvin kysyjän kuvausta. Seeprahyppijät ovat kooltaan noin 5-7 millin pituisia, siis varsin pienikokoisia.
Heikki Poroila
"Purkka" eli purukumi valmistetaan perusmassasta ja erilaisista väri- ja makuaineista. Perusmassa on pääosin maaöljypohjaista elastomeeriä, mutta mukana on myös täyteaineita. Kaikki muu purukumissa palaa iloisesti, kunhan lämpötilaa on riittävästi, mutta jotkut täyteaineista voivat jäädä palamatta (mm. talkki ja titaanioksidi). Mutta yleisellä tasolla voi todeta, että kyllä myös purkka palaa.
Ja jos purkka välillä jää pois muodista, uskon sen palaavan sanan toisessakin semanttisessa merkityksessä aina uudelleen.
Heikki Poroila
Tuli on korkeissa lämpötiloissa esiintyvä ilmiö, jossa ainakin osa kuumista kaasuista saa näkyvän hahmon liekkeinä. En löytänyt yksiselitteistä vastausta siihen, voiko kuuma kaasu toimia sähköä johtavana väliaineena, mutta todennäköisesti se muiden kaasujen tavoin ei sähköä johda. Myöskään puu ei johda sähkö juuri lainkaan, joten todennäköisesti sähkövirran lähteeseen koskettava palava puu ei aiheuta mitään havaittavia seurauksia. Ainakaan sähkö ei "syty palamaan", kysymys on aivan erilaisista fysikaalisista ilmiöistä.
Tilanne muuttuu, jos tulta viedään virtalähteeseen esimerkiksi öljyyn kastetulla kuparijohdolla. Kupari on paras tunnettu sähköjohde, joten jos se koskettaa virtalähteeseen, sieltä tulee varmuudella tömäkkä sähköisku....
Vertailtuani kuvaa verkosta löytyviin hyönteisten toukkiin, olisin sitä mieltä, että kyseessä on isopirkon (Anatis ocellata) toukko. Hyönteisten toukkavaiheen ulkoinen olemus poikkeaa usein radikaalisti siitä, miltä hyönteinen "valmiina" näyttää, niin myös tässä tapauksessa. Ihmistä saattaa ilahduttaa, että isopirkko syö - myös toukkana - mm. punkkeja.
Heikki Poroila
Jos Frans Huovinen on kuollut 1970-luvulla, hänen teoksensa tulevat tekijänoikeudellisesti vapaiksi vasta 2040-luvulla. Suljetun someryhmän tekijänoikeudellista statusta ei tietääkseni ole oikeudessa toistaiseksi puitu, ellei taannoinen poliisien suljetussa ryhmässä esiintynyt kielenkäyttö ja sen sallittavuus sitten ollut riittävä tulkinta. Itse lähtisin siitä, ettei suljettukaan ryhmä vastaa perinteistä laintulkitaa "yksityisestä" käytöstä. Perinteisesti yksityisyyden piiriin ovat kuuluneet vain lähiomaiset ja lähimmät ystävät. Ryhmän verkkotekninen avoin tai suljettu rooli ei ole tekijänoikeudellisesti merkityksellistä.
Edellä sanomani perusteella olisin sitä mieltä, että kysyjä voi laillisesti kopioida ja levittää Frans Huovisen...
Heleena Savela kirjoittamassa Helsingin sanomien muistokirjoituksessa (17.3.2014) kerrotaan Jane Erkon o.s. Airola syntyneen Helsingissä 9. maaliskuuta 1936. Artikkelissa hänen kerrotaan harrastaneen koulutyttönä taitoluistelua Väinämöisen kentällä kotinsa lähellä Töölössä. Vanhempia ei tässä kirjoituksessa mainita eikä Jane Erkkoa ole Kuka on kukin -teoksessa. Teoksessa Puromies Anu,Tähtiä jäällä kerrotaan Erkon työstä taitoluistelun parissa, mutta hänen taustastaan ei kirjoiteta. Hän toimi aktiivisesti taitoluistelun hyväksi ja oli mm. taitoluisteluliiton puheenjohtajana. Tieto voisi ehkä löytyä Urheilumuseon kokoelmista, yhteystiedot: Valimotie 13a, 5. krs, 00380 Helsinki, 09 434 2250, urheilumuseo(at)urheilumuseo....
Musiikkiasiantuntijan vastaus:
Ks. https://www.elonet.fi/fi/elokuva/742570
Laulujen suomenkielisten sanojen takana lienee Pekka Lehtosaari. Oletan siis näin, koska tiedoissa ei mainita kuin tämä yksi kääntäjä.
Hei,
voit hakea tietotekniikka-, tietokone- ja ohjelmointiaiheisia lastenkirjoja Keskikirjastojen aineistotietokannasta tarkennetun haun puolella. Jos asiasanoina käyttää seuraavia kahta, lastenkirjallisuus ja tietokon* (tähti katkaisumerkkinä) saa tulokseksi muutakin kuin jo mainitsemasi Linda Liukkaan kirjat sekä Dibitassu-kirjat:
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR_arenaportlets&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_r_p_687834046_facet_queries=&p_r_p_687834046_search_query=%28subject_index%3Atietokon*+AND+subject_index%3Alastenkirjallisuus%29&p_r_p_687834046_search_type=solr&p_r_p_687834046_sort_advice=field%3DRelevance%26direction%3DDescending...
