Arkeologit piirtävät käsin varmasti monestakin syystä, mutta Johanna Roihan pro gradu tutkielmasta löysin pari selitystä.
Tiedon säilytys on vielä ongelmallista uusilla menetelmillä: ".... erityisen tärkeää olisi ratkaista tiedon säilyttämiseen liittyviä kysymyksiä. 3D-mallinnus dokumentointimenetelmänä on nopeasti yleistymässä ja mikäli malleja ei lopulta virallisesti talleteta mihinkään tai missään muodossa, ne ovat lopulta vaarassa kadota. Samalla menetettäisiin tietoa, johon tulevaisuudessa olisi vaikea enää kenenkään palata. Tarvitaan siis monenlaisia ratkaisuja siihen, mikä on ”hyvää” dokumentointia nykymenetelmillä, mitkä menetelmät toimivat missäkin tilanteessa, millainen on hyvä raportti ja miten tietoa käsitellään sekä...
Vihreäsilmäisestä apinailmestyksestä kertovaa novellia ei löytynyt.
Voisiko kyse olla irlantilaisen Sheridan Le Fanun (1814-1873) novelleista? Savukeidas on julkaissut kokoelman Le Fanun suomennettuja novelleja. Kokoelman nimi on ”Carmilla ja muita kertomuksia”, ja se on julkaistu vuonna 2012.
Yhdessä kokoelman novelleista ilmestyy haamunomainen apina, tosin pastorismiehelle eikä naiselle. Apinalla ei myöskään ole vihreitä silmiä vaan punaiset. Novellin nimi on kuitenkin ”Vihreää teetä”.
Toisessa novellissa, nimeltään "Carmilla", tyttö kokee kauhistuttavan ilmestyksen. Tässä ei kuitenkaan ole kyse apinasta vaan vampyyrista.
Kaiken kaikkiaan novelleja on kokoelmassa neljä.
Tämä riippuu aivan järjestelmästä, jota keskustelupalsta käyttää. Esimerkiksi Wikipedian käyttämättä järjestelmässä keskustelut jäävät oletusarvoisesti näkymään, myös vanhat versiot niistä, mutta räikeästi loukkaavia kohtia voidaan laittaa piiloon, jolloin niitä näkevät vain ylläpitäjät. Asiasta löytyy lisää tietoa osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Piilottaminen.
Jos keskustelujärjestelmä poistaa keskustelun aivan kokonaan (toisin kuin Wikipediassa), se saattaa hävitä täysin lopullisesti. Tosin pelkkä poistaminen ei kadota tietoa palvelimelta, mutta jos palvelimen tallennustilaan kirjoitetaan muuta ja useaan kertaan, se saattaa olla lopullisesti tavoittamattomissa. Kiintolevyn tuhoamisen haasteellisuudesta kerrotaan...
Suoralta kädeltä tulee mieleen tuore kotimainen kirja, Niina Meron Englantilainen romanssi (Gummerus 2019). Siinä sisarensa häihin Oxfordiin lähtevä nuori kirjallisuutta opiskeleva Nora alkaa selvitellä sulhasen suvun synkkiä salaisuuksia. Tarina on jännittävä kooste goottitunnelmaa, kartanoromantiikkaa ja kirjallisuustiedettä.
Toinen määritelmääsi sopiva uutuuskirja on Anniina Tarasovan Venäläiset tilikirjani (Gummerus 2018), jossa Pietariin konsernin sisäistä tarkastusta suorittamaan komennettu Reija löytää itsensä selvittelemästä muitakin kuin tilikirjoista löytyviä sotkuja.
KirjaSammosta löytyy hakusanalla harrastelijasalapoliisit paitsi Alan Bradleyn Flavia de Luce -sarja myös pari hieman vanhempaa romaania...
Wikipedian mukaan murteella puhumisen SM-kisoja on järjestetty vuodesta 2001 alkaen. Aluksi kilpailut käytiin vuosittain, vuoden 2005 jälkeen on kilpailtu joka toinen vuosi. Seuraavat SM-kisat käydään Helsingissä keskustakirjasto Oodissa 3.8.2019.
Voittajat ovat seuraavat:
2001 Anneli Valta-Lisitsin (Lapinlahti)
2002 Annikki Koponen (Karttula)
2003 Aila Vuorinen (Laitila)
2004 Marja-Liisa Asplund (Tornionjokilaakso)
2005 Jonna Kinnunen (Suomussalmi)
2007 Maija-Liisa Korhonen (Lapinlahti)
2009 Eila Hautamäki (Alahärmä)
2011 Aino Mäki-Kaukola (Seinäjoki)
2013 Lauri Andersin (Varkaus)
2015 Hannakaisa Heikkinen (Kiuruvesi)
2017 Esko Vepsä (Helsinki)
Vuosien 2001-2002 ja 2004-2013 tiedot: https://fi.wikipedia.org/wiki/...
Kyseessä voisi olla Yökyöpelit -lastenohjelma, vaikkei Seela Sella esittänyt kummitusta vaan roolinimi oli Mahtimummeli Päätäi Väätäinen.
Yökyöpelit on Ylen tuottama 13-osainen lastenohjelma, joka esitettiin Pikku Kakkosessa kevättalvella 2015. Sarja perustuu Yökyöpelit-lastennäytelmään, jonka ensi-esitys oli Helsingin Kaupunginteatterissa keväällä 2011. Näytelmän ja televisiosarjan pohjana ovat Laura Ruohosen kirjoittamat ja Erika Kallasmaan kuvittamat kirjat Allakka pullakka ja Yökyöpelit.
Musiikin on säveltänyt Anna-Mari Kähärä, ja kappaleet on julkaistu myös albumilla Yökyöpelit. Ohjelman koreografiasta vastasi Marjo Kuusela. Juoni: Agenttinero Narun ( Martti Suosalo)auto katoaa merkillisesti ja autoa etsiessään agenttinero päätyy...
Sinun kannattaa tiedustella asiaa Rönkköjen sukuseuralta. On hyvä muistaa, että vaakunakin on todennäköisesti tekijänoikeuslan suojaama teos, jonka julkiseen käyttöön täytyy hankkia lupa. Luultavasti sukuseurat yleensä sopivat vaakunan suunnittelijan kanssa, että heillä on oikeus päättää vaakunan käytöstä, joten siksi sukuseura olisi todennäköisesti oikea osoite luvan kysymiseen.
Pesukarhu on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Sitä esiintyy nykyään esimerkiksi Saksassa, Ranskassa ja Tanskassa, missä kanta on saanut alkunsa istutuksista ja toisaalta luontoon vapautetuista, ensin lemmikkeinä pidetyistä yksilöistä. Pesukarhu ei siis ole levinnyt luontaisesti vaan ihmisen toiminnan seurauksena. Pesukarhu on kaikkiruokainen, kiipeilee taitavasti ja voi kantaa ja levittää monia sairauksia, joten se aiheuttaa uusille alueille levitessään monenlaisia ongelmia sekä alkuperäiselle luonnolle että ihmisille.
Pesukarhusta ei ole toistaiseksi varmoja havaintoja Suomessa. Haitalliseksi vieraslajiksi luokittelu tarkoittaa, sitä ei saa tuoda maahan eikä pitää hallussa, kasvattaa tai...
Pirko Manolan (!) saksankielinen versio Who put the Bompista on Wikipedian mukaan nimeltään "Bam-schi-bam"
https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%BCsse_im_Mondschein
Venäläisellä subscribe.ru -sivustolla on Bam-schi-bamin saksankieliset sanat, mutta ei ole varmuutta ovatko ne oikein
https://subscribe.ru/group/nemetskij-yazyik-estradnyih-pesen/2975346/
Lea Tastula ja Marjaana Hietala Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolta selvittivät asian perusteellisesti: Alice Tegnérin säveltämän Saareen-laulun alkuperäinen nimi on Dansvisa. Laulu löytyy hänen nuotistaan "Sjung med oss, mamma!", osasta 4: http://carkiv.musikverk.se/www/dansvisa_bi_13590_04.pdf. Nuotissa tekstin tekijäksi on merkitty O. v. Dalin ja tarkemmassa kuvauksessa Olof von Dalin https://katalog.visarkiv.se/lib/views/visolat/ShowRecord.aspx?id=1031979. Toisella sivustolla tekstintekijän etunimi lienee väärin (Otto), mutta tällä sivustolla lukeekin: Lyrics after Otto von Dalin: http://www.acc.umu.se/~akadkor/AT.html. Olof von Dalinin runossa tai sanoituksessa "Skatan sitter på kyrkotorn" 3. ja viimeisessä...
Kivelän sairaala ei ole enää sairaala, vaan monipuolinen palvelukeskus. Talossa ei ole enää ylilääkäriä, ylin talon toiminnasta vastaava on
johtaja Helena Venetvaara-Nurmi. Tiedot saatu Kivelän keskuksesta.
Rudi-nimistä runoilijaa ei löytynyt tietolähteistämme. Ethän sattumoisin tarkoita 1200-luvulla elänyttä persialaista runoilijaa nimeltä Rūmī? Käytettävissä olleista Rūmīn teoksista emme kuitenkaan tuota tekstin kohtaa valitettavasti löytäneet.
Kyseessä on todellakin Pentti Saaritsan runo. Nimetön runo alkaa sanoilla "Kieli saatu syntymässä" ja päättyy säkeeseen "ja juuri kun tuntuu, että alkaa ymmärtää, täytyy jo lähteä". Runo löytyy Saaritsan kirjasta Elävän mieli sivulta 10 (WSOY v. 1999).
Jos kyse on kokonaisesta teoksen käsikirjoituksesta, sellaista voi tarjota kustantajille tai sitten julkaista itse. Esimerkiksi osoitteesta https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat?language_content_entity=fi löytyy pitkä muttei silti täysin kattava lista suomalaisista kustantamoista. Kustantamon valinta riippuu paljon siitä, millainen teos on kyseessä, sillä jotkut kustantamot ovat erikoistuneet tietynlaiseen kirjallisuuteen.
Jos haluat julkaista teoksesi itse, sinun pitäisi ensiksi saada käsikirjoitus julkaistavaan kuntoon. On hyvä antaa esimerkiksi tuttujen lukea se ja antaa palautetta. Erittäin suositeltavaa on myös, että joku oikolukee teoksen ennen julkaisua, jotta kieliasu on mahdollisimman hyvä ja...
"Illan rauha" löytyy nuotteineen ja sanoineen mm. laulukokoelmasta "Lasten virsiä ja hengellisiä lauluja" (WSOY 1955). Sävellys on Miina Härmän, sanat on tehnyt Anna Haava.
Valitettavasti tekijänoikeudet eivät salli nuottien kopioimista, mutta teoksen voi varata Vaski-verkkokirjastosta alla olevasta linkistä tai käymällä lähimmässä Vaski-kirjastossa.
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=L%C3%A4pi+lauhan+illan+rauhan&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FMusicalScore%2F%22&filter%5B%5D=%7Emajor_genre_str_mv%3A%22music%22&dfApplied=1&limit=20.
Suomalaisen tikanheiton historiaa: https://people.uta.fi/~jr54226/TampereenTikka.html
Suomen tikkarengas on perustettu 1974, nykyiseltä nimeltään Suomen tikkaurheiluliitto. Vuonna 1974 alkoi myös tikanheiton kilpailutoiminta. (HS 28.10.2018).
Kaikki dartsista / Mikko Laiho on artikkeli dartsin historiasta.
Internetistä löytyy myös paljon tietoa https://darthelp.com/articles/the-history-of-darts/
https://people.uta.fi/~jr54226/TampereenTikka.html
"Jäähyväiset" (alkusanat: "Kukka vaipui syksyn multaan") sisältyy nuottiin "Viimeisiä levy-säveleitä y.m.", osaan 8 (V. Tynnilä, 1934). Nuotissa on kappaleen melodianuotinnos. Tätä nuottia en löytänyt mistään yleisestä kirjastosta, josta sen voisi saada kotilainaksi, mutta se on Kansalliskirjaston kokoelmassa ja Jyväskylän yliopiston kirjastossa tilattavissa lukusalikäyttöön.
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammossa (www.kirjasampo.fi) voi käyttää asiasanaa "runoromaanit". Tätä kirjallisuudenlajia löytyy Kirjasammosta reilut 20 nimekettä, joista tosin osa on ruotsinkielisiä tai miesten kirjoittamia. Joukosta on kuitenkin melko helppo valita itseä kiinnostava kirja, sillä kirjoista on Kirjasammossa hyvät esittelyt.
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/runoromaanit
Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä määrää, että muista painotuotteista kuin pienpainatteista ja sanomalehdistä täytyy luovuttaa kuusi kappaletta. Velvollisuuteen on kuitenkin mahdollista hakea 24 §:n mukaan helpotusta tai jopa vapautusta. Se tehdään osoitteesta https://www.kansalliskirjasto.fi/sites/default/files/atoms/files/helpotusanomuslomake_fi.pdf löytyvällä lomakkeella.
Yleisesti vapaakappaleiden luovutusvelvollisuudesta löytyy tietoa vapaakappaletoimiston sivuilta osoitteesta https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappaletoimisto. Edellä mainittu laki löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071433. Periaatteessa luovutusvastuussa on valmistaja eli paino, mutta...
