International Sewing Machine Collectors' Society:n tietokannan mukaan Singerin F-sarjan koneet 7314990-7514989 on valmistettu vuonna 1917 Clydebankissa, Skotlannissa (http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f-series-serial-numbers.html).
Singerin Clydebankin tehdas avattiin vuonna 1884 ja se oli aikanaan maailman suurin ompelukonetehdas. Vuoteen 1943 mennessä siellä oli valmistunut noin 36 000 000 konetta. 1960-luvun alussa tehdas uudistettiin tuottamaan valurautakoneiden sijaan modernimpia alumiinirunkoisia koneita. Tehdas suljettiin vuonna 1980 ja rakennukset purettiin 1998.
Lisätietoa tehtaan vaiheista: https://www.singersewinginfo.co.uk/kilbowie/.
Kun järjestelmä antaa poikkeavan eräpäivän, siihen on aina jokin syy. Tässä tapauksessa todennäköisesti jonkun kirjaston lyhytaikainen remontti tai vastaava tilapäinen syy. Järjestelmä ei sakota tällaisessa tapauksessa, kunhan lainan palauttaa annetun kahden kuukauden sisällä.
Heikki Poroila
Kirjaimen historiasta on hyvä artikkeli Wikipediassa. V ja w olivat pitkään rinnakkaisia kirjaimia, mutta koska latinassa käytetään vain v-kirjainta, w oli 1800-luvun loppupuolella yleensä käytössä suomen kielessä, ei v. Sanakirjoissa siirryttiin v-kirjaimeen 1880-luvun lopussa, mutta varsinkin erisnimissä horjahtelua näkyy vielä pitkälle 1900-luvun puoliväliin (esimerkiksi Väinö/Wäinö Sola, Vilho/Wilho Siukonen). Monen ihmisen nimessä w-kirjain on edelleen käytössä, mutta normaalikielessä sitä käytetään vain joissakin vierasperäisissä sitaateissa, sanoissa sitä ei esiinny, paitsi tyylikeinona, kun halutaan korostaa ilmaisun ikää ("wanhan tawaran kauppa"). Virallinen ääntämys on molemmilla kirjaimilla sama, kuten myös saksassa ja puolassa...
Verbillä "solmia" on kaksi merkitystä. Se voi tarkoittaa kirjaimellisesti solmun tekoa: yhdistää langan tms. päät t. erillisiä lankoja tms. panemalla ne keskenään solmuun; tehdä lankaan tms. solmu(ja). Solmia yhteen kaksi köyttä. Solmia kengännauhat. Solmion solmiminen.
Toisaalta sillä voidaan tarkoittaa: sopimuksen, liiton tms. tekemisestä, lopullisesta päättämisestä, ystävyys-, kauppa- tm. suhteiden aikaansaamisesta, alullepanosta. Solmia rauha(nsopimus). Solmia salaliitto. Solmia kauppa-, diplomaattisuhteet jhk maahan, jnk maan kanssa. Avioliiton solmiminen. Solmia uusia tuttavuuksia.
Kielitoimiston sanakirja ...
Hei!
Kaikilla ei varmasti tuolloin ollut alan koulutusta, vaan työ opittiin sitä tehtäessä. Aiheeseen on pureuduttu teoksessa Pohls, Maritta: Viini, laulu & taustajoukot: Hotelli- ja ravintolahenkilökunnan historia. Into, 2016. 451 sivua. ISBN 978-952-264-553-1, jonka voi kaukolainata esim. Varastokirjastosta.
Kirjasta kirjoitetussa arvostelussa todetaan mm. seuraavaa: Helpottaakseen jatkuvaa työvoimapulaa ravintoloitsijat perustivat vuonna 1935 Helsinkiin Suomen Hotelli- ja Ravintolakoulun. Hotelli- ja ravintolakoulussa alkoi vuonna 1955 hovimestarikoulutus ja 1961 esimieskoulutus. Vuonna 1969 esimieskoulutusta antamaan perustettiin hotelli- ja ravintolaopisto Haaga Instituutti. Senkin hallintoon HRHL (=Hotelli- ja...
1. Helmet-verkkokirjastossa ei näytä olevan yhdistettyä maailmankartastoa ja tiekarttaa. Eurooppa on laajin alue, josta tiekartta löytyy. Voit tarkastella hakua täältä https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2333899__Stiekartat__P0%2C4__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt.
Netissä haku tuottaa ainakin yhden verkkokaupan, josta löytyy Giant World Road Map. Senkään tiedoissa ei kuitenkaan mainita sisältääkö se välimatkat ja tienumerot. https://www.mapstudio.co.za/product/giant-world-road-map/
2. Tietokoneesi merkki ei ole tiedossani, mutta esimerkiksi HP tuen sivulta löytyy ohjeita otsikolla ”HP:n pöytätietokoneet - päivämäärän ja kellonajan asettaminen, kello jättää, kellonaika ja päivämäärä ovat...
Vaski-kirjastoissa työntekijät näkevät kunkin niteen kolme viimeisintä lainaajaa, mutta asiakaskohtaista lainaushistoriaa ei valitettavasti ole mahdollista tarkastella, koska sitä ei tallenneta Vaski-kirjastojen tietojärjestelmässä.
Esihistoriallisen hailajin megalodonin paluusta ei ole tietoa, viimeisimmät fossiilitkin lienevät 2,6 miljoonan vuoden ikäisiä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Megalodon
Meidän asiantuntemuksemme ei valitettavasti riitä haillajin tunnistamiseen.
Tarkoittanet soitinta, joka tunnetaan nimellä steel pan.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/10/23/steel-pan-loversin-musiikki-soljui-vastustamattomasti-eteenpain#media=99625
https://fi.wikipedia.org/wiki/Steel_pan
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana on arkikielinen ja tarkoittaa komeaa ja upeaa. Esimerkiksi maisema voi olla hulppea.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Kappale tunnetaan sekä nimellä Lempiä voi monta kertaa että Rakastaa voi monta kertaa. Suomenkieliset sanat ja nuotit tähän kappaleeseen löytyvät ainakin näistä kirjoista: Suuri toivelaulukirja 5 (nuottikirjoitus, soitinnus: kosketinsoitin, sointumerkit) ja Kultainen laulukirja: 400 suosikkilaulua (nuottikirjoitus, soitinnus: kosketinsoitin, sointumerkit). Varsinaista partituuria näissä ei kuitenkaan ole. Tiedot löytyvät Suomen kansallisdiskografia Violasta:
https://finna.fi
Kyseessä saattaisi olla vuonna 2001 julkaistu Laila Nummisen Muistuipa mieleeni : kätilön kertomuksia. 1.
https://www.finna.fi/Record/keski.342296?checkRoute=1
Tässä joitakin kollegan kokoamia suosittuja kirjasarjoja. Osaa lukevat joukon pienimmät, ja osaa kouluikäiset. Kirjoja saa lainaan kirjastoista.
- Ryhmä Hau
- Frozen
- Neropatin päiväkirja / Jeff Kinney
- Lasse-Maijan etsivätoimisto / Martin Widmark
- Tatu ja Patu / Aino Havukainen ja Sami Toivonen
- Risto Räppääjä / Sinikka Nopola, Tiina Nopola
- Lukupalat
- Ystäväni Maisa / Lucy Cousins
- Puppe / Eric Hill
Pekka Laaksosen laulu Kiitos elämän lahjasta sisältyy nuottijulkaisuun Lauluja valoksi ja voimaksi (Aurinko Kustannus, 2010)
Sanat Lasse Heikkilän lauluun Niin kuin on hanki valkoinen löydät nuottijulkaisusta Laulun aika : hengellisen laulukirjan lisäosa (Aikamedia, 2008).
Kumpikin teos kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin, joten voit tilata ne omaan lähikirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.finna.fi/
Yleisissä suomenkielisissä historiateoksissa on myös Yhdysvaltojen sisällissotaa käsitelty, mutta kokonaista omaa teostaan ei aiheesta suomeksi tunnu löytyvän. Englanniksi taas löytyy paljonkin tietoteoksia, jotka keskittyvät pelkästään sisällissotaan. Kaunokirjallisuutta ja elokuvia löytyy aiheesta suomeksi paljonkin.
Alla muutamia yleisiä suomenkielisiä historiateoksia, joissa myös Yhdysvaltojen sisällissotaa on käsitelty:
Henriksson, Markku: Siirtokunnista kansakunnaksi: johdatus Yhdysvaltain historiaan (Gaudeamus, 1990)
Kero, Reino: Uuden maailman jättiläinen: Yhdysvaltain historia (Otava, 1991)
Miller, William: Yhdysvaltain historia (WSOY, 1969)
Grimberg, Carl: Kansojen historia 20: Liberalismi ja kansallisuusliikkeet (WSOY,...
Tätä Maija Gellinin väitöskirjaa ei löydy ainakaan vielä sen paremmin Kansalliskirjaston kuin Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta, joten sitä ei ole vielä ehditty virallisesti julkaista. Kun väitös on ollut elokuussa, tämä ei ole sinänsä yllättävää. Vain ottamalla suoraan yhteyttä tekijään voisi sen ehkä nopeasti saada, muuten täytyy vaan toivoa virallista julkaisemista.
Heikki Poroila
Tarkoitat varmaankin kappaletta The final countdown. Sen on levyttänyt moni suomalainen yhtye, mutta sooloartistina Robin taitaa olla ainoa. Löydät eri esittäjien versioita, kun kirjoitat verkkokirjaston hakuriville "final countdown" ja valitset aineistotyyppi-valikosta Äänite. Tässä suora linkki Lastu-kirjastojen hakutulokseen: https://lastu.finna.fi/Search/Results?limit=0&dfApplied=1&lookfor=final+countdown+&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FSound%2F%22 .
Kaisa Häkkisen artikkelin "Suomen kirjakielen saamelaiset lainat" mukaan saura -sana on laina saamen kielestä, saura ts. ahkera, reipas . https://www.sgr.fi/sust/sust253/sust253_hakkinen.pdf
Nykysuomen sanakirjan kertoo, että saura -sanaa on käytetty koottaessa heiniä telineisiin.(Nykysuomen sanakirja, osa 3)
Artikkeli "Tarinoita Janakkalasta" mainitsee myös sanan saura http://www.tarinoitajanakkalasta.fi/heinaseipaista-dinosauruksen-muniin/ heinätelineenä.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan kuru on veden uurtama kapea syvä laakso. https://www.kotus.fi/sanakirjat/kielitoimiston_sanakirja
Darling-laulajanimen takana on saksalainen laulaja nimeltä Catherine Frey. Alla linkit Suomen kansallisdiskografia Violaan ja Discogs-sivustolle:
https://finna.fi
https://www.discogs.com/artist/643631-Darling-3
