Nuotti Aulis Helttusen säveltämään ja Pentti Kelavirran sanoittamaan lauluun Kultalankaa on julkaistu kokoelmassa Meidän musiikkimme 8 (Two Stars 1980). Tätä kokoelmaa ei valitettavasti näytä julkisissa kokoelmissa olevan muualla kuin Kansalliskirjastossa ja Musiikkiarkistossa. Kannattaa ottaa yhteyttä jälkimmäiseen ja pyytää kopioita ( Sörnäisten rantatie 25 (3. krs.), 00500 Helsinki, p. +358 50 435 0485, info@musiikkiarkisto.fi).
Tapio Palon säveltämä ja Eino Kytöläisen sanoittama tango Valkoiset hiutaleet on julkaistu vuonna 1964 nuottina (Musiikki Fazer FM4267), jossa on ollut kolme tangoa samassa julkaisussa. Myös tätä julkaisua kannattaa kysyä Musiikkiarkistosta, jolla on sitä useita kappaleita.
Heikki Poroila
Kysyjän esimerkkivideo on netissä tyypillinen näytelty pelotteluvideo, jonka tapahtumapaikka ei ole varsinainen tunneli vaan pyöreäksi rakennettu alikulkuväylä. Tällaisia rakennetaan kaikkialle taajaan asutetuille seuduille paikkoihin, joissa ei haluta jalankulkijoiden ja autoilijoiden liikkuvan samalla väylällä. Tavallisesti tällaiset alikulkutunnelit ovat kunnolla valaistuja betonirakennelmia, mutta muunlaisiakin tietysti maailmaan mahtuu. Kaikki alikulkutunnelit johtavat autoväylän toiselle puolelle. Osaa alikulkutunneleista ei ole tarkoitettu ihmisen liikuttavaksi, vaan niitä on tehty myös eläimille, jotta nämä eivät jäisi autoliikenteen alle. Monet tunnelit ovat olemassa vain veden päästämiseksi jonkin alueen läpi.
Maailmassa on...
Pokemon Sword & Shield peli julkaistaan 15. marraskuuta 2019. Sitä pelataan Nintendo Switch –konsolilla.
Marriland.com-sivuston mukaan uusia pelaajahahmoja ovat mm. Professor Magnolia, Sonia, Champion Leon, Hop, Chairman Rose ja Oleana. Tämän vastauksen esikatselussa sivuston linkki ei toiminut, mutta löydät tiedot googlaamalla hakusanoilla "marriland pokemon sword shield new characters".
Techradar.com-sivuston mukaan tässä ”kahdeksannen sukupolven” pelissä Pokédexissä tulee olemaan kaiken kaikkiaan yli tuhat Pokémonia. Tässä muutama uusi: Wooloo (lammas Pokémon), Gossifleur (lady Pokémon, josta kehittyy Eldegoss), Drednaw (muistuttaa näykkijäkilpikonnaa) and Corviknight (korppi ja Galar-alueen taksipalvelu).
Pelin trailereita ja...
Merja Vainion luonnoksen pohjalta tehty Punakaartilaismuistomerkki paljastettiin lauantaina 5. kesäkuuta 1982 kello 14.00.
Lähde:
Pitkä prosessi päätökseen: Punakaartilaisille muistomerkki. - Hämeen yhteistyö 5.6.1982
Aluksi pitäisi määritellä mitä tarkoitetaan narsistilla, mistä vaikuttaa olevan hieman eri näkemyksiä.
Väestöliiton sivulla kerrotaan, että Suomessa mielenterveyden häiriöiden luokittelujärjestelmä ICD-10 ei tunne narsistista persoonallisuushäiriötä. Väestöliiton tietojen mukaan Yhdysvalloissa käytössä olevassa tautiluokituksessa diagnoosi on, mutta oirekriteerit ovat kiistanalaisia. Tässä tautiluokituksessa ”narsistit ovat luonteenpiirteiltään yhtenäinen joukko, vaikka laaja tutkimusnäyttö puhuu narsismin monimuotoisuuden puolesta”.
Lähetin kysymyksesi Psykiatrisen vankisairaalan ylilääkäri Hannu Lauermalle, jonka kokemuksen mukaan henkilön tunnistaminen ja diagnosointi narsistiksi on erittäin vaikeaa, ja narsismi-termiä...
Kyseessä on ranskalaisen Henri Verneuil'n vuonna 1967 ohjaama elokuva "La vingt-cinquième heure", jota esitettiin Suomessa elokuvateattereissa jo samana vuonna nimellä "25. tunti". Elokuvan pääosissa näyttelivät Anthony Quinn ja Virna Lisi. Elokuva perustuu romanialaisen Virgil C. Gheorghiun samannimiseen romaaniin, jonka Lauri Hirvensalo suomensi vuonna 1952.
http://www.imdb.com/title/tt0062445/reviews?ref_=tt_urv
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/120336
https://en.wikipedia.org/wiki/The_25th_Hour_(film)
Löydät vanhan vastauksen täältä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kauan-kauan-sitten-nain-elokuvan?from=term/249639&language_content_entity=fi
John Q. Tullius vaikuttaisi olevan parhaiten tunnettu kysymykseen sisältyvästä suklaa-aiheisesta lausahduksestaan. Vastaani tulleiden häntä itseään koskevien pienten tiedonmurusten perusteella Tullius on amerikkalainen pilapiirtäjä.
Elokuva voisi olla George Cukorin Kaasuvalo (Gaslight, 1944).
George Cukorin elokuvassa Kaasuvalo (Gaslight, 1944) aviopari muuttaa pahaenteiseen taloon, jossa neuroottinen aviomies (Charles Boyer) uskottelee vaimolleen (Ingrid Bergman), että tämä on menettänyt järkensä. Kylmän palvelijattaren roolissaan nähdään nuori Angela Lansbury. Bergmanille elokuva oli Hollywood-uran huipentuma ja ensimmäinen, josta hänet palkittiin Oscarilla.
Televisioesitykset:
30.05.1965 TV1
23.09.1977 TV1
16.02.1990 TV1
22.06.2008 YleTeema [Kino Klassikko]
Lähteitä:
https://kavi.fi/fi/elokuva/186302-kaasuvalo
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaasuvalo
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/186302
Esimerkiksi nämä kirjat käsittelevät noituutta:
Mirkka Lappalaisen teos Pohjoisen noidat: oikeus ja totuus 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa (Otava 2018);
Christopher Dellin teos Noituus, magia ja okkultismi: kuvitettu historia (Tammi 2017);
Aleksi Peuran teos Jumalan viholliset: Euroopan noitavainojen historiaa (Otava 2018);
Marko Nenosen teos: Noitavainot Euroopassa: ihmisen pahuus (Atena 2007).
Tässä myös joitakin englanninkielisiä teoksia:
Gabriela Herstik: Craft: how to be a modern witch (2018);
Ronald Hutton: The Witch: a history of fear, from ancient times to present (2017);
Jeffrey Burton Russell: A new history of witchcraft: sorcerers, heretics & pagans (2007);
Nevill Drury: Magic and witchcraft...
Tietoja oman vanhemman sukulaissuhteista voi pyytää seurakunnalta tai maistraatilta. Jos äitisi on kuulunut kirkkoon, on mahdollista, että kasteen yhteydessä on merkitty kirkonkirjoihin myös isän nimi. Sinun kannattaisi varmaankin ensimmäiseksi ottaa yhteyttä äitisi seurakunnan kirkkoherran virastoon tai alueen maistraattiin. Äitisi syntymän aikoihin on kunnissa jo toiminut myös lastenvalvoja, joka olisi merkinnyt tiedon ylös, jos äitisi on syntynyt avioliiton ulkopuolella. Näistäkin papereista voisi löytyä tieto isästä. Mikäli äitisi kasvatusisä on adoptoinut hänet, pitäisi löytyä oikeusasiakirja. Tietoja pitäisi siis löytyä kunnan arkistosta. Voisit kysyä neuvoa kunnan sosiaalityöntekijöiltä...
Äänikirjat palautuvat kyllä itsestäänkin, mutta varsinkin varatuimmat olisi hyvä palauttaa heti kun on ne kuunnellut. Jos kuuntelet äänikirjaa selaimen kautta niin kuunteluikkunassa on linkki Palauta laina. Lainan voi palauttaa selaimessa myös oman kirjahyllyn kautta. Jos käytät Ellibs-sovellusta niin mene omaan kirjahyllyyn, napauta kerran lainaa ja valitse Palauta laina.
Viimeinen suomeksi julkaistu tietosanakirjasarja oli 8-osainen Factum, jota julkaistiin vuosina 2003-2005. Uusin ruotsinkielinen on Uppslagsverket Finland, jonka viimeinen osa ilmestyi vuonna 2007.
Yksittäisiä tietosanakirjoja ilmestyy vieläkin, etenkin lapsille (esimerkiksi Koululaisen pikkujättiläinen, 2019 ja Koululaisen suuri ensyklopedia, 2014).
Vuonna 1989 julkaistu kuvakirja Nurinkurin-Nuuti sopisi kuvaukseen. Sen tekijä on virolainen piirtäjä ja animaatio-ohjaaja Priit Pärn. Kirjan Nuuti teki kaiken päinvastoin kuin muut. Niinpä hänet lähetettiin Nurinkurilaan, missä hedelmät syövät ihmisiä ja kivet ovat pehmeintä mitä löytyy.
Kirjasta on teksti- ja kuvaotteita oheisessa blogissa:
http://penttimurole.blogspot.com/2015/04/slavasta-nurinkurin-nuutiin-ly…
Olisiko kyseessä Anthony Brownen tekemä kuvakirja Tunneli? Kirjassa on sisarukset, jotka riitelevät paljon. Poika haluaa mennä tyttöä pelottavaan tunneliin ja tytön on voitettava pelkonsa ja mentävä perässä. Tyttö löytää lopulta patsaaksi jähmettyneen veljensä. Jyväskylän pääkirjastossa kirja on varastossa, mutta kirjan voi pyytää lainaan lastenosaston tiskistä tai siitä voi tehdä verkkokirjastossa varauksen.
Mikäli tarvitsemasi kirja on Helmet-kirjastojen kokoelmissa, sitä ei tilata kaukolainaan toiselta paikkakunnalta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että pääkaupunkiseudulla on lukuisia muita kirjastoja (esimerkiksi tieteelliset kirjastot), joiden kokoelmat ovat kaikkien kansalaisten käytettävissä.
Finna.fi-hakupalvelulla ja Frank-monihaulla voit tutkia, löytyisikö tarvitsemasi kirja jostain pääkaupunkiseudun tieteellisestä kirjastosta tai esimerkikisi jonkin ammattikorkeakoulun kirjastosta.
https://finna.fi/
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kyseessä on Eric O. W. Ehrströmin runo Perhosentoukka (suom. Otto Manninen).
Runo on luettavissa esimerkiksi teoksista Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies, Kirjayhtymä, 1997), Leijona se venytteli : 100 vuotta suomalaista lastenrunoutta (toim. Tuula Korolainen ja Riitta Tulusto, Lasten keskus, 2017) ja Aukusti Salon Meidän lasten aapinen, josta on otettu useita painoksia.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Eric_O._W._Ehrstr%C3%B6m
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
Kyseessä on todennäköisesti Luke Rhinehartin romaani Pelastukoon ken voi (Long voyage back), joka ilmestyi suomeksi vuonna 1983. Kansikuva ja juonikuvaus löytyvät esim. Risingshadow-sivustolta: https://www.risingshadow.fi/library/book/1119-pelastukoon-ken-voi.
Etelä-Afrikan apartheidiä käsitteleviä suomenkielisiä kaunokirjoja löytyy yli 30 kappaletta Kirjasampo (kirjasampo.fi) -järjestelmän kautta.
Keskeisiä kirjailijoita ovat mm. André Brink, J.M. Coetzee, Nadine Gordimer sekä Alan Paton, joilta on käännetty useita kirjoja suomeksi. Osa kirjoista on dokumentaarisia, jännitystä ja romantiikkaakin löytyy. Myös yksi hyvin kriittisesti aihettaan käsittelevä sarjakuva-albumi Anton Kannemeyerin Pappa Afrikassa (2014) on käännetty suomeksi. Ainoa suomalaisen kirjoittajan teos on Kaarina Toivolan Nkwe-linnun huuto (2009).
