Jos tallessasi on kirjastokortin numeron lisäksi tunnusluku, voit itse kirjautua helmetin palveluun uusimaan lainan. Mikäli 5 uusimiskertaa on täynnä, tänne voi myös soittaa ja voimme uusia sitä kautta.
Lapsenne/läheisenne/tuttavanne voi hyvin itsekin käydä hakemassa ja varaamassa kirjoja, jos luovutatte tunnuslukunne ja kirjastokorttinne heille. Tunnusluku tosiaan on tärkeä. Jos ette muista tunnuslukua, kirjastoon voi soittaa ja voimme vaihtaa sen teille sitä kautta. Kirjat kiertää monien ihmisten kädessä, joten on ihan hyvä varmasti puhdistaa pinnat, jos haluaa olla erityisen huolellinen hygienian suhteen.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei tarjoa käännöksiä eikä Infernal-yhtyeen "Burning up" -kappaleesta ole suomenkielistä versiota. Burn up tarkoittaa palamista tai syttymistä, joten sanoisin, että laulaja on liekeissä.
Kyllä voi. Helmet-kirjastoista eli Vantaan, Halsingin, Espoon ja Kauniaisten kaupunginkirjastoista lainatut kirjat voi palauttaa mihin vaan Helmet-kirjastoon.
Kari Tuomisaari on sanoittanut kappaleen "Long tall Sally" suomeksi nimellä "Rehtorin luiseva Salli". Long tarkoittaa pitkää ja tall pitkää tai kookasta ja Sally on naisen nimi.
Hei,
valitettavasti dvd Parhaat vuodet 1 on kadonnut Kokkolan kirjastosta. Voit halutessasi tilata sen kaukolainaksi muualta Suomesta. Kaukolaina maksaa sinulle 7 euroa.
Mene omaan lähikirjastoosi ja pyydä heitä tilaamaan dvd tai täytä verkossa lomake https://webkake.kirjastot.fi/wtil/tilaa?pa_ulid=40.
Hieno ajatus.
Käännösohjelma ehdottaa "Paras anteeksipyyntö on muuttunut käyttäytyminen"
Itse sanoisin ehkä " Paras anteeksipyyntö on muuttunut käytös"
Muuta suomennosta en fraasista löytänyt.
Tällä hetkelllä Kaksi paavia -elokuvaa ei ole lainattavissa kirjastoista DVD:nä eikä sitä ole Suomessa julkaistu DVD:llä.
Elokuva sai Suomen teatteriensi-illan 13.12..2019. Elokuva on katsottavissa Netflix -suoratoistopalvelussa.
The Two Popes = Kaksi paavia (suomenkielinen nimi)
Elokuva, pitkä fiktio, Yhdysvallat
Fernando Meirelles, Ohjaaja
2019
Lähteet:
Finna https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1611666
Netflix https://www.netflix.com/fi/title/80174451
helmet.fi
Kirjastomme ammatti-ihmisillä ei ollut tietoa tämän kysytyn sarjan suomentamisesta. WSOY, Tammi ja Avain ovat aiemmin julkaisseet Stiefvaterin teoksia, heiltä kannattaisi ehkä kysyä myös tämän sarjan teosten suomentamisesta.
Kirjastojen mahdollisesta sulkemisesta korona-viruksen vuoksi päättää se kunta, jonka kirjastosta on kyse. Valtioneuvosto voi päättää sulkea kirjastot, jos valmiuslaki otetaan käyttöön, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20111552.
Omassa kirjastossamme olemme lisänneet tiedotusta koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Näitä ovat mm. ohjeet oikein suoritetusta käsien pesusta. Olemme myös peruneet yleisötapahtumat kirjastoissa.
Kirjastot seuraavat tarkasti taudin leviämistä. Kirjaston henkilökunta on vastaajan tiedossa olevissa kirjastoissa myös desinfioinut kirjaston ovenkahvoja, kaiteita, tietokoneiden hiiriä ja näppäimistöjä sekä pintoja, joita todennköisesti kosketaan usein.
Kirjastolla ei ole mahdollisuutta...
Kyllä kysytty teos löytyy Helmet-kirjastosta, sen voi varata seuraavasta linkistä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1837146__Stalviretki%C3%A4%20pohjolassa__Orightresult__U__X7;jsessionid=85CEE85845214B8758407D948F89A4B1?lang=fin&suite=cobalt
Etsitty kirja lienee Dave Pelzerin Pimeän poika (Otava, 2003), "kaunistelematon tositarina äitinsä julmasti nöyryyttämän pojan kipeästä kasvusta ehjäksi aikuiseksi".
En ollut enää perheenjäsen missään käytännön mielessä. Äiti oli jopa lakannut käyttämästä nimeäni ja puhui minusta vain poikana. En saanut syödä aterioita perheen kanssa, en leikkiä veljieni kanssa enkä katsoa televisiota. Olin vanki. Koulun jälkeen tein heti kaikki taloustyöt, jotka äiti oli määrännyt minulle. Kun työt oli tehty, menin suoraan kellariin, jossa seisoin, kunnes äiti huusi minut korjaamaan ruokapöydän ja tiskaamaan astiat. Minusta oli tullut äidin orja.
Teoksessa Pernå sockens historia del 4, kerrotaan että Pernajan kunnanvaltuusto, sodan jälkeen 1945, kustansi muistomerkin 1918 sodan punaisten uhrien muistoksi. Seurakunnalta pyydettiin suostumus muistomerkin pystyttämiseksi hautausmaalle.
Lähde: Sirén, Olle : Pernå sockens historia 4. 1999
Arkissa olevat merkit ovat omakuvapostimerkkejä, joihin siis voi valita itse kuvan. Lisää tietoa löytyy Postin sivuilta:
https://verkkokauppa.posti.fi/PublishedService?file=&pageID=3&action=view&groupID=1215&OpenGroups=
Postimuseosta vastattiin, että "kysymyksessä on vuonna 2005 julkaistu uusi kehysmalli omakuvapostimerkeille, ja päivämäärä on sen ilmestymispäivä. Kehykseen kuuluu tuo osa, jossa on maa- ja arvomerkinnät. Posti käytti valmista kehyspohjaa juuri siitä syystä, että merkki saatiin nopeasti markkinoille. Normaalisti merkin suunnittelussa ja toteutuksessa kuluu useita kuukausia nopeimmillaankin. Tässä julkaisutavassa tarvittiin vain valmiiseen kehykseen sijoitettava kuva. Lisäksi toteutus voitiin tehdä...
Vuonna 1913 ilmestyi itävaltalaisen Arthur Gundaccar von Suttnerin teos, joka on saanut suomenkielisen nimen Kaksi naista. Voisikohan kyse olla tästä teoksesta?
John Galsworthy on kirjoittanut teoksen Tumma kukka (The Dark Flower, suom. Ilma Pahlama, 1932).
Teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavaraston kokoelmiin, josta voit tilata ne omaan lähikirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Hirvensalmen historiikkia kirjoittava historiantutkija Erkki Kinnunen kertoo sähköpostissaan 13.3.2020 seuraavaa:
"Pöyryn hautausmaalla eli ns. uudella hautausmaalla paljastettiin vakaumuksensa puolesta henkensä menettäneille pystytetty muistopatsas Hirvensalmen 300-vuotisjuhlien yhteydessä 29.7.1956. Patsasasia oli kehitteillä vuosia. Hirvensalmen työväenjärjestöjen yhteisen patsastoimikunnan toimesta kerättiin varoja patsaan hankkimista varten. Toimikunta, johon kuuluivat Adam Tillonen, Viljam Liimatainen ja Matti Ek, saivat tukea myös kunnalta. Kunta oli luovuttanut aikaisemmin tarkoitukseen 20.000 markkaa ja vuoden 1956 budjetissa 30.000 markkaa ja niin saatiin patsasrahasto kartutettua niin suureksi, että sen turvin...
Esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjastokioskeissa pystyy lukemaan e-aineistoja ilman yliopiston käyttäjätunnuksia: https://blogs.helsinki.fi/librarynews/2018/06/29/kirjastokioskit-uudistuvat-testaa-uutta-paakirjastossa-kesatauon-jalkeen-myos-meilahdessa-ja-viikissa/.
ScienceDirect on Elsevier-kustantamon sähköisten aineistojen palvelu. Elsevier on kaupallista toimintaa harjoittava taho, joten vain osa ScienceDirectin kokoelmista on open access -julkaisuja. Niitä pääset selaamaan täältä: https://www.sciencedirect.com/browse/journals-and-books?accessType=openAccess.
