Kirsi Kunnaksen runo Siilin kuutamo on ilmestynyt useissa kokoelmissa. Ensimmäisen kerran se julkaistiin kokoelmassa Tiitiäisen satupuu vuonna 1956. Tämän ja muiden kokoelmien tiedot löytyvät Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta:
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01…
Emme ikävä kyllä onnistuneet löytämään etsimääsi satua. Gobin autiomaahan sijoittuu kuitenkin esimerkiksi Marton Taigan jännityskertomus "Yhdeksänhäntäinen kissa", joka on ilmestynyt vuonna 1945:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_43409
Etsin myös mongolialaisia satuja ja löysin pari mahdollista. Vuonna 1972 on julkaistu satukokoelma "Satujen talo", joka sisältää mongolialaisen sadun "Kolme pientä hiirtä":
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Toinen mongolialainen satu "Kilpikonna ja sammakko" on julkaistu vuonna 1984 satukokoelmassa "Satuja ystävyydestä":
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Yle Areenasta löytyi myös mongolialainen satu "Kotkan...
Ingrid Schellbach-Kopra on saksantanut Lassi Nummen runon Kuiskaus. Runo Flüstern sisältyy teokseen Welt, noch immer (Heiderhoff 1992).
Saat runon sähköpostiisi.
Aihealue on varsin laaja, sillä luonto on yksi kaunokirjallisuuden vakioaiheista. Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Romaaneja, kotimaisia klassikoita:
Aho, Juhani: Papin tytär, Papin rouva
Huovinen, Veikko: Puukansan tarina
Kokko, Yrjö: Laulujoutsen
Sillanpää, F. E.: Ihmisiä suviyössä
Tuoreempaa kotimaista:
Fagerholm, Monika: Meri
Kamula, MIkko: Metsän kansa -sarja (1. osa Ikimetsien sydänmailla)
Kytömäki, Anne: Kultarinta, Kivitasku, Margarita
Sinisalo, Johanna: Linnunaivot
Ulkomaisia klassikoita:
Blixen, Karen: Varjoja ruohikolla
Brontë, Emily: Humiseva harju
London, Jack: Erämaan kutsu
Thoreau, Henry David: Walden : elämää metsässä
Uudempaa ulkomaista:
Hoffman, Alice: Punainen puutarha
Ivey,...
Eino Leinon laajaa tuotantoa on ruotsinnettu melko paljon. Valitettavasti kuitenkaan Sata ja yksi laulua .kokoelman (1898) Hymni-runoelman kolmannesta runosta Hymyilevä Apollo ei ole ruotsinnosta.
Voima-lehteä on Keski-kirjastoista enää Jyväskylän kirjastossa:
https://keski.finna.fi/Record/keski.458555
Lehti on vapaasti luettavissa myös verkossa:
https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/voima/
Kyllä saa, ei huolta! Normaaliin elämään ja asumiseen kuuluvat erilaiset äänet ja hajut. Sellaisena häiritsevänä elämänä, joka oikeuttaisi esim. varoituksen antamiseen tai vuokralaisen irtisanomiseen ei voida pitää toimintoa, joka on tärkeä osa meistä jokaisen aineenvaihduntaa. Keskimäärin me kaikki päästelemme ilmaa 15-20 kertaa vuorokaudessa.
Lähteet:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
https://www.kiinteistolehti.fi/vuokralainen-viettaa-hairitsevaa-elamaa-…
Lastenkirjallisuutta kannattaa hyödyntää myös lähihoitajan työssä. Tarinat auttavat käsittelemään tunteita, sietämään erilaisuutta, tuottavat iloa, elämyksiä ja lohtua sekä
vahvistavat lasta identiteetin rakentamisessa. Hyviä oppaita aihepiiriin ovat esimerkiksi Päivi Heikkilä-Halttusen Lue lapselle!: opas lasten kirjallisuuskasvatukseen sekä
Pirjo Suvilehdon Oi ihana satu: lasten ja nuorten kirjallisuusterapia. Nykylastenkirjallisuus käsittelee ennakkoluulottomasti myös ns. vaikeita aiheita, kuten kuolemaa.
Kirjastosta voi pyytää räätälöityjä kirjapaketteja erilaisista aiheista. Kannattaa myös tutustua Oulun kaupunginkirjaston Lukumetka-sivustoon, joka on suunnattu perheille ja
perheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille....
Alla olevat tiedot löytyvät Helmet.fi-sivustosta, https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_He…
Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä päätti kokouksessaan 26.11.2020 uusista suosituksista ja rajoituksista epidemian leviämisen hillitsemiseksi.
Rajoitusten voimassaoloa on 10.12.2020 päätöksellä jatkettu 10.1.2021 asti.
Koronarajoitusten tavoitteena on pysäyttää koronan leviäminen pääkaupunkiseudulla.
Kirjastossa asioidessa täytyy käyttää kasvomaskia, ellei siihen ole terveydellistä estettä. Pidä riittävät turvavälit muihin asiakkaisiin ja henkilökuntaan.
Helmet-kirjastojen kokoontumis- ja kokoelmatilat on 30.11.2020–10.1.2021 suljettu asiakkailta, mutta...
Selasin Hesarin arkistoa hakulauseella "ulkona sataa", mutta en löytänyt hakutuloksista mitään kirjoittamiseen liittyvää. On siis mahdollista, että artikkeli on julkaistu jossakin muussa lehdessä.
Hyviä uutisia. Et jää ilman lukemista.
Sinulla saa olla samanaikaisesti 100 lainaa (ja 50 varausta). https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/100_lainaa_50_varausta_5_uusimiskertaa__(37498)
Lisäksi voit katsahtaa ohimennen kirjastosi kierrätyshyllyn tai -kärryn. Sieltä voit ottaa mukaasi kirjoja ilman lainaamista. (Kirjat ovat kirjaston poistoja tai muiden asiakkaiden kierrättämiä)
Ehdit vielä hyvin täydentää lainapinoasi. Monet kirjastot ovat auki viikonloppuisin.
Kansallisgallerian Museokauppa ja verkkokauppa myyvät mm. taidejulisteita. Alla tällä hetkellä myynnissä olevat julisteet ja muut tuotteet liittyen Albert Edelfeltiin:
https://museoshop.fi/?s=edelfelt&post_type=product
Tarkoitatko maalauksella kuitenkin Eero Järnefeltin Lehmisavu-maalausta?:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lehmisavu_(maalaus)
Museokaupasta voi ostaa joitakin Eero Järnefeltin maalauksista tehtyjä julisteita, ei kuitenkaan Lehmisavua:
https://museoshop.fi/?s=eero+j%C3%A4rnefelt&post_type=product
Hei,
Kiitos palautteestasi. Ikävää kuulla kirjan kulman aiheuttamasta vahingosta.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston muovituksessa on käytäntö, että muovituksen jälkeen kirjan kulmia "kopautetaan" esimerkiksi viivoittimella tavoitteena välttää terävät kulmat. Kurssikirjoihin meillä laitetaan yleensä ns. kovamuovi.
Aikuisten aineistosta iso osa tulee meille valmiiksi muovitettuna. Jatkossa otamme tavaksi "kopauttaa" myös näiden kirjojen kulmat ennenkuin ne lähtevät lainaukseen.
Toivomme Sinulle lukemisen iloa jatkossakin!
Laatokka-lehdessä on 22.8.1945 uutinen Tampereen markkinoilla myydyistä hevosista. Hyvä työhevonen on maksanut tuolloin 50 - 70 000 markkaa. Varsan hinta määrittyy pitkälti myös sen sukutaustan mukaan.
Suomenhevosen historiasta löytyy tietoa esimerkiksi Suomenhevonen -tietokirjasta (Suomen Hippos, 2007).
Ikävä kyllä, käytettävissäni olevat lähteet eivät riittäneet meriaiheisen taulun maalanneen nimimerkin "U S." henkilöllisyyden selvittämiseen. Kotimaisten taiteilijoidemme joukosta ei ainakaan taidehuutokauppojen listauksista löydy sopivaa ehdokasta etsityksi merimaalariksi. Nimikirjaimiin ja annettuun ajankohtaan täsmääviä maalareita löytyy ylipäänsä vain pari: Uunot Soldan (1883-1954) ja Särkelä (1903-78) - heistäkin Särkelän tuotteliain kausi ajoittuu annettua aikahaarukkaa myöhäisemmäksi. Kumpaakaan heistä ei kuitenkaan varsinaisesti tunneta merimaisemien kuvaajana (Soldanin tuotannosta löytyy kyllä runsaasti järvimaisemia), eikä myöskään signeeraus "U S." viittaa kumpaankaan heistä: Soldan signeerasi taulunsa tavallisesti "U...
Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaa kuvaavia teoksia
Markus Leikola, Sakean veren vuosi.
Helsinkiläiset sisarukset Erik ja Hedvig, sisäsuomalaiset Unto ja Matti sekä Helsinkiin muuttanut Aliina aikuistuvat sisällissodan jaloissa omalla tavallaan.
Kjell Westö, Missä kuljimme kerran
Työläisten hellahuoneissa ja rikkaiden salongeissa, Vallilan kapakoissa ja kesäisen Hangon tenniskentillä, punaisten valtaamassa pääkaupungissa ja ylhäisön illallisilla, monen suvun ja perheen tarinaa vuodesta 1905 aina talvisodan kynnykselle.
Sari Näre, Helsinki veressä - naiset, lapset ja nuoret vuoden 1918 sodassa
Havainnollistaa Helsingin eri kulmilla käytyä sisällissotaa nuorten ja lasten näkökulmasta sekä punaisten ja valkoisten...
Seuraavista teoksista saat tietoa Waltarin omasta perheestä :
Bibliophilos-lehti 2 / 2014
Satu Waltari – tytär isänsä varjossa
Lappalainen, Anja : Vanhemmat kertovat tunnetuista lapsistaan
Otava 1969
Minun äitini : äitikuvia suomalaisessa kirjallisuudessa ja taiteessa / toim. Ulla Huhtala ei al.
Tammi 1983
Illusioni 2012 : Mika waltari-seuran vuosikirja 2012
Mika Waltarin isovanhemmista ja vanhemmista saat tietoa Waltarin sukuromaanista
"Isästä poikaan - romaani kolmen sukupolven Helsingistä"
"Isästä poikaan" on kirjailijan itsensä lyhentämä versio. Laajemmat teokset "Mies ja haave" kertovat Waltarin isovanhemmista, "Sielu ja liekki" hänen isänsä tarinan ja "Palava nuoruus" kertoo Waltarin omasta...
Tutkija Helena Telkänrannan kirjassa Millaista on olla eläin? (2015) kerrotaan, että suurin osa leikkivistä eläimistä on nisäkkäitä, ja että myös monet linnut leikkivät.
Mutta tiede tuntee myös tapauksia, joissa leikin määritelmän täyttävät muutkin eläimet kuin nisäkkäät ja linnut. Tällaisia ovat matelijoista mm. maailman suurin lisko komodonvaraani sekä toinen jättiläiseläin niilinpehmeäkilpikonna. Kaloista on vähän havaintoja: Bernin eläintarhan leikkivät tapiirikalat ovat tunnetuin tapaus. Pohjoisamerikkalaisten nokkakalojen on luonnossa nähty loikkivan mm. paperinpalojen ja höyhenten yli. Sammakkoeläimistä tiede ei Telkänrannan mukaan tunne yhtään varmaa tapausta.
Lähteet:
Telkänranta, Helena: Millaista on olla eläin? (...
