Vuonna 1989 syntyneille tarjottiin rokotetta aivokalvontulehdusta vastaan. Kahta erilaista, sinistä ja punaista, riippuen siitä, oliko lapsi syntynyt kuukauden…

Kysytty
1.11.2021

Vuonna 1989 syntyneille tarjottiin rokotetta aivokalvontulehdusta vastaan. Kahta erilaista, sinistä ja punaista, riippuen siitä, oliko lapsi syntynyt kuukauden parillisena tai parittomana päivänä. Tulivatko kyseiset rokotteet yleisesti käyttöön vai oliko se vain ihmiskoe?

Vastaus

Vastattu
2.11.2021

Valitettavasti en tutkimistani lähteistä löytänyt kotimaista aivokalvontulehdukseen liittyvää rokotetutkimusta, jossa olisi ollut mukana vuonna 1989 syntyneitä lapsia. Ajallisesti lähimmäs osuu vuosina 1986 ja 1987 ns. Hib-tautia (Haemophilus influenzae tyyppi b) vastaan annettavan rokotuksen tehoa kartoittanut tutkimus. Vuosina 1986 ja 1987 Hib-rokotuksen tehoa tutkittiin siten, että puolet lapsista sai rokotteen imeväisiässä ja puolet kaksivuotiaina. Imeväisten suoja nousi 90 prosenttiin, minkä vuoksi vuodesta 1988 rokotus on annettu kaikille jo imeväisinä.

Vuonna 1973 Suomessa riehui meningokokin aiheuttama aivokalvontulehdusepidemia. Yhdysvalloissa oli kehitetty rokote, joka oli osoitettu turvalliseksi ja tehokkaaksi aikuisilla. Suomessa tautia esiintyi eniten alle viisivuotiailla. Mikrobiologi Pirjo Mäkelä sopi rokotteen tutkimisesta meillä, ja satatuhatta suomalaislasta rokotettiin. Rokote osoittautui tehokkaaksi myös tässä ikäryhmässä: epidemia loppui nopeasti. Mäkelän johtama tutkimusryhmä oli merkittävässä roolissa hemofilusrokotetta kehitettäessä.

Suomalaisia lapsia alettiin rokottaa kokeilupaikkakunnilla aivokalvontulehdusta ja muita hemofilustauteja vastaan vuonna 1983. Kokemukset Hib-rokotteesta olivat niin hyviä, että vuodesta 1986 saakka rokotus on ollut tarjolla kaikille imeväisikäisille. Suomi oli ensimmäinen maa, jossa Hib-rokote otettiin käyttöön.

Nykyään meningokokkirokotteita on kahdenlaisia: perinteisiä polysakkaridirokotteita ja uusia konjugaattirokotteita. Polysakkaridirokotteita saa Suomesta niin ikään kahdenlaisina: bivalenttisena A-C-rokotteena ja tetravalenttisena A-C-W135-Y-rokotteena. Konjugaattirokotteet ovat hiljalleen valtaamassa alaa. Ne ovat kuitenkin huomattavasti kalliimpia kuin polysakkaridit.

Tampereella, Nokialla ja Kangasalla toteutettiin vuosina 1995-99 ns. FinOM-rokotetutkimus, joissa selvitettiin kahden uuden pneumokokkikonjugaattirokotteen (PncCRM ja PncOMPC) tehoa - mielenkiinnon kohteena tässä ei kuitenkaan ollut aivokalvontulehdus, vaan pikkulasten korvatulehdukset. Toteutukseltaan tutkimus on kuitenkin ollut kysymyksessä mainittua muistuttava. Lapset olivat tutkimukseen otettaessa kahden kuukauden ikäisiä ja heitä seurattiin tarkoitusta varten perustetuissa tutkimusklinikoissa 24 kuukauden ikään saakka. Kaikki saivat tutkimusrokotetta 2, 4, 6 ja 12 kuukauden iässä. Lapsen saama tutkimusrokote määräytyi satunnaistamislistan perusteella ja tutkimus toteutettiin kaksoissokkotutkimuksena. - Ensimmäinen pneumokokkikonjugaattirokote tuli EU:n alueella markkinoille keväällä 2001.

Lähteet:
Lasten infektiosairaudet
Mikrobiologia ja infektiosairaudet. Kirja 2
Suomalaisia tieteen huipulla : 100 tieteen ja teknologian saavutusta

Sirpa Pääkkönen, Rokotukset tehoavat perinteisiin lastentauteihin. - HS 31.1.1990
Terhi Kilpi, Pneumokokkikonjugaattirokote estää osan lasten korvatulehduksista. - Kansanterveys 3/2001
Terhi Kilpi ja Pekka Nuorti, Polysakkaridia aikuisille, uusi konjugaattirokote pikkulapsille. - Duodecim 13/2001
https://www.mv.helsinki.fi/home/eisaksso/tiedenaiset/makela.html

1 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.