Otsikko

Voiko kalat kesyyntyä? Jos voi, mitkä ovat erityisen kesyyntyviä?

Ensin on syytä määritellä, mitä domestikaatiolla ja kesyyntymisellä tarkoitetaan. Suvi Viranta-Kovanen määrittelee teoksessaan Elämä (Ursa 2010) domestikaation seuraavasti (s. 111):

Prosessia, jossa eläimet sukupolvien saatossa evolutionääristen muutosten seurauksena sopeutuvat ihmisen seuralaisiksi kutsutaan domestikaatioksi. Domestikaatio eroaa kesyttämisestä siinä, että se tapahtuu sukupolvien saatossa perimään vaikuttamalla, siten että lisääntymään valitaan yksilöt, joilla on haluttuja ominaisuuksia.

Esimerkiksi koira on domestikoitu harmaasudesta, kesykana taas punaviidakkokanasta. Monien eläinten lisäksi viljelykasveja on domestikoitu.

Artikkelissaan "From wild animals to domestic pets, an evolutionary view of domestication" (Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America 106, 2009, s. 9971–9978) Carlos Driscoll, David Macdonald ja Stephen O'Brien määrittelevät kesyyntymisen seuraavasti: 

Taming is conditioned behavioral modification of an individual; domestication is permanent genetic modification of a bred lineage that leads to, among other things, a heritable predisposition toward human association. And domestic animals need not be “tame” in the behavioral sense (consider a Spanish fighting bull) and, conversely, wild animals can be quite tame (consider a hand-raised cheetah or tiger).

Mitä domestikaatio ja kesyyntyminen taas tarkoittavat kalojen kohdalla? Artikkelissaan "Levels of domestication in fish: implications for the sustainable future of aquaculture" (Fish & Fisheries 15 (2), 2014, s. 181-195) Fabrice Teletchea ja Pascal Fontaine määrittelevät domestikoidun kalan seuraavasti: 

Similar to mammalian species, the indispensable prerequisite to domestication is the consistent control of reproduction year after year in successive generations of fish maintained and bred in captivity. Hence, to be considered domesticated, the fish life cycle must be fully closed in captivity, independent of wild sources such as eggs, larvae, juveniles or breeders.

Vaikka ihminen on harrastanut vesiviljelyä jo pitkään – esimerkiksi 1500-luvun eKr. thebalaisissa reliefeissä kuvataan Niilintilapian viljelyä – vain harvat kalalajit ovat täysin domestikoituneita. Artikkelissaan "About the oldest domesticates among fishes" (Journal of Fish Biology 65, 2004, s. 1-27) Eugene Balon listaa karpin ja kultakalan. Balonin mukaan myös joidenkin akvaariokalojen (esimerkiksi miljoonakalan ja neontetran) katsotaan olevan domestikoitu.

Kalan kesyyntyvyyden arviointi on hankalaa. Lopulta lienee määrittelykysymys, voiko koristelammikossa polskivaa koikarppia kutsua kesyksi, jos se esimerkiksi uskaltautuu syömään ihmisen kädestä.