Muisteltu sarja lienee norjalainen Kristallikivien salaisuus (Brødrene Dal og spektralsteinene), yksi meillä televisioiduista mainion Dalin veljeskolmikon seikkailuista.
Kristallikivien salaisuus ja aikamatkailu | Muistikuvaputki | yle.fi
Konelalla oli autoliike osoitteessa Kirstinkatu 14. Lehti-ilmoittelun perusteella se oli toiminnassa ainakin vuosina 1972-1974. Liike myi vain käytettyjä autoja. Vallilan suunnalla Konelan autoliike oli osoitteessa Sturenkatu 11.
Lähde: Helsingin Sanomat aikakone
Monien dekkarifanien hyödyntämä sivusto Tornion kaupungin verkossa on poistettu 30.6.2023 tietoturvariskin takia ja ylläpito on samalla lopetettu. Se, millaisista tietoturvariskeistä on kysymys, ei ole tiedossa. Sivuston aineisto on kuuleman mukaan tallella, mutta sen jatkokäytöstä ei ole vielä päätetty. Tiedot ovat peräisin sivuston pitkäaikaisen ylläpitäjän tviitistä.
Arkistojen portista löytää kuvauksen oikeuslaitoksesta ja sen toiminnasta eri aikakausilla, https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/tuomioistuinlaito…. Arkistomateriaali löytyy Kansallisarkistosta, joten kannattaa kääntyä Kansallisarkiston puoleen ja tehdä tietopyyntö sinne, https://astia.narc.fi/uusiastia/tietopyynnot.html. Kansallisarkiston aineistoja voi myös tutkia verkossa Astia-palvelussa, https://astia.narc.fi/uusiastia/.
Kysymyksessä kuvailtua kirjaa ei valitettavasti löytynyt – eikä Pekkaakaan – mutta 1.4.1932 ilmestyneessä Sirkka-lehdessä on tämäntapainen pelkästään p-alkuisia sanoja käyttävä pikku tarina, jossa pässi puskee pientä Pentti parkaa.
01.04.1932 Sirkka : nuorten toveri no 8 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Jöröjukka-rockia ei löydy Rauli Badding Somerjoen vuonna 1997 julkaistulta kokoelma-albumilta Kaikki laulut, joka – nimensä mukaisesti – sisältää hänen koko levytetyn tuotantonsa (sekä muutamia ennenjulkaisemattomia esityksiä), joten ainakaan levylle Badding ei sitä ole laulanut. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, ettei hän olisi sitä voinut esittää vaikkapa jossakin radio- tai televisio-ohjelmassa, josta ei ole tallennetta tehty, säilynyt tai kärkkäiden youtubeilijoiden ulottuville uudelleen esitetty. Muistikuvaa on siis suoralta kädeltä vaikea vahvistaa sen paremmin oikeaksi kuin vääräksikään.
Löytyykö muita, jotka muistavat kuulleensa Jöröjukka-rockin Baddingin laulamana?
Paljon ulkomailta cd-levyjä tilaava kollega tiesi kertoa, että toimitustavan voi tilatessa itse valita, jolloin kotiinkuljetuskin on mahdollinen. Postin lisäksi paketteja saattavat nykyään toimittaa monet muutkin kuljetuspalvelut. Postimaksun hinta määräytyy sen mukaan mikä on paketin paino (eli montako levyä tilaa) ja mistä maasta tilaa. Kaikista EU:n ulkopuolelta tulevista paketeista täytyy nimittäin maksaa tullimaksu, EU:n sisällä riittää pelkästään postimaksu.
Kaikki EU:n ulkopuolelta tulevat paketit täytyy tullata - Tulli
Näin ollen toimitustapa ja maksut ovat tapauskohtaisia.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa olevat lainattavat cd-levyt näet Helmet-verkkokirjastosta: Helmet
Jos kirjastossa käynti on...
Aarne Saarinen selvittää isänsä kansalaissodan aikaisia vaiheita muistelmissaan seuraavasti:
"Viidettä vuottaan käyvän pojan maailmaa ei synkennetty kertomuksilla kansalaissodan tapahtumista, ja vasta vuosia jälkeenpäin sain tietää – ja ymmärsin – että isäni oli siirtynyt muiden punapakolaisten joukossa Neuvosto-Venäjälle. Sieltä hän palasi pian takaisin ja joutui lyhyeksi ajaksi vankileirille."
Kansalaissodan alkaessa Saariset asuivat Säkkijärvellä, minne lyijykaivoshanke oli tuonut kivenhakkaaja Armas Saarisen perheineen Helsingistä. Kun Armas Suomeen palattuaan vangittiin, Aarne, hänen isosiskonsa Impi ja kolmatta lastaan odottava Mari-äiti palasivat Helsinkiin. "Muistan, ettei isä ollut matkalla mukana", Aarne kertoo.
Jo...
Tekisipä mieleni ehdottaa Penelope Livelyn Vanhan talon kummitusta (1976). Se on jonkinmoinen klassikko ja kotimaassaan Iso-Britanniassa palkittu teos, jota hyvinkin voisi kuvitella koulussa luettavan: vuonna 1989 siitä jopa julkaistiin meillä uusi painos Otavan koulukirjasto -sarjan ala-asteelle tarkoitettujen kirjojen joukossa. Yhdessäkään tutkimassani Vanhan talon kummituksen painoksessa ei kuitenkaan ole kuvitusta – ellei sitten lasketa Suuressa nuorten kirjakerhossa vuonna 1977 ilmestyneen laitoksen nimiösivun mustavalkoista talon kuvaa – mikä panee epäilemään, että kyseessä on sittenkin jokin toinen teos. Ehkäpä joku lukijoistamme osaa ehdottaa vielä paremmin kysymyksen kuvausta vastaavaa kirjaa.
Toscakakun historiasta on Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa vastattu aiemmin näin: Kaarina Turtian Gastronomian sanakirjan (2009) mukaan toskakakku on saanut nimensä Giacomo Puccinin Tosca-oopperan mukaan. Toskakakku on kehitetty Ruotsissa 1930-luvulla.
Toscakakun tapaan myös toscapullan nimi juontaa siis ennemminkin Puccinin oopperaan kuin Toscanan alueeseen.
Dallaspullan ja texaspullan takana taas on Fazerin tuotekehittäjä Tapani Mäkäräinen. Nimivalintaan ovat varmastikin vaikuttaneet Fazerilla markkinoinnillliset syyt sekä Kämäräisen Yhdysvaltoihin suuntautunut työmatka ja sieltä saatu inspiraatio. Matkan seurauksena markkinoille tuli ensin texaspulla ja vuonna 1995 dallaspulla. Lähde: linkki
Bostonpulla taas...
Englanninkielisiä lukusuosituksia antavia verkkosivuja löytyy useitakin. Niiden avulla voi löytää ainakin sopivaa käännöskirjallisuutta. Nämä linkit tarjoavat osin samoja tuloksia:
https://bookriot.com/best-book-recommendation-sites/
https://www.makeuseof.com/tag/7-sites-decide-book-read/
https://www.makeuseof.com/sites-for-book-recommendations-find-your-next…
https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&q=best+book+recommenda…
https://thenerddaily.com/where-to-find-book-recommendations/
Suomalaisia vastaavia sivustoja ei oikein taida olla. Tässä kuitenkin vanhempi vastauksemme kirjasuosituksista:
https://www.kirjastot.fi/kysy/hyvien-kirjojen-loytaminen-aina-yhta?lang…
Kirjavinkit-sivustolta voi myös löytää...
Säe on Aale Tynnin runosta Kultakalat. Alun perin se ilmestyi Tynnin järjestyksessä toisessa runokokoelmassa Vesilintu (1940). Tauno Palo tulkitsee sen Henrik Otto Donnerin säveltämänä levyllä Kulkurin kannel (1972).
Kysymyksen sitaatti kuuluu runon kolmanteen säkeistöön: "Kauneus on kuin lapsi. / Kauneus on kuin lapsi: / katsoen lohduttavasti, / hyvyys silmissään, / mitään ymmärtämättä / painaa se hentoa kättä / haavaan kipeään."
Tarkoittanet Jevgeni Jevtušenkon runoa Rakeita Harkovissa. "Rakeita sataa Harkovissa, rakeita suuria kuin rypäleet..." Se löytyy Jevtušenkon koottujen runojen kokoelmasta nimeltä "Runoni". Teos on saatavissa useista helmet-kirjastoista.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1319415__Srunoni__Orightr…
Pykälä uskonrauhan rikkomisesta on sisällytetty jo alkuperäiseen Rikoslakiin vuodelta 1889.
Tämä pykälä on siis säilytetty tähän päivään asti.
10 lukua uskontorikoksista on muutettu ensimmäisen kerran vuonna 1970.
Tähän liittyy HE 51/1970,
Hallituksen esitys eduskunnalle Uskontorikoksia ja kirkollisten järjestysmääräysten rikkomista koskevan lainsäädännön uudistamisesta
https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/HE+51/1970
Tätä HE:tä koskevat asiakirjat löytyvät digitoituina osoitteesta
https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/eduskunta-asiakirja-original-documen… , pdf:n sivu 991-
- historiaa ko. kohdasta löytyy mm. hallituksen esityksestä
Nykyisin voimassa olevan rikoslain ko. kohta on säädetty 1998,...
Tähän ei valitettavasti löytynyt vastausta, vaikka kysyin apua kollegoiltakin. Kävin itsekin vielä läpi Risto Rasan kootut runot, mutta kyseistä runoa ei löytynyt.
Vuosittain ilmestyneessä (1958-2016) Spes patriae -kirjasarjasta löytyvät tiedot eri vuosien ylioppilaista. Kirjassa on kuitenkin tiedot vain niistä ylioppilaista, jotka ovat sinne tietonsa antaneet.
Lisäksi paikallinen sanomalehti Suur-Keuruu on julkaissut 22.5.1996 tiedot valmistuneista kahden eri lukion ylioppilaista. Tiedot ylioppilaista saa olemalla yhteydessä Keuruun kirjastoon, jossa on Suur-Keuruu-lehden sidotut vuosikerrat.
Kalalokki, naurulokki ja selkälokki ovat rauhoitettuja ympäri vuoden. Harmaalokin rauhoitusaika vaihtelee maantieteellisesti. Myös merilokki on pesimäaikana rauhoitettu.
https://yle.fi/a/3-11843098
Lokkeja on kyllä käytetty paremman puutteessa ravintona. Eräs verkkosivu mainitsee esimerkkeinä Skotlannin Shetlandinsaaret, Orkneysaaret ja nykyisin asumattomat St. Kildan saaret. Ruuaksi pyydettiin lokkeja, jotka olivat eläneet niille luontaisella kalaravinnolla ja eläneet villeinä meriluonnossa. https://birdwatchingpro.com/can-you-eat-seagulls/
https://animalsresearch.com/can-you-eat-seagulls/
https://www.americanoceans.org/facts/can-you-eat-seagull/
Helsingissä lokeilla on runsaasti mahdollisuuksia hankkia muutakin syötävää...
Kirjoja on suomennettu lyhentäen edellisinä vuosikymmeninä jonkin verran. Lyhentämiseen on voinut olla monia syitä. Alkuperäisteos on voinut olla niin laaja ja rönsyilevä, että siitä on haluttu tehdä helpommin lähestyttävä versio. Toisaalta kirjakerhopainoksissa ja nuortenkirjasarjoissa on tavoiteltu yhtäläistä ulkoasua.
Lyhennelmiä on erilaisia ja niiden laajuus riippuu alkuperäisteoksestakin. Outi Paloposken mukaan esimerkiksi Victor Hugon Kurjista on lyhennetyssä suomennoksessa (WSOY 1945-1947) poistettu kokonaisia tekstikatkelmia ja lukujakin. Karkeasti arvioiden teosta on lyhennetty noin kolmasosalla. Toinen tapa lyhentää olisi kertoa lyhennellen ja muokata alkuperäistekstiä.
Juuret-kirjan suomentamisesta en löytänyt tietoja, mutta...
Aihe on varsin laaja, ja teokset käsittelevät yleensä jotain rajattua aikakautta, mutta esimerkiksi teos Ihanaa antiikkia, tunnista kertaustyylien esineet vaikuttaisi toiveisiin sopivalta.
Ja tietysti voi myös lainata eri aikakausia käsitteleviä kirjoja. Sellaisia löytyy vaikkapa hakulausekkeella 'huonekalut, historia, suomi'.
Minullekin ilmaus oli aluksi aika vieras, mutta googlailemalla löysin tällaisen vanhan runon, jossa termiä "ylhäinen vieras" käytetään kuoleman yhteydessä, niin että suoraan viitataan Kristukseen "Ylhäinen vieras ompi Kristus Jesus": Ylhäinen vieras – Wikiaineisto (wikisource.org)
Tarkistin asian vielä tutulta papilta, joka tiesi kertoa että termiä on tosiaan käytetty hengellisissä yhteyksissä viittaamaan Kristukseen ja myös kuolemaan, sillä ajatuksella että kuolema on ikään kuin voitto, ei pelkkää pimeyttä, vaan kotiin pääsemistä. Tämä voisi kenties avata myös V.A. Koskenniemen runoa paremmin?
