Elokuva saattaisi olla Richard Fleischerin ohjaama Maailma vuonna 2022 (Soylent Green, 1973). Se on televisioitu meillä TV1:n ohjelmistossa 15. ja 24.11.1985 sekä MTV3:lla 22.9.2006.Soylent Green | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi) Miltä näytti vuoden 2022 tulevaisuus elokuvassa Soylent Green: piinaava kuumuus, ilmastonmuutos, saastunut luonto ja ruokapula - Kulttuuritoimitus
Papalla on tainnut olla mielessään Reino Helismaan sanoittama laulu Voi kun olis' viulu! Siinä tukkisavotalle saapuu uusi mies, joka aina iltaisin kämpällä huokailee: "Voi, kun olis' viulu!" Muut tähän vähitellen hermostuvat ja päättävät porukalla hankkia huokailijalle tämän himoitseman soittimen. Kun mies sitten saa yllätyslahjan käsiinsä, hän sanoo: "Voi, kun osais soittaa!".
Oskar Merikannon Ukko Nooa -muunnelmat pianolle on julkaistu erillisenä nuottina ”Ukko Nooa muunnelmineen” (tai ”Ukko Nooa muunnelmin”) (Fazer, useita painoksia). Ne sisältyvät myös nuottiin Merikanto, Oskar: ”Suosittuja pianokappaleita” (Warner/Chappell Music Finland, 1996; Fennica Gehrman, 2006).Kirjastojen luetteloissa taidemusiikkisävellyksistä käytetään yhtenäistettyä nimekettä. Tämän teoksen yhtenäistetyn nimekkeen pitäisi ohjeluettelon mukaan olla ”Ukko Noak, OM293”, mutta monissa kirjastoissa on vielä käytössä vanha yhtenäistetty nimeke ”Muunnelmat, piano (Ukko Noak)”. Poroila, Heikki: Yhtenäistetty Oskar Merikanto : teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelo (Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 2019):https://www....
Aaro Hellaakosken runo Marssi kokoelmasta Vartiossa : Runoja sodan vuosilta (1941). Runo on julkaistu myös Hellaakosken runojen kokoelmassa Runot. Voit lukea Marssi-runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Vartiossa-teoksesta:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925629?page=1https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925629?page=28
En löytänyt tietoa sanasta "karjalanluuta" kirjastosta löytyvistä yleisistä sana- ja murrekirjoista.Eli vaikuttaisi siltä, että sana ei ole ollut laajalti käytössä.Voitte tiedustella asiasta myös Kotimaisten kielten keskuksen kieli- ja nimineuvonnasta: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Laulu "Kevätpäivänä" alkaa muistamillasi sanoilla. Kolmas säkeistö alkaa: "Ei peipponen vaieta voi". Laulun on säveltänyt Juha Haapaniemi ja sanoittanut Jukka Itkonen. Se sisältyy nuottiin "Musiikin mestarit. 3-4" (Otava, 2002). Se sisältyy myös cd-levylle "Härmänmaa laulaa 2007 : laulukilpailun 2007 finalistit esittävät" (Härmänmaan kulttuuritoimet, 2007). Sen esittää Kristina Hyytinen.
Kyseessä on Paavo Cajanderin runo Kuva vuodelta 1899. https://fi.wikisource.org/wiki/Kuvahttps://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/990864?term=Mun&ter…
Soitin tästä kysymyksestä ystävälleni, joka veti rippikoululeirejä työkseen vuodesta 1970 yli kolmekymmentä vuotta. Rippikoululeirin pituus riippui seurakunnasta. 1980-luvulla leirin pituus oli yleensä 10 päivää, mutta jossain seurakunnissa pituus oli 10 päivää. Tärkeintä oli saada tietty opetustuntimäärä täyteen. Jos tämä tuntimäärä ei tullut leirillä täyteen, sitä kerättiin myös kotoa käsin käymällä jumalanpalveluksissa tai muissa seurakunnan tilaisuuksissa. Seurakuntien taloudellisen tilanteen kiristyttyä leirit ovat nykyään yleensä viikon mittaisia.
tarkoitatte siis peruskouluun siirtymistä 1970-luvulla. Wikipedian mukaan peruskoulujärjestelmään siirryttiin pohjoisesta alkaen vuodesta 1972 ja 1977 lopulta Espoo, Helsinki, Kauniainen sekä Vantaakin siirtyivät siihen. Eli vuosi olisi 1977.Sinällään peruskoulun opetussuunnitelmat päivitetään aina aika-ajoittain. Lisäksi esimerkiksi vuonna 1999 poistettiin ala-aste 1-6 luokat ja yläaste 7-9 jako. Epävirallisesti nitä kutsutaan alakouluksi ja yläkouluksi.
Aarni Krohn on koonnut vuonna 1982 Eliten historiikkivihkosen (Elite: Muistelmia 50 vuoden ajalta) ravintolan 50-vuotisjuhlan kunniaksi, mutta sitä ei näyttäisi olevan saatavilla missään kirjastossa. Sitä on kuitenkin referoitu melko kattavasti alla olevassa Helsingin Sanomien jutussa. Finna.fi:stä löytyy runsaasti esimerkiksi kuvia Eliten ruokalistoista. Eliteä koskevat artikkelit löydät myös Finnasta. Lisäksi Eliten omilla verkkosivuilla on hyvä historiikki ravintolan vaiheista. LähteetHelsingin Sanomat 30.4.2023: Töölössä on ravintola, jonka vapputunnelma kiehtoo yli sukupolvien - "Samppanjaa menee todella paljon" https://www.hs.fi/helsinki/art-2000009539974.htmlFinna.fi: Elite https://finna.fi/Search/Results?lookfor=ravintolat+...
Eurokossu on kansanomainen ilmaus 0,7 litran Koskenkorva-pullolle. Koskenkorvaa saa useassa koossa 4cl, 20cl, alkuperäinen 50 cl, 70cl (eurokossu) ja yhden litran (perhekossu).Varsinaista tietoa siitä, miksi juuri tuo 0.7l pullo saa lempinimekseen eurokossu ei tunnu löytyvän. Yksi ajatus voisi olla se, että EU-direktiivi vuodelta 2009 määritteli Koskenkorvan vodkaksi. Aiemmin sitä ei luokiteltu vodkaksi juomaan lisätyn sokerin takia. Vodkaksi se määriteltiin, koska kaikki alkoholijuomat, joiden alkoholipitoisuus on yli 37.5 tilavuusprosenttia ovat vodkaa. Mutta miksi juuri tuo 0,7l pullo saisi eurokossu nimen, niin siihen ei löydy varmistusta.https://www.kossu.org/viina/Muita lempinimiä:juhlakossu 1.5 l (kossu 50 v)isokossu 1,0...
Suuri toivelaulukirja 16 pitää sisällään kyseisen laulun ja Pallen (oik. Reino Palmroth) sen tekstistä tekemän suomennoksen. Laulun alkukielinen nimi on Calle Schewens vals ja suomenkielinen Perämies-Kallen valssi. Saatetekstin mukaan se kirjoitettiin Carl von Schewenin kesähuvillalla järjestettyyn tilaisuuteen, jossa Evert Taube kutsuttiin Pelarorden-nimisen ritarikunnan jäseneksi. Taube teki siitä ensilevytyksen vuonna 1931.Tekijänoikeussyistä tekstiä ei voi julkaista palvelussamme, mutta saat sen sähköpostiisi.
Kirjasampo on mitä mainioin paikka löytää suomenkielista ja suomennettua kaunokirjallisuutta ympäri maailmaa. Kirjasammon hakuun voi syöttää erilaisia asiasanoja ja löytää niiden avulla yksittäisiä teoksia. Palvelussa on myös runsaasti erilaisia temaattisia kirjahyllyjä, joista voi löytää sopivaa luettavaa. Seuraavista kirjahyllyistä löytyy useita naiskirjailijoiden teoksia Suomesta ja ulkomailta.Käännöskirjallisuutta englannin kielialueen ulkopuolelta https://www.kirjasampo.fi/fi/node/14225Suomalaisten naiskirjailijoiden teoksia https://www.kirjasampo.fi/fi/node/1742?language=fi1970-luvun feministinen kirjallisuus Pohjoismaissa https://www.kirjasampo.fi/fi/node/12723Lukemalla maailman ympärihttps://www.kirjasampo.fi/fi/node...
Tutkielmien tiedot löytyvät melko kattavasti Finna.fi-hausta. Ainakin 2000-luvulta alkaen pro graduja on myös tallennettu digitaalisessa muodossa verkossa luettaviksi. Mikäli digitaalinen versio on saatavilla, sen voi ladata ja lukea omalla laitteella. Yleensä nämä ovat PDF-tiedostoina. Finnassa voit hakea minkä tahansa hakusanan, myös aiheen mukaan aineistoa. Haun voi rajata tiettyihin aineistotyyppeihin, kuten opinnäytetyö tai pro gradu. Finnan kautta löytyy tällä hetkellä 317 972 pro gradun viitetiedot. Verkossa saatavilla on yli 93 000 pro gradua.Finna.fi etusivu: https://finna.fiVoit syöttää hakusanan yksinkertaiseen hakuun etusivulla ja rajata hakutulosta sen jälkeen vasemmasta laidasta löytyvillä rajaustyökaluilla. Tai voit valita...
Finna.fi kuvahaulla pari kuvaa löytyy Borol suuvedestä. Kuva missä on useita suuvesipulloja on vuodelta 1933, eli samalta ajalta kuin talokin on rakennettu.https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=borol&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FImage%2F%22Google lens kuvahaku ei anna selventäviä tuloksia.Netistä löytyi myös pieni juttu Borol haavanpuhdistusainepullosta, mitä oli sisällisodassa käytetty. Välttämättä ei kyseessä ole kuitenkaan sama aine.https://blogit.utu.fi/elamaaturussa/2018/03/03/pullo-borolia-kivaarin-k…
Joyce Heathin laulaman kappaleen "I Wouldn't Dream of It" sävelsi Gary Geld ja sanoitti Peter Udell. Nuottikuvaa sävellyksestä ei näytä olevan missään julkaisussa.Verkosta löytyy kappaleeseen soinnutusehdotelmia, esimerkiksi Chordifysta, Ultimate Guitarista ja tästä videosta.
Sanonnasta on kaksi versiota, "pihlaja ei kanna kahta taakkaa", ts. sekä marjoja että lunta, sekä "jos on paljon pihlajanmarjoja, tulee paljon lunta". Molemmat käsitykset on tunnettu jo pitkään, ks. https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22ei%20pihlaja%20kahta%20taakkaa%20kanna%22&orderBy=RELEVANCE sekä https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/914256?term=on&term=paljon&term=lunta&term=pihlajanmarjoja&term=tulevat&term=tule&term=tuli&page=32
Kuvat on ilmeisesti otettu Skotlannissa Aberdeenin Aberdeen Beach -rannalla. Aitojen tarkoitus on pitää hiekka paikallaan.Ks. https://www.visitacity.com/en/aberdeen/attractions/aberdeen-beachAidoista: https://en.wikipedia.org/wiki/Groyne
