Hei,Aika niukasti löytyy tietoa. Nimi lienee oikea, koska missään ei löytynyt muuta tietoa. Loinen ja kruunu romaanin kansiliepeessä on syntymävuodeksi merkitty 1956. Kansiliepeessä on myös tieto, että hän soittaa rumpuja ainakin seuraavissa bändeissä: Transistors, Joan Bennett museo sekä muuta kautta tieto: Smokey Joe's Cafe.Vuosien 1979-80 taitteessa hän soitti Smokey Joe's Cafe -bandissä, joka kiersi klubikeikoilla Baddingin kanssa. Näistä kappaleista on taltioitu ainakin kappaleet: Kukkolaulu, Pikku-Arja, Glendora, Paratiisi, Paras haihtua vaan. Nämä kappaleet löytyvät Baddingin kokoelmalla Henkilökohtaisesti. Nämä mainintana Baddingista kertovissa kirjoissa, mm. Badding: Rauli Somerjoen elämä ja laulut (kirj. Heikki Metsämäki)...
Talvi- ja jatkosodan kenttäsairaaloiden liikkeiden jäljittäminen on usein haasteellista, sillä sotahistorian yleisesityksissä ne mainitaan lyhytsanaisesti ja erityisesti asemasodan vuosilta mainintoja ei ole yleensä sitäkään vähää. Kenttäsairaaloista ei ole julkaistu juurikaan omia historiikkeja tai niiden toimintaa kootusti käsittelevää tutkimusta.Ilkka Mäkitien teoksessa Puolustusvoimien lääkintähuolto sotavuosina (Sotilaslääkinnän Tuki Oy 2021) kenttäsairaaloiden divisioonat ja toimintasuunnat on listattu vuoden 1941 osalta seuraavasti:24.KS: 3.D., III AK, Vienan Karjala32.KS: 11.D, Laatokan KarjalaJatkosodan historia 1-6 -teossarjassa 24.KS:n B-osasto esiintyy vain kesä-heinäkuun vaihteessa 1944 III ja IV A:n saumakohdassa...
Kaupoissa saa myydä ainoastaan kasvatettujen lintujen munia. Näistä yleisin on kana, mutta sen lisäksi myynnissä voi olla esimerkiksi viiriäisen, hanhen, ankan tai helmikanan munia. Sekä kanan että muiden lintujen munien tuotantoon ja myyntiin liittyvästä lainsäädännöstä löytyy tietoa mm. Ruokaviraston sivuilta: https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/oppaat/munien-myynti/kananmunien-ja-muiden-linnunmunien-tuotanto-ja-myynti/. Luonnonvaraisten lintujen munia ei saa kerätä. Myös rauhoittamattomat lintulajit ovat rauhoitettuja pesimäaikaan (ks. Finlex: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930666#P25a).
Kyseessä on Tommy Tabermannin runo Kynttilänpätkä pullossa, joka alkaa sanoin Tähtikirkas öinen laulu halkaisee maailman musertavan pimeyden. Runo on kokoelmasta Duende (1996).https://www.finna.fi/Record/outi.327376?sid=4865502250
Ehdottamasi taivutus olisi minustakin parempi. Lopullista tuomiota kannattaa kysyä Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnasta. Kyselylomake on auki parillisilla viikoilla eli tällä viikolla pääsee kysymään. Linkki lomakkeeseen.
Olisiko tarkoittamasi joku näistä?Eric Hillin Puppe kirjat. Linkki hakutulokseen.Mauri Kunnaksen Koiramäki kirjat. Linkki hakutulokseen.Barbro Lindgrenin ja Eva Erikssonin Roosa kirjat. Linkki hakutulokseen.tai Tiina Haapsalon ja Katri Kirkkopellon Molli kirjat. Ne ovat tosin ilmestyneet vasta 2000-vuoden jälkeen eikä Molli ehkä ole koira. Linkki hakutulokseen.
Suomen kielessä erilaisia juhlia tarkoittavat sanat ovat yleensä monikollisia, vaikka ne tarkoittavat vain yhtä tilaisuutta. Esimerkkiksi häät, hautajaiset, bileet, kekkerit ja syntymäpäivät esiintyvät kaikki monikossa. Kotuksen artikkelissa "Kiitos juhlista!" vuodelta 2007 monikon käyttöä selitetään sillä, että juhlat yleensä kestävät pitkähkön ajan ja koostuvat useista erilaisista juhlavista osista: puheista, onnitteluista, ehkä musiikkiesityksistä. Osanottajiakin on yleensä useita. Juhlan luonteeseen siis tuntuu kaikkiaan kuuluvan jonkinlainen epämääräinen monikollisuus, kaikkea on monta tai ainakin paljon."Olin kaksilla syntymäpäivillä" on siis oikea muoto tässä tapauksessa.
Kukaan vastaajistamme ei muistanut lorulle jatkoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista? Tietoja jatkosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tuo voisi hyvinkin olla esimerkiksi Bashōn tai Yoshida Kenkōn kynästä, mutta emme valitettavasti saaneet asiaan varmuutta. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen runon tai mietelmän? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Valuuttakurssitiedoista vastaa Suomen pankki. Suomen Pankin rahamuseon verkkosivustolla on laskuri, jolla voi laskea ruplan arvon markkoina vuonna 1971. Valitse ensin "vertaa valuuttoja" ja sitten nuolella tai kirjoittamalla haluttu vuosi. Tämän jälkeen kirjoita summa ja klikkaa "Suomen valuuttaan". Ruplan ja dollarin välistä kurssia vuonna 1971 kannattaa tiedustella Rahamuseosta: rahamuseo@bof.fi.
Virallisten tietojen mukaan U-2-koneita on ammuttu alas seitsemän.Ensimmäinen ja kuuluisin tapaus oli toukokuussa 1960 Neuvostoliiton yläpuolella. Toinen kone ammuttiin alas Kuuban ilmatilassa lokakuussa 1962.Lisäksi viisi Taiwanin ilmavoimien operoimaa U-2:ta ammuttiin alas Kiinan alueella vuosina 1962 - 67.Nämä ovat tunnetut tapaukset. Moni 104:stä rakennetusta U-2-koneesta on tuhoutunut, jotkin niistä myös tiedustelutehtävän aikana. Tällöin syynä on ollut kuitenkin mekaaninen vika, happijärjestelmän pettäminen tai lentäjän virhe.Lähteet:https://en.wikipedia.org/wiki/Lockheed_U-2Peebles, Curtis. Dark Eagles. A History of Top Secret U.S: Aircraft. iBooks 1995. S. 18 - 46.https://edition.cnn.com/2023/03/10/asia/china-us-taiwan-spy-plane-...
Yleisten kirjastojen lainoja ei ole tilastoitu sukupuolittain. Linkki Suomen yleisten kirjastojen tilastoihin.Lainausjärjestelmistä voisi teoriassa saada lajiteltua lainat myös sukupuolen mukaan, mutta se vaatisi oman tutkimuksensa.
Geokätköily-foorumin avulla löysin vanhan Tiehallinnon listan paikkakuntien lähtöpisteistä. Lähtöpiste näyttäisi tarkoittavan samaa kuin nollapiste.https://www.tieh.fi/valimatkat/ ja https://www.tieh.fi/valimatkat/vmpist_new.htm.Uudempia nettisivustoja en aiheesta löytänyt. Asiaa voisi selvitellä Väyläviraston tai ELY-keskusten asiakaspalveluiden kanssa.
Säkeet ovat Unto Kupiaisen runosta "Arvet", joka sisältyy hänen kokoelmaansa "Kraateri : runoja" (WSOY, 1947). Runo sisältyy myös kirjaan Kupiainen, Unto: "Valitut runot" (WSOY, 1956, 2. laajennettu painos 1981) ja Paavo Noposen artikkeliin "Ylläksen sissit" lehdessä "Rajamme vartijat" (1977, nro 8, s. 22-23):Digi.kansalliskirjasto.fi, Rajamme vartijat, 01.10.1977. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1779592?page=24
En löytänyt kirjallisuudesta tietoa, että kirjastoilla olisi ollut mainitsemasi kaltainen karenssiaika, ennen kuin saivat hankkia kirjoja. Kirjojen hankintatavat ovat kuitenkin olleet aikaisemmin erilaiset kuin nykyään. Mikko Laakson kirjoittamassa Helsingin kaupunginkirjaston historiassa Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi - Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005 (2010) kuvataan kirjastojen uusien kirjojen hankintaa 1950-luvulla: Kirjakaupoista saatiin uutuuskirjojen näytekappaleet määräajaksi kirjastoon esille. Kirjastonjohtaja oli kuitenkin jo ennen tätä tehnyt omaa karsintaansa. Suomenkielisten kirjojen kirjanäyttely vaihtui kahden viikon välein, ruotsinkielisten kerran kuussa. Henkilökunta kävi tutustumassa teoksiin ja...
Laulun nimi on "Kulkunen soi". Sen on säveltänyt Seija Pitkänen ja sanoittanut Aini Tahvanainen. Laulu sisältyy nuotteihin "Musiikin aika. 1-2" (sanat, melodia, sointumerkit; WSOY, 1997) ja "Musiikin aika. 1-2, Opettajan kirja" (sanat, melodia, kosketinsoitin, sointumerkit; WSOY, 1998).
Runo "Kolme oravanpoikaa" alkaa: "Kerron sadun oravasta: Sill' on puussa kolme lasta, vallatonta veitikkaa." Runon on kirjoittanut Hilda Huntuvuori.Runo sisältyy kirjoihin "Kansakoulun lukukirja. 2" (WSOY, useita painoksia, 18. painos 1950, s. 187-188) ja "Lasten runotar : valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville" (Valistus, 1962, s. 40-42).
