Kolikoiden arvoon vaikuttaa suuresti niiden kunto, joten näkemättä rahaa siitä on vaikea antaa arviota. Lisätietoa saa erilaisista numismatiikkaa ja rahojen arvoa käsittelevistä teoksista, esim. Erkki Borg, Rahan väärti, 1980. Kannattaa myös muistaa, että alan liikkeissä on paras asiantuntijuus tällaisissa täsmällistä tietoa vaativissa kysymyksissä. Alkuun pääsee esim. Suomen Numismaatikkoliiton sivulta http://www.numismaatikko.fi/ .
Suomen sanojen alkuperä -sanakirjan mukaan surra-sana on vanhaa perua, sana esiintyy mm. Agricolan kielessä. Sillä on suomen murteissa ja lähisukukielissä (mm. virossa) sellaisia merkityksiä kuin kuolla, puutua, turtua, kangistua (jäsen).
Myös Nykysuomen etymologisen sankirjan mukaan surra-sanan alkuperäinen merkitys on kuolla. Merkitys 'olla surullinen, murehtia' taas on uudempaa kehitystä ja sekaantunut germaanisperäiseen surku-sanaan.
Valitettavasti näyttäisi kovasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au… löytyy useita Tennysonin runoja, mutta kysymääsi ei ole niiden joukossa. Suomennosta ei löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista, eikä Tennysonilta ole edes julkaistu yhtään kokonaista teosta. On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin, mutta todennäköisesti runoa ei ole julkaistu suomennettuna.
Rovaniemen kaupunginkirjastolla kokoontuu tällä hetkellä kaksi lukupiiriä. Ensimmäinen, Anja Grönholmin (puh. 050-323 7674, anja.g@suomi24.fi) lukupiiri aloitti toimintansa jo viime keväänä. Lukupiiri kokoontuu edelleen noin kolmen viikon välein torstai-iltaisin klo 18-20 pääkirjaston yleisön kokoushuoneessa. Mukana tapaamisissa on käynyt säännöllisesti viitisentoista innokasta lukijaa, jotka itse ovat sopineet luettavat kirjat. Jos lukupiiri kiinnostaa, niin tervetuloa mukaan seuraaviin tapaamisiin! Loppusyksyllä on jäljellä seuraavat kokoontumiset luettavine kirjoineen:
to 3.11. Enni Mustonen: Lapinvuokko
to 24.11. Minna Canth: Hanna ja Kauppa-Lopo
to 15.12. Szynborska Wislawa: Ihmisiä sillalla
Toinen lukupiiri on Timo K. Mukka -seuran...
Kiitos yhteydenotostasi! Suomessa ei tietojeni mukaan julkaista mitään erityisesti 9–14-vuotiaille pojille suunnattua lehteä. Useimmat Suomessa ilmestyvistä, tarkoittamallesi ikäryhmälle soveltuvista lehdistä suunnataankin molemmille sukupuolille. Esimerkiksi PTK – poikien ja tyttöjen keskuksen ja Suomen Lähetysseuran julkaisema JiiPee (http://jiipeenetti.fi/) on tarkoitettu 8–13-vuotiaille, ja Koululaista (http://koululainen.fi/) tehdään lähinnä 7–12-vuotiaille tytöille ja pojille. Luonto-Liitto ry:n Sieppo-lehti (http://www.sieppo.fi/) on puolestaan suunnattu 6–12-vuotiaille lapsille.
Poikien keskuudessa ovat suosittuja etenkin erilaiset autoilu-, peli- ja harrastelehdet. Viimeisimpien Kansallisen Mediatutkimuksen tulosten (http://www....
Syystunnelma on julkaistu Eino Leinon kokoelmassa Yökehrääjä, joka ilmestyi vuonna 1897.
http://www.helmet.fi/record=b1368844~S9*fin
Lisäksi runo löytyy esimerkiksi kokoelmasta Kun kohdataan, kun erotaan : runoja suuresta rakkaudesta, Otava, 1993.
http://www.helmet.fi/record=b1049570~S9*fin
Kirjan voi lukea myös Project Gutenbergin sivuilta. Syystunnelma löytyy sivulta 107 (Maaliskuun lauluja; Tarina suuresta tammesta; Yökehrääjä).
http://www.gutenberg.org/catalog/world/readfile?pageno=107&fk_files=149…
Hei!
Salasanan saa vain henkilökohtaisesti kirjastosta, puhelimitse salasanaa ei anneta. Salasana yhdistetään kirjastokorttiisi, jolloin kirjastokortin numero toimii käyttäjätunnuksena.
Tietoja kannattaa lähteä etsimään sedän sotilaspassista, jos sellainen on tallella.
Jokaisesta asevelvollisesta on laadittu n.s kantakortti, joka sisältää tiedot hänen palveluksestaan puolustusvoimissa kutsuntoihin osallistumisesta joko kotiuttamiseen, kaatumiseen tai eläkkeelle jäämiseen saakka. Kantakortista ilmenevät muun muassa hänen palveluspaikkansa ja –aikansa, saadut palkitsemiset ja rangaistukset, ylennykset ja hänen mahdolliset sodan ajan taistelupaikkansa.
Mm. seuraavilta nettisivuihin kannattaa tutustua:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Talvi-_ja_jatkosodan_henkil…
http://peda.net/veraja/lohja/mantynummi/yleiset/historia/kasit/iims/men…
http://jarmonieminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22932-20-prikaatin-kaatun…
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Marja” on muunnos nimestä ”Maria”. ”Maria” puolestaan pohjautuu kreikkalaisperäiseen nimeen ”Mariam”. Nimen alkuperää ei varmuudella tiedetä, mutta sen on esitetty tarkoittavan ’toivottua lasta’, ’näkijätärtä’ tai ’herratarta’. Nimellä ”Marja” on myös yleiskielen kasvin marjaan viittaava merkitys.
Edellä mainitun lähteen mukaan etunimen ”Tuire” alkuperä on epäselvä. Se saattaisi liittyä ”Kalevalassa” käytettyyn ilmaisuun ”tuiretuinen”, jonka merkitys on ’älytön, ymmärtämätön’, mutta eipä sillä perusteella annettu nimi kuulosta kovin houkuttelevalta. Varmempaa tietoa nimen alkuperästä ei siis kuitenkaan ole.
HelMet-kirjastokortti täytyy tosiaan päivittää, kun täytät 15 vuotta. Nyt korttisi takaaja on vielä vastuussa kortilla lainatusta aineistosta, mutta 15-vuotta täytettyäsi vastuu siirtyy sinulle itsellesi. Jouduit myös sen jälkeen maksamaan myöhästymismaksuja, jos palauttamasi aineisto on myöhässä. 15–17-vuotiaille varaukset ovat kuitenkin vielä ilmaisia.
Kirjastokortin päivittäminen onnistuu maksutta missä tahansa HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteessä. Tarvitset mukaan vain kirjastokortin ja virallisen henkilöllisyystodistuksen. Päivitys hoituu palvelutiskillä ihan muutamalla klikkauksella, ja samalla voit tarkistaa, että muut asiakastietosi ovat ajan tasalla. Helsingin...
Kirjastokortti täytyy päivittää, kun sen omistaja täyttää 18 vuotta. Silloin hän ei ole enää oikeutettu ilmaisiin varauksiin, joten kirjaston asiakastiedoissa oleva asiakasryhmä täytyy muuttaa nuoresta (15–17-vuotiaat) aikuiseksi, ilmaiset varaukset kun annetaan asiakasryhmän perusteella.
Kirjastokortin päivittäminen onnistuu helposti missä tahansa HelMet-kirjastojen eli Vantaan, Helsingin, Espoon tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteessä. Tarvitset mukaan vain kirjastokortin ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Päivitys hoituu palvelutiskillä ihan muutamalla klikkauksella, ja samalla voit tarkistaa, että muut asiakastietosi ovat ajan tasalla. Vantaan kaupunginkirjaston palvelupisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta http...
Kannattaa vaikka kävellä lähimpään kirjastoon ja lukea tai silmäillä paria näytelmää, niin näet miten ne rakentuvat. Huomaat että näytelmät ovat aika vapaamuotoista kirjoittelua ja ihmisten välistä vuoropuhelua. Tietysti voit samalla käynnillä myös kysäistä, josko kirjastossa olisi paikalla jokin kirjoittamisen tai luovan kirjoittamisen opas, josta voi saada vinkkejä kirjoittamiseen, mutta liikaa niihinkään ei kannata paneutua. Kilpailun tehtävänanto vaikuttaa siltä, ettei sinulta vaadita mitään ammattimaista käsikirjoittamista. Aihe, idea ja mielikuvitus ovat tärkeimpiä.
Aulis Helttusen säveltämä ja Pentti Kelavirran sanoittama Kultalankaa-nuotti löytyy Meidän musiikkimme 8 -nimisestä nuotista. Nuotti on vuodelta 1980, eikä sitä valitettavasti enää löydy kirjastoista.
Hannu Koskelaisen säveltämä ja sanoittama Karjavalssi löytyy Tyttö Karjalasta -äänitteltä (1986), mutta nuottia valsiin ei löytynyt.
Tämän nimisiä lauluja on useitakin, mutta ainakaan Viola-tietokannan (https://viola.linneanet.fi/) tai Yleisradion äänilevystön Fono-tietokannan (http://www.fono.fi/) kautta nuottia ei löytynyt.
Tänään perjantaina 14.10.2011 meillä HelMet-kirjastoissa on ollut teknisiä ongelmia, jotka ovat saattaneet jumittaa asiakastietueet joksikin aikaa. Nyt järjestelmän pitäisi kuitenkin jälleen toimia, joten voisit yrittää uudelleen sähköpostiosoitteesi vaihtamista HelMetin kautta.
Jos sähköpostia ei saa vieläkään vaihdettua, voit tulla mihin tahansa HelMet-kirjastoon ja pyytää muuttamaan sähköpostiosoitteesi. Kannattaa ottaa mukaan kirjastokortti ja kuvallinen henkilöllisyystodistus. Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteet löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/.
HelMet-kortille sukunimen vaihtaminen täytyy tehdä kirjastossa, ja tarvitset mukaan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen, jossa on uusi sukunimesi. Muutos onnistuu missä tahansa Espoon, Helsingin, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteessä. Espoon kaupunginkirjaston palvelupisteet löytyvät osoitteesta http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362.
Kortin uusiminen sukunimen vaihtumisen vuoksi on ilmaista, ja saat kortin saman tien mukaan, kun käyt kirjastossa. Samalla voit tarkistaa, että kirjaston asiakasrekisterissä olevat muut tiedot ovat oikein. Kirjastokortista ja käyttösäännöistä löytyy lisää tietoa osoitteesta http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17301.
Kirjastoilla ei valitettavasti ole yleensä mitään listoja poistomyynnissä olevista kirjoista, joten en pysty selvittämään, onko kirjaa missään Suomen kirjastossa poistomyynnissä.
Kaipaamaasi kirjaa on kuitenkin tarjolla antikvariaateissa. Kun laitat Google-hakuun osoitteessa http://www.google.com hakusanat ”Aunuksen korvessa”, saat esiin useita ostovaihtoehtoja. Myös nettihuutokauppa Huuto.netissä osoitteessa http://www.huuto.net näyttää olevan tällä hetkellä kysymääsi kirjaa kaksi kappaletta myynnissä.
Sähköpostimarkkinointia käsitellään seuraavissa kirjoissa: Leino, Antti: Dialogin aika : markkinoinnin & viestinnän digitaaliset mahdollisuudet, Infor 2010,
Klikkaa tästä : internetmarkkinoinnin käsikirja v. 09´, Mainostajien liitto 2009 ja Rope, Timo: 100 keinoa hyödyntää internetiä, WSOY 2003.
Sähköisen suoramarkkinoinnin sääntelystä ja lainsäädännöstä löytyy tietoa kirjasta Innanen, Antti: Internet-oikeus, Edita 2009. Nämä kirjat kuuluvat ainakin Joensuun seutukirjaston kokoelmiin.
Seuraava teos löytyy ainakin Varastokirjastosta: Keskinen, Toni. Mobiilimarkkinoinnin käsikirja Mainostajien Liitto, 2001. Kirja Granholm, Paula:
Verkkoliiketoiminnan strateginen kehittäminen varsinaissuomalaisissa pk-teollisuusyrityksissä [Helsinki] :...
Joulutähden pitkään kestävät kirkkaanpunaiset, vaaleanpunaiset, aprikoosinväriset. kermanväriset tai kahden värin marmoroimat "kukat" ovat todellisuudessa suuria suojuslehtiä, jotka ympäröivät kasvin nopeasti lakastuvia, lähes huomaamattomia varsinaisia kellanvihreitä kukkia.
Joulutähti on lyhyenpäivänkasvi, mikä merkitsee sitä, että se alkaa kehittää kukkia vasta ollessaan 14 tuntia vuorokaudesta täydellisessä pimeydessä. Tämä on yksi syy siihen, miksi joulutähteä on vaikea saada uudelleen kukkaan. Kotona hehkulampunkin valo pimeiden tuntien aikana estää nuppujen kehittymisen.
Mikäli joulutähti jätetään jatkamaan kasvuaan viherkasvina kukinnan loputtua ja värillisten ylälehtien pudottua, ei ole välttämättä helppoa saada suojuslehtiä...
Ensimmäisenä koulupäivänä opettajalle viedään omena a)koulumenestyksen varmistamiseksi ja b)opettajan niukkaa elantoa ajatellen. Tapa juontuu ilmeisesti 1800-luvulta, ja sitä on noudatettu Yhdysvalloissa, Tanskassa ja Ruotsissa. Meille omena- traditio on tuttu sarjakuvista (Aku Ankasta).
Internetistä, findarticles.com/p/articles -sivulta, löytyi seuraavanlainen selitys:
"An apple for the teacher: Likely harkens back to the "apple polisher." The custom of "apple polishing" hails from the little red schoolhouses of yore, when young children sought to become the teacher's favorite with a gift of a bright, shiny apple. So says the ditty: "An apple for the teacher will always do the trick, when you don't know your lesson in arithmetic."
