Helsingin ortodoksisen seurakunnan sivulla kerrotaan:Uspenskin katedraali vihittiin käyttöön 25. lokakuuta 1868. Keisari Aleksanteri II:n toiveesta kirkko pyhitettiin Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen – uspenien – muistolle.Lähteet:https://www.hos.fi/kirkot-ja-pyhakot/katedraalin-historia/https://www.hos.fi/ajankohtaista/kirkkovuosi-seurakunnassamme/jumalansynnyttajan-kuolonuneen-nukkuminen-uspenie/
Hautausmaiden karttatiedot saa yleensä hautausmaan toimistosta. Linkki yhteystietoihin.Hautapaikan tietoja voi yrittää selvitellä myös hautahaku sivustolta. Sieltä löytyvät monen seurakunnan kaikki hautausmaat mm. pääkaupunkiseutu. Linkki Hautahaku sivustolle.Sivuston tiedot eivät kuitenkaan päivity reaaliaikaisesti eli tämän vuoden tietoja ei sieltä vielä löydä.Jos tietää, mihin seurakuntaan vainaja kuului eläessään, voi hautauspaikkaa tiedustella seurakunnan hautaustoimistosta.
Toivottavasti suosittu sarja saa jatkoa. Tarkempia tietoja seuraavan osan ilmestymisestä kannattaa kysellä kustantamo Siltalasta. Linkki asiakaspalveluun:tilaukset@siltalapublishing.fi
En löytänyt tietoja suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi Finna-haulla.Kysyin asiaa Venäjän suurlähetystöstä, mutta vastauksen saaminen tietenkin kestää hetken.Täydennän vastusta, jos saan tietoja.
Vennamo, Meri, Lähikuvassa Veikko Vennamo / Meri Vennamo 2009 (Keuruu : Otavan Kirjapaino). Meri Vennamo on kirjoittanut kirjan isästään Veikko Vennamosta ja lapsuudenperheestään muutenkin.Olle Leino: Kuka oli Yrjö Leino (1973) [maanalainen kommunistiaktivisti, kansanedustaja 1945–51, sisäministeri 1945–48]Annikki Kalela: Isäni A. K. Cajander (1985) [pääministeri 1922, 1924, 1937–39]Erkki Tuomioja: Sakari Tuomioja – suomalainen sovittelija (1986) [ulkoministeri 1951–52, pääministeri 1953–54]Kukka-Maaria Karjalainen: Isä (Ahti Karjalainen) 1998Vappu Tuomioja: Sulo, Hella ja Vappuli (Sulo ja Hella Wuolijoki) 1997
Koiramme lehtiä 1980-luvulta löytyy ainoastaan joistain yliopistokirjastoista, esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjastosta. Lehtiä pääsee tarkastelemaan ainoastaan kirjastojen tiloissa. Lehtien saatavuuden näet Finna.fi-sivustolta: https://finna.fi/Record/helka.993004683506253?sid=4984010830
Hei,Ilman kontekstia hieman hankala sanoa. Joka tapauksessa Suomen etymologisen sanakirjan (https://kotus.fi/sanakirjat/suomen-etymologinen-sanakirja/) mukaan rutja viittaa revontuliin. Isolla kirjoitettaessa kalevalaisessa runoudessa Rutja viittaa myös Ruijaan. Rutja on myös paikka Virossa.
Kyseessä on Satu Pentikäisen kappale "Kevät ja syys", jonka on säveltänyt Kari Litmanen ja sanoittanut Jorma Toiviainen.Kansalliskirjasto https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4662295?sid=4983968503
Mauri Kunnaksen kuvakirjoissa on muitakin Suomen historiaan liittyviä kirjoja, esimerkiksi Herra Hakkarainen eksyy historiaan ja Seitsemän koiraveljestä (eli koiraversio Seitsemästä veljeksestä) sekä Koiramäen tarinat.Muita ehdotuksia:Karoliina Suoniemi, Paperinarukengät: lapset sota-ajan Suomessa (2023)Tämä on vähän nuoremmille (kuvakirja), mutta aiheena hyvä:Eppu Nuotio, Lappukaulatyttö (muihin maihin lähetettyjen sotalapsien kohtalo) (2022)Yksi mahdollinen voisi olla Juha Kuisman ja Kirsti Mannisen Suomen lasten historia (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auda8b0a43-8c60-40b2-8ca7-43b2199502fe), siinä käydään läpi suomen historiaa aina esihistoriasta lähtienSuomen historia : koululaisen pikkujättiläinen / Ovaskainen, Viljami,...
Valtakunnallisesti yleiset kirjastot (mukaan lukien Kuopion kaupunginkirjasto) ovat siirtyneet/siirtyvät käyttämään yhteistä E-kirjasto-sovellusta, josta jatkossa löytyvät kirjastojen valikoimissa olevat e-kirjat ja e-äänikirjat. Toistaiseksi sovellus ei ole yhteensopiva lukulaitteiden kanssa ja tulevaisuudesta ei ole vielä tarkempaa tietoa. E-kirjaston Usein kysyttyjen kysymysten -sivulla kerrotaan näin: "Tällä hetkellä E-kirjastoa voi käyttää vain puhelimella tai tabletilla. Sisältöjen saavutettavuusedellytysten vuoksi E-kirjastossa käytetään aineistojen suojaamiseen Readium LCP -teknologiaa. Toistaiseksi mitkään perinteiset lukulaitteet eivät tue Readium LCP:tä." (Lähde: E-kirjaston usein kysytyt kysymykset | Kansalliskirjasto)...
Valitettavasti en löytänyt kysymykseen varmaa vastausta.Suomalaisia entisiä poliiseja, sittemmin dekkarikirjailijoita, ovat mm. seuraavat. Voisiko kyseessä olla joku näistä?Matti Yrjänä JoensuuMarko KilpiPetri KangasTotti KarpelaKale PuontiJari RaatikainenNiko RantsiChristian RönnbackaLisätietoa kirjailijoiden teoksista esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi.
Valokuvien perusteella näyttää siltä, että kyseessä on mäntykehrääjän toukka.Ks. mäntykehrääjä - Dendrolimus pini | Tunnistus | Suomen LajitietokeskusLähde: Suomen Lajitietokeskus
Finna.fi -tietokannasta löytyy viite äänikasetista "Radiomafian filmiparaati : kotimaiset elokuvasävelmät", joka sisältää Nils-Eric Fougstedtin kappaleen "Katariina ja Munkkiniemen kreivi. Romanssi" Juha Lehden esittämänä.
https://finna.fi/Record/fikka.4779160?sid=4983297817#componentparts
Hei,Valitettavasti kumpaankaan lauluun ei löydy Suomen kirjastoista nuottia. Mariliinin levystä ei todennäköisesti ole tullut nuottijulkaisua (itse levy löytyy useammastakin paikasta).Tarkistin olisiko kumpikaan etsimistäsi lauluista ollut jollain kokoelmalla, mutta valitettavasti kumpaakaan ei löydy.
Hei! Englanniksi Grunge lausutaan [gruhnj], jota toki voi käyttää suomeksikin, mutta yleensä Grunge lausutaan suomeksi kuten se kirjoitetaan, eli grunge.
"Pjasalapp" on pohjalaisen suomenruotsin murresana, jonka merkitys on pelleilijä tai hölmöilijä. Kysymyksen esimerkkilause viittaa KAJ-yhtyeeseen, jonka esikoisalbumi on nimeltään Professionella pjasalappar. Ahvenanmaan ja Turun seudulla pjasa-sanalla on eri merkitys.Lähde: Kotimaisten kielten keskus:Månadens dialektord: pjasa - Kotuspjasa - Ordbok över Finlands svenska folkmål
