Kyseessä voisi olla Reeta Aarnion Maan kätkemät -sarja. Ensimmäinen osa Maan kätkemät on ilmestynyt vuonna 2008. Seuraavat osat ovat Veden vanki, Virvatulen vartijat ja Tuulien taikuri. LinkkiKirjasampo: Maan kätkemät https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Audb522da0-a8e8-4f5e-8d08-f…
Jatkosodan historia -teossarjan joukko-osastohakemiston mukaan henkilötäydennyskeskuksien numerointi päättyi kolmeentoista. Voisiko kyseessä olla esimerkiksi suurpiirteisesti kirjattu HTK/14.D, eli Lieksan nurmijärvellä sijainnut 14. divisioonan henkilötäydennyskeskus, jonka nimeksi muutettiin 1943 Henkilötäydennyskeskus 9?Lähteitä ja lisätietoja:Raunio, A. et al. (toim.) (1994). Jatkosodan historia: 6, Meri- ja ilmapuolustus ; Hallinto ja sotatalous ; Huolto ja aselajit ; Kotijoukot. WSOY.Saikkonen, T. (2007). Henkilötappioiden täydentäminen talvi- ja jatkosodassa. Pro gradu, Maanpuolustuskorkeakoulu.Tolvanen, T. (2022). Koulutusorganisaatiosta taisteluyksiköksi - Täydennyspataljoonien muotoutuminen ja toiminta vuosien 1942-1944 aikana....
Hei,Tämäntyyppisille urbaaneille legendoille on yleensä mahdoton löytää yksiselitteitä alkuperää. Selvittelyjen perusteella tieteellisessä artikkelissa on maininta (Coke it is! /Pasi Falk julkaisussa: The Cambridge Journal of Anthropology Vol. 15, No. 1 (1991), pp. 46-55 (10 pages)Published By: Berghahn Books) jo 1983, joten tarina lienee tuttu jo 1970-luvulla - ehkä jopa aiemmin.Lisätietoa löytyy myös tästä artikkelista:Smith, P. “Contemporary legends and popular culture: "it's the real thing"”;. Contemporary Legend, vol. 1, Dec. 1991, pp. 123-52, https://scholarworks.iu.edu/journals/index.php/cl/article/view/34764.
Helsingin kirjastoissa ei ole käsihiomakonetta, mutta Espoon kirjastoista Isossa-Omenassa ja Tapiolassa on käsihiomakone. Hiomakone [Esine] : 7 vrk | Helmet-kirjastot | helmet.fi Koneita ei voi varata.
Kirjaston henkilökunta voi opastaa tulostamisessa. Tulostettava tiivistelmä varautumisoppaasta on suomi.fi-sivustolla: Varautunut pärjää paremmin – tietoa häiriö- ja kriisitilanteisiin varautumisesta. – Suomi Tulostaminen Helmet-kirjastossa: Asiakastietokoneet ja tulostaminen | helmet.fi
Tällainen juoni on ainakin Michael Gornickin ohjaamassa elokuvassa Creepshow 2 (1987). Se on Stephen Kingin tarinoihin perustuva episodielokuva. Episodissa nimeltä "The Raft" nuoret joutuvat kuvailemasi kaltaisen öljylautan uhriksi.
Tarkoitatko ehkä Rauno Lehtisen säveltämää ja sanoittamaa kappaletta "Kiiltokuva", jonka ovat levyttäneet esimerkiksi Markus Allan ja Esko Rahkonen? Se alkaa: "Kuljen maailmalla saman taivaan alla". Se sisältyy nuottiin Lehtinen, Rauno: "Muuttuvat laulut" (Warner/Chappell Music Finland, 1995). Nuotissa kappale on määritelty boleroksi.
Ilmeisesti jotkin herätysliikkeet (vanhoillislestadiolaiset, esikoislestadiolaiset, rukoilevaiset) ovat käyttäneet vuoden 1776 raamatunkäännöstä. Lestadiolaisten omilta verkkosivuilta ei löytynyt tietoa, mitä käännöstä liikkeen piirissä nykyään käytetään. Rukoilevaisten verkkosivuilta löytyy linkki vuoden 1776 Raamattuun, joten ainakin rukoilevaisilla se näyttäisi olevan edelleen käytössä.Ks. https://lsry.fi/
Googlen omistaa Alphabet Inc. -niminen yritys. Alphabetin omistaa joukko sijoittajia.Ks. https://www.britannica.com/money/Google-Inc/Google-Earth-and-Google-Maps
Pilpuslehtonen on neulotun kuvion nimi. Kuvio tunnetaan monella nimellä, ja se on joko melkein tai täysin samanlainen kuin tunnettu norjalainen kuvio selburose. Sanan kirjaimellinen merkitys jää hieman arvailun varaan, mutta luultavasti kyseessä on pilpus -> pilpunen -> pilppu, joka on ilmeisesti murteellinen nimitys pinnalle tai välipuulle. Kuviomallissahan on ruusuke, joka on ikään kuin jaettu pienillä välipuilla osiin. Lehtonen puolestaan tarkoittaa Suomen murteiden sanakirjan mukaan esimerkiksi lehdykkää. Pilpuslehtonen olisi siis pienillä välipuilla jaettu lehdykkä, miltä kuvio tosiaan jonkin verran näyttääkin.
Olisikohan kyseessä Ari Koskinen ja Riitta Koskinen. Ari Koskinen on teknisen työn lehtori. He ovat yhdessä julkaisseet kirjan Nikkaroi vanhaan malliin (2007, WSOY). Riitta Koskinen on yhdessä Katja Hagelstamin kanssa kirjoittanut kirjan Säätyläiskoti Suomessa : sisustuksia, historiaa ja tapakulttuuria 1700-luvulta (2003, WSOY), jossa esitellään muiden muassa Aschanin talo.Finna.fi / Helmet:Säätyläiskoti SuomessaNikkaroi vanhaan malliin
JalkapallostaMika Wickström: Meidän jengin Zlatanhttps://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4276990 Sanna Heinonen: Nolandhttps://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_6855017 Michael Part: Cristiano Ronaldo : kasvu voittajaksihttps://helmet.finna.fi/Record/helmet.2300627?sid=4931396606 Muista urheilulajeistaKalle Veirto: Kyläkaukalon lupaushttps://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4548151 Juha Vesala: Kaksoiskuljetushttps://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9789510353776 Päivi Lukkarila: Kuinka saavutetaan Zanshinhttps://www....
Kyseessä on Eeva Kilven nimeämätön runo kokoelmasta Animalia (1987, s. 27). Runo alkaa lauseella Se olen minä täällä taas. Runo sisältyy myös teokseen Eeva Kilpi: Perhonen ylittää tien : kootut runot 1972-2000.
Kysymääsi teosta ei valitettavasti löydy Helmet-kirjastojen kokoelmista. Tällä hetkellä näyttäisi olevan yksi kappale Laurea Otaniemen kampuskirjastossa. Kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat https://www.laurea.fi/kirjasto/kirjastojen-yhteystiedot-ja-aukioloajat/
Nurmi-alkuiset sukunimet ovat yleistyneet 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella vieraskielisten tai puuttuvien sukunimien tilalle. Sukunimen Nurmisto ovat sukunimekseen ottaneet esimerkiksi Nummelin Turussa, Namberg Huittisissa ja Fling Kiskossa. Nurmi tulee yleiskielisen merkityksen pohjalta eli nurmikko tai luonnonniitty. LähdePirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)LisätietoaSukunimi-info: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/nurmisto.html#google_vignette
