Kappaleen nuotit löytyvät Suuri toivelaulukirja 20:sta, muita nuotteja siitä ei näytä kirjastoissa olevan. Tästä linkistä voit tarkistaa nuottikirjan saatavuuden Eepos-kirjastoissa.
Palvelukeskukseen voit mennä keskustelemaan elämäntilanteestasi. Saat sosiaaliohjaajilta tietoa sinulle suunnatuista palveluista ja etuuksien hakemisesta sekä tukea arjen haasteisiin. Voit mennä juttelemaan sosiaaliohjaajan kanssa käydessäsi palvelukeskuksessa tai voit varata ajan keskustelulle. Yhteystiedot näet palvelukeskuksen sivuilta. Palveluneuvonta ja sosiaaliohjaus palvelukeskuksessa | Helsingin kaupunkiPalvelu on sinulle maksutonta. Palvelu on tarkoitettu helsinkiläisille eläkeläisille ja työttömille.Palveluneuvontaa ja sosiaaliohjausta on tarjolla kaikissa palvelukeskuksissamme.Ikääntyneiden sosiaalityö ja sosiaaliohjaus | Helsingin kaupunkiApua voit pyytää Helsingissä myös Seniori-infosta Seniori-info | Helsingin kaupunki
Etsimäsi satu voisi olla Astrid Lindgrenin Kultasiskoni. Se kertoo Liisasta, jonka kaksoissisko Ylva-Lii juoksi heti synnyttyään piiloon suuren ruusupensaan alle. Ylva-Lii on kuningattarena satumaisessa Kultaisessa salissa, jonne pääsee ruusupensaan alla olevasta aukosta. Liisa vierailee Ylva-Liin luona usein, koska hänestä tuntuu että äiti ja isä pitävät eniten keväällä syntyneestä pikkuveljestä, mutta Ylva-Lii pitää vain Liisasta. Siskosten seikkailut ruusupensaan alla satumaassa eivät kuitenkaan voi jatkua loputtomiin. Kun ruusut kuolevat, aukko pensaan alla on poissa.
Sibelius ei alun perin tarkoittanut Finlandian (opus 26) hymniosaa laulettavaksi. Hymniin tehtiin kuitenkin alusta asti sanoituksia, eikä Sibelius katsonut voivansa sitä tai teoksen laulamista estää. V. A. Koskenniemi on kirjoittanut nykyään yleisesti käytössä olevat sanat (Oi, Suomi, katso, sinun päiväs’ koittaa). Sibelius hyväksyi myös tämän version ja sen ensiesitys oli 7. joulukuuta 1940. Joel Rundt käänsi Koskenniemen tekstin ruotsiksi (O Finland, se, din morgonljusning randas). Suomenkielinen teksti oli siis ensin. (Tietoa aiheesta: Finlandia-hymni – Wikipedia)
Sokerijuuresta löytyy tietoa esimerkiksi kirjasta Monivuotiset vihannekset : löydä, kasvata, nauti | Kuopion kaupunginkirjasto | Kuopio sivulta 110. Kirjassa kerrotaan, että "Sokerijuurta on helppo lisätä istuttamalla juuren yli pala naatintynkineen uudelle kasvupaikalle." Eli sokerijuuren (jatko)kasvatukseen ei välttämättä tarvitse siemeniä tai taimia. Kirjassa kerrotaan myös, että sokerijuurelle parhaiten sopii ilmava ja syvämultainen kasvualusta. Siitä ei ole mainintaa, onnistuuko kasvatus hyvin myös parvekkeella ruukussa tai laatikossa.Tarkempia sokerijuuren istutus- ja viljelyvinkkejä sekä tietoa siemenien ja taimien saatavuudesta kannattaa kysyä esimerkiksi Puutarha.net vastauspalvelu -sivustolta, jossa vastauksen saa puutarha-alan...
Kotimaisten kielten keskuksen Kielikello sivustolta löysin artikkelin, jossa puhuttiin sairasautosta. "Kukaan ei Suomessa sairauskohtauksen tai onnettomuuden satuttua soita sairasautoa vaan ambulanssin. Siitä huolimatta ambulanssin vastineeksi luotu sairasauto ei ole kokonaan hävinnyt; olen sen vielä viime vuosina nähnyt kerran pari lehtiuutisissakin – mielenkiintoista kyllä ulkomaita koskeneissa.Näinkään hyvissä voimissa eivät ole valokuvauskone ja pyörösaha, joitten piti korvata kamera ja sirkkeli. Mutta nekään eivät minusta – myönnän, että arvio perustuu omaan kielituntumaani – ole täysin epäluontevia eivätkä kuolleita sillä tavoin kuin esimerkiksi nostolippu ’sekki’ tai hitiö ’bakteeri’ (jotka molemmat sentään ovat Nykysuomen...
Tervehdys! Jari Tervon Matriarkassa seikkailee neuvosto-inkeriläinen Aamu Karitsan tytär. Useammissa Matti Röngän dekkareissa seikkailee Viktor Kärppä -niminen inkeriläinen moniosaaja ja Sisko Latvuksen “Kaukana omalta maalta”-romaanin Paavo on myös inkeriläinen. Kari Kangasharjun Abigailin laulussa muinaisesta Assyriasta vaeltavat heimot saapuvat suomalais-ugrilaisten kansojen maille pohjoiseen. Mainitsemisen arvoinen on Risto Isomäen Viiden meren kansa –kirja, jossa on fiktiivisiä kertomuksia ja tulkintoja Suomen ja Suomen lähialueiden historiasta. Saamelaiskulttuurista fiktiivisesti kertovia teoksia on esimerkiksi Paula Havasteen “Maaren, samaanien sukua” sekä Päivi Alasalon historialliset saamelaisromaanit,...
'Sträkivivä' taitaa olla painovirhepaholaisen tuottama anagrammi. Samaisen mainoksen aiemmin julkaistussa versiossa lukee asianmukaisesti 'virkistävä'.02.09.1923 Aamulehti no 201 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Lautasessa oleva logo kuuluu Rautateiden Urheilun Tukisäätiölle (nykyään Rautuki https://osasto52.jhlyhdistys.fi/virkistys-ja-vapaa-aika/rautuki/). Tukisäätiö perustettiin vuonna 1953 edistämään VR:n työntekijöiden hyvinvointia. Tällä Tukisäätiöllä on ollut omistuksessaan retkeilykeskukset muun muassa Vuokatissa ja Pyhätunturilla. Tämä lautanen ja laajemmatkin astiastot lienevät kuuluneet näiden retkeilykeskusten käyttökalustoon. Rautatiemuseon kirjastosta Hyvinkäällä löytyy muun muassa retkeilykeskusten esite vuodelta 1966. Esitteessä mainitaan 1960-luvun alussa avautuneen Vuokatin retkeilykeskuksen yhteydessä, että ”Keittiö- ja ruokailuastioita käytettävissä omaan ruokatalouteen halukkaille”. Vuosikymmenten vieriessä erilaisten...
Riitta-merkkisiä vaatteita on valmistanut Luoman Pukutehdas Oy. Finnasta löytyy kuva hameesta, jossa on samanlainen tuotelappu.LähdeFinna.fi: Hame https://finna.fi/Record/lahdenmuseo.lkm-32565?sid=4989566789&imgid=1
Kielitoimiston ohjepankki kertoo: "Kun peräkkäiset sanat muodostavat merkityskokonaisuuden, ne kirjoitetaan tavallisesti yhteen." Eli serkkupuoli on yhdyssana.Lähteet:https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/yhdyssana-vai-ei/https://www.suomisanakirja.fi/serkkupuoli
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista lorua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Ensimmäiseen kysymykseesi ehdotan, että voisit kokeilla ainakin seuraavanlaisilla asiasanayhdistelmillä: 'maahanmuuttajatausta' ja 'kaunokirjallisuus' tai 'monikulttuurisuus' ja 'novellit' tai 'runot' tai 'etninen identiteetti' ja 'kaunokirjallisuus' tai 'siirtolaiskirjallisuus' ja voit lisätä esimerkiksi 'nuoret' tai 'nuoret aikuiset' tai 'aikuistuminen' näihin vielä perään. Kannattaa kokeilla tosiaan vähän erilaisilla yhdistelmillä, sillä teoksia on asiasanoitettu järjestelmään hieman eri tavoin. Voit myös katsoa näillä asiasanoilla löytämistäsi teoksista, millaisia asiasanoja niissä on ja hakea vielä niilläkin. Ja toki jos etsit ihan johonkin ei-länsimaiseen maahan sijoitettua kaunokirjallisuutta, niin voi hakea tämän maan tai...
Ilmeisesti hampaisiin liittyvien terveysongelmien vuoksi kutsunnoissa 1939 on myönnetty vuosi lykkäystä. Asevelvollisuuslain 1939 (A.L.) 18 § käsittelee eri tilanteita, joissa asevelvolliselle voidaan myöntää vapautusta tai lykkäystä asevelvollisuuden suorittamisesta.Lääkärintarkastusohjesäännön (LTO) 1935 mukaan luokka 67 viittaa hammasvikoihin (Morbi dentium: Caries etc.).E-palveluskelpoisuusluokka puolestaan merkitsee lykkäyksen myöntämistä. E1 ei kuitenkaan luokituksessa esiinny. Olisikohan siinä epäselvästi kirjattu jotain muuta?
Seepra ei vaikuta kuuluvan kaikkein runoilluimpien eläinten joukkoon, mutta jokunen runo siitäkin on väsäilty. Tässä muutama:Inkeri Karvonen, Seepran lapsi (kokoelmassa Samettikuu; myös antologiassa Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta) Jukka Laukkanen, Seepra (kokoelmassa Ajan Hukkaa, sanoi susikuski) Jukka Laukkanen, Änkyrä seepra (kokoelmassa Ajan Hukkaa, sanoi susikuski) Leena Laulajainen, Seepra tahtoi vaihtaa paidan (kokoelmassa Lumileopardi tanssii; myös antologioissa Suomen lasten runotar [1994] ja Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja)
Valitettavasti Turun kaupunginkirjastolla ei ole kyseistä lehtä tuolta vuodelta. Lehti on alkanut Sanomalehtimiehenä ja muuttanut nimeään Journalistiksi vuodesta 1993 alkaen. Onneksi Turun yliopiston Feeniks-kirjaston vapaakappalekokoelmasta näyttäysi löytyvän etsimänne vuosikerta. Yliopiston kirjastoa voi käyttää, vaikkei olisikaan opiskelija. Feeniks-kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/kirjasto/aukioloajat-yhteystiedot
Alkoholismista kertovia kuvakirjoja löytyy. Esimerkiksi hakupalvelusta Finna.fi löytyi hakusanoilla "alkoholismi" ja "kuvakirjat" muutama kuvakirja aiheesta. Kannattaa myös rajata "aineistotyyppi" kohdasta hakua pelkkiin kirjoihin ja valita sitten kieleksi suomi (mikäli haluat vain suomenkielisiä teoksia). Tässä muutama kuvakirja aiheesta:Kurkela, Salla (2014) Pikkuketun salaisuus, ISBN: 9789525587678 Tämä teos löytyy myös verkosta:https://lasinenlapsuus.fi/wp-content/uploads/sites/5/2023/04/pikkuketun_salaisuus.pdfLaiho, Saara (2003) Et ole yksin Pikku-Kurre! ISBN: 9516274579Karsikas, Ilja (2022) Yksisarvinen. ISBN: 9789515255105Mikäli jotakin teosta ei löydy omasta lähikirjastosta, kaukopalvelun kautta voi saada teoksen...
Kirjastonhoitaja ei ole eläinten jätösten asiantuntija, joten en esitä edes arvausta kuvan jätöksen jättäjästä. Hirvieläinten jätökset ovat kuitenkin papanoita, miltä kuvan jätös ei näytä. Riistainfon sivulta voit tutkia eri eläinten jätöksiä.Hailuodon elämistö ei ainakaan alla olevan Rantalakeuden jutun mukaan eroa mantereen elämistöstä kovinkaan paljon. Esimerkiksi metsäkauriit ovat kuitenkin siellä harvinaisia, vaikka ne talviaikaan pääsevätkin sinne jäitä pitkin. Ne myös pystyvät uimaan.LisätietoaRiistainfo: Jäljet ja jätökset https://www.riistainfo.fi/lajintuntemus-2/lajintuntemus/riistaelainten-jaljet-ja-jatokset/Rantalakeus 15.6.2020: Karhua ja rottaa ei luodosta löydy – eikä vanha kansa tuntenut saukkoakaan https://www....
