Kuva on hieman epätarkka, mutta kyseessä voisi olla seitsenpistepirkon toukka. Musta toukka on aikuisena kooltaan 5 - 8 mm, ja sen etu- ja takapäissä on molemmissa yleensä neljä oranssia täplää. Myös muiden leppäpirkkojen kuten viisipiste- ja harlekiinipistepirkkojen toukat ovat musta-oransseja.
Lähde: Luoto, L. & Luoto, H. Ötökät lähiluonnossa. Readme.fi. 2021. s.200.
Lisää leppäpirkoista: https://www.otokkatieto.fi/cat?id=39
Voisiko se olla Eric Hillin kirjaan perustuva piirretty, koirahahmosta nimeltään Tippen. Se on ainakin esitetty kerran Buu-klubben lastenohjelmassa? Mitään muuta emme täällä valitettavasti keksi.
Turkuun ei ole suunnitteilla uutta pääkirjastoa. Turun pääkirjaston uudempi osa valmistui vuonna 2007 ja vanhemman pääkirjastorakennuksen kunnostus vuonna 2008.
Pienen etsinnän jälkeen olemme tulleet siihen tulokseen että sinulla on puutarhassasi isopirkon toukka (Anatis ocellata). Lisätietoa löytyy mm. https://www.otokkatieto.fi/species?id=663
Itsenäisyyspäivän linnan juhlien osallistujista päättävät presidentti ja hänen puolisonsa heille tehtyjen ehdotusten perusteella. Ehdottajina voivat toimia esim. liitot tai yhdistykset, tai myös yksityishenkilöt. Ehdotettujen on täytettävä kunakin vuonna annettavat kriteerit. Lisää tietoa Ylen uutisesta (5.12.2020):
https://yle.fi/uutiset/3-11681774
Harjunpää ja kylmä kuolema (ruots. Harjunpää och kalla döden) on neliosainen televisiosarja vuodelta 1983.
Sarjaa on kuvattu Katso-lehden 1/1983 mukaan eri puolilla Helsinkiä, muun muassa Kruununhaassa sekä silloisen poliisilaitoksen tiloissa Aleksanterinkadulla.
Myös merellinen Helsinki on sarjassa vahvasti läsnä.
Emme löytäneet kuitenkaan vahvistusta sille, että sarjaa olisi kuvattu juuri Herttoniemen kartanossa.
Sarja on tälläkin hetkellä katsottavissa YLE Areenassa, josta voi tehdä lisää tunnistuksia.
Herttoniemestä kuvauspaikkana yleensä on luettavissa lisää esimerkiksi Herttoniemen kartanon sivuilta sekä elokuvahistorioitsija Jari Sedergrenin blogikirjoituksesta.
Alja Rahmanova kirjoitti teoksensa Uusien ihmisten tehdas maanpaossa Itävallassa venäjäksi, josta hänen itävaltalainen miehensä käänsi sen saksaksi. Kirjan ensimmäinen ja ainoa suomennos on tuo Juho Tervosen suomennos vuodelta 1936.
lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksandra_Rahmanova
Ruokatieto-sivustolla https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/maatila/kotielaimet/lypsykarja on tieto, että lehmän tiineys kestää yhdeksän kuukautta.
Heikki ja Marjatta Paunonen -kirjan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja mukaan miekkari on merkityksessä mielenosoitus ollut stadin slangissa jo vuodesta 1990. Sanaa mielari sanakirjassa ei ole.
Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikellon artikkelissa Dekkarista pokkariin (3/2005) Eija-Riitta Grönros ja Heikki Talola kirjoittavat suomen puhekielen yleistyvistä sanoista, joissa pitkä, usein yhdyssana, on lyhennetty kaksoiskonsonantin ja ‑ari-liitteen avulla. Tällaisia sanoja ovat esim. olkkari, kylppäri, telkkari, simmarit ja korkkarit. Miekkari on myös juuri samalla "mallilla" muodostettu johdos, joten yhteyttä sanaan miekka ei liene. Koko artikkeli on luettavissa alla...
III/KTR 9 siirrettiin kesäkuussa 1941 10. Divisioonasta 5. Divisioonaan. Se osallistui mm. Korpiselän taisteluun. 9/KTR 9 vaikuttaisi toimineen jatkosodan aikana Itä-Karjalassa kantakortissa mainituilla aluella. 9. patterin liikkeitä 1941-1942 voi seurata digitoidusta sotapäiväkirjasta, joka löytyy kätevimmin Sotasampo-palvelun kautta.
Taustoittavaa tietoa sotapäiväkirjojen tulkintaan:
Paulaharju, J., Sinerma, M. & Koskimaa, M. (1994). Suomen kenttätykistön historia: 2 osa, 1939-1945. Suomen kenttätykistön säätiö.
Rautala, A. (2015). Karjalan armeija: 100 000 sotilaan hyökkäys. Gummerus.
Tirronen, E. (1980). Jylisevät tykit. Karisto.
Olisivatkohan kyseessä Heikki Määttäsen lukemat neljä satukasetti Hanna Marttilan myyräaiheisia satuja. Sadut ovat nimeltään Myyrä perustaa kaupan, Myyrä muuttopuuhissa, Myyrä ja majava ja Myyrä ja majava. Kasetit julkaistiin vuonna 1997, eikä niitä näytä enää olevan kuin Kansalliskirjaston ja Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmissa.
https://finna.fi/Record/jykdok.714736
https://finna.fi/Record/jykdok.714737
https://finna.fi/Record/jykdok.714738
https://finna.fi/Record/jykdok.714735
Voit tehdä itse kaukolainapyynnön alla olevasta linkistä aukeavalla lomakkeella. Kaukolaina kotimaasta maksaa Helsingin kaupunginkirjastossa 4 euroa kappale.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kuvassa oleva esine on 1930-luvulta peräisin oleva termoskannu. Siitä näyttää puuttuvan lasinen putkiosa, jota pitkin esim. kuumaa teetä on tarjottu. Löysin vastaavasta esineestä kuvan ruotsalaisen Täby auktionsbyrån sivuilta:
https://auctionet.com/fi/985181-termos-tekanna-nysilver-och-glas-1930-t…
Käyttöesineitä kannattaa selailla verkosta Finnan kautta. Merimuseon kokoelmista löytyy mm. tällainen termoskannu:
https://www.finna.fi/Record/museovirasto.B4586758A70B59633F256E32C241A8…
Vaikeista äiti-tytärsuhteista löytyy tietoa ja tukea mm. seuraavista kirjoista:
Aina tytär, aina äiti : aikuisen naisen suhde äitiin / Kirsi Hiilamo ja Heli Pruuki
Äiti & tytär : vallan ja rakkauden kehissä / Anja Laurila
Kaikella kunnioituksella : irtiottoja vanhempien vallasta / Katriina Järvinen
Enkö koskaan ole tarpeeksi hyvä? : kuinka tytär voi toipua narsistisesta äidistä / Karyl McBride
Narsistin lapsena : pitkä tie itsenäisyyteen / Janne Viljamaa
Omaa itsetuntoaan voi vahvistaa lukemalla esimerkiksi
Olen upea, mutta en sinun mieliksesi / Florence Given
Hyvä itsetunto / Liisa Keltinkangas-Järvinen
Saanko esitellä : monenlaiset minämme / Katriina Järvinen...
Collegepaidat ovat peräisin yhdysvaltalaisten yliopistojen (college) suosimista paitamalleista, jossa niillä on pitkä historia. Collegepaitojen historiasta on kirjoitettu hyvä artikkeli Turun ylioppilaslehti Tylkkäriin:
https://www.tylkkari.fi/kampus/collegen-kiehtova-historia-pelikentalta-…
Collegehousut ovat rennot ja löysät veryttelyhousut, jotka on valmistettu samasta kankaasta kuin collegepaidat.
Herttoniemen kartano ympäristöineen on toiminut monen kotimaisen elokuvan näyttämönä.
Tunnetuimpia näistä lienevät muun muassa "Kulkurin valssi" sekä "Katariina ja Munkkiniemen kreivi", monia muita klassikoita unohtamatta.
Lisätietoja löytyy esimerkiksi Herttoniemen kartanomuseon sivuilta.
Myös elokuvahistorioitsija Jari Sedergrenin blogikirjoituksessa on käsitelty Herttoniemeä näytelmäelokuvissa vuosina 1920-1970.
Tienvarsien etäisyystaulujen osoittamat etäisyydet tiettyyn paikkakuntaan mitataan mittauspisteestä, joka on yleensä kyseisen paikkakunnan keskustassa, usein lähellä kirkkoa, toria tai muuta keskeistä kohdetta. Tarkempaa tietoa mittauspisteestä, josta Heinolan etäisyydet mitataan ei löytynyt.
Kuvauksesi perusteella etsimäsi teos voisi olla Veera Salmen nuortenkirja Kaunis ilma kuolla (Otava 2020). Teos kertoo sijaiskodissa asuvasta Leosta, joka ajautuu jatkuvasti hankaluuksiin, ja marokkolaistaustaisesta Israsta, jolla ei ole oikein ketään. Nuoret tapaavat ja lähtevät roadtripille luvatta ottamallaan autolla. Tässä linkki kustantajan sivuille: https://otava.fi/kirjat/kaunis-ilma-kuolla/.
Olisikohan etsimäsi kirja Vexi Salmen kaksiosainen teos Rinkelinkadun pojat. Ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 2009 ja toinen osa 2011. Voit lukea kuvauksen teoksista alla olevista linkeistä Kirjasampoon.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…
Kirjat kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Voit tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-haulla.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
