Solunetistä löytyy tietoa hikirauhasista, https://www.solunetti.fi/fi/histologia/hikirauhanen/. Sen mukaan ne sijaitsevat syvällä verinahassa tai ihonalaisessa kudoksessa ja avautuvat laskutiehyeellä verinahan ja orvaskeden lävitse ihon pintaan tai karvatuppiin.
Waltarilla ihmisen "ikuisesta janosta" sanoo Mikael Karvajalan kuudennen kirjan ensimmäisessä luvussa Mikael näin:
"Myös uskon, että paljon siitä, mitä ihmiset luulevat noituudeksi, on vain ihmisen ikuista janoa oikotien löytämiseen. Tämän janon olen itsekin tuntenut, mutta enää en usko, että oikotietä on, enkä usko, että noidatkaan ovat sitä löytäneet, ja paras todistus, ettei oikotietä ole, on oma elämäni. Mutta tämä ikuinen jano piilee ihmisen luonnollisessa olemuksessa, kun ajattelemisen himo herää hänessä, eikä se sen tähden mielestäni ole tuomittava ja rangaistava, ei ainakaan niin kauhealla tavalla kuin pyhä kirkko sen tekee. Jos taas joku uskoo löytäneensä oikotien, kuten noidat, niin tämä on vain harhaannusta ja...
Käsikirjoitusvaiheessa otteita teoksesta voi lähettää arvioitavaksi useammallekin taholle. Arviointipalvelu on maksullista ja kullakin palvelulla on oma hinnoittelunsa. Joitakin esimerkkejä käsikirjoituksia arvioivista tahoista ovat Suomen Maakuntakirjailijat ry sekä Nuoren Voiman Liitto.
Myös osa alueellisista kirjailija- ja kirjoittajayhdistyksistä tarjoaa arvostelupalvelua. Lahden alueella voit olla yhteydessä Salpausselän Kirjailijat ry:n.
Jo julkaistun teoksen arvosteluja tekevät lehdet sekä bloggaajat. Suosittelen yhteydenottoa paikallislehteen, jolta voisi tiedustella olisiko heillä kiinnostusta kirja-arvostelun tekemiseen. Toinen vaihtoehto on lähestyä kirja-aiheisia blogikirjoittajia ja kysyä heiltä, olisivatko he...
Kyseessä on Päivi Ojanperän säveltämä ja sanoittama laulu "Enkeli". Tässä Kaleva-lehden uutinen Konginkankaan muistohartaudesta ja sen ohjelmistosta:
https://www.kaleva.fi/muistohartaus-konginkankaan-uhreille-hiljensi-vae…
Tässä vielä tietoja laulusta Fono.fi -äänitetietokannasta:
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=766a769e-3fe0-4ff5-9c1b-2f00…
Laulu löytyy Helmet-kirjastosta levyltä "On lapsi syntynyt meille" (Sibelius-Lukion kuorot 2015):
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2232639?lang=fin
Tšetšeenipäällikkönä ja islamistina tunnettu šeikki Mansur syntyi 2. kesäkuuta vuonna 1762 ja kuoli pietarilaisessa vankilassa 13. huhtikuuta vuonna 1794. Hän johti sotaa Venäjän keisarikuntaa vastaan muttei koskaan saavuttanut heistä lopullista voittoa.
Vastauksessani hyödynsin englanninkielisen Wikipedian artikkelia "Sheikh Mansur", jonka kirjoittaja tai kirjoittajat perustivat tietonsa seuraaviin luotettaviin lähteisiin.
Askerov, Ali (2015). Historical Dictionary of the Chechen Conflict. Rowman & Littlefield. p. 3.
Baddeley, John Frederick (1999). The Russian Conquest of the Caucasus. Curzon Press. p. 49.
Alun perin on ollut tarkoituksena, että Fontanella-kylpylä remontoidaan. Yle on uutisoinut 1.2.2021, että Siilinjärven kunta aikoo uudistaa Fontanella-kylpylän. Remontointi kuitenkin viivästyi ja syksyllä kunta on tiedottanut, että Fontanellan remontti kilpailutetaan talven 2021-22 aikana uudelleen. Myös toisessa kilpailutuksessa tarjoukset ovat kuitenkin ylittäneet kunnan antaman talousraamin, minkä vuoksi remontin rinnalle on noussut vaihtoehtona toiminnan alas ajaminen. Kunta on tiedottanut asiasta 21.3.2022. Asiaa käsitellään valtuuston kokouksessa aikaisintaan toukokuussa, joten enempää tietoa ei tällä hetkellä ole.
Hei,
Lähtisi etsimään kirjaston kansanperinteen luokasta 86.21. Suomalaisen kirjallisuuden seuran (SKS) julkaisuissa löytyy varmasti aiheesta. Tässä muutamia kirjoja, joista voi löytyä jotain:
Kertomusperinne : kirjoituksia proosaperinteen lajeista ja tutkimuksesta (SKS, 1982)
Kansanrunousarkisto, lukijat ja tulkinnat (SKS, 2004)
Virtanen, Leea: Suomalainen kansanperinne (SKS, useita painoksia)
Kalevala ja maailman eepokset (SKS, 1987 ; Kalevalaseuran vuosikirja 65)
Kertojat ja kuulijat (SKS, 1980 ; Kalevalaseuran vuosikirja 60)
Kalevala-lipas (SKS, 1999, uusi laitos).
Kertomusperinteen opas (SKS, 1971)
Löysin Yle Areenasta kuunneltavaksi Vahtonen-sarjan, https://areena.yle.fi/audio/1-50956860. Radio- ja televisioarkisto Ritvasta löytyy useita kuunnelmaesitystietoja. Niitä voi selata Ritvassa, https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=vahtonen.
Sallan museosta kerrottiin seuraavaa: Ennen sotaa oli Pohjois-Sallassa, Naruskajoki-varressa kolme erämaataloa. Talot olivat suhteellisen kaukana tosistaan, joten varsinaisesta kylästä ei oikein voinut puhua. Talvisodan syttyessä, yhden talon väki ja toisen talon isäntä siirtyi asumaan lähemmäksi Kotalan kylää, Kuukkumaharjun pohjoispuolelle tukkikämppään. Kuten kirjassakin, tulia pidettiin yöllä ja ulkona liikuttiin mahdollisimman vähän, ettei jäisi jälkiä. Lapsia vannotettiin olemaan hiljaa, sillä harjun eteläpuolella kulki vihollisen varmistusladut.
OECD:n taulukon mukaan suomalaisten keskimääräinen työtuntimäärä vuonna 2020 on ollut 1531, https://data.oecd.org/emp/hours-worked.htm.
Tilastokeskuksen artikkelissa ja taulukossa analysoidaan suomalaisten työtuntimäärää 2018, https://www.stat.fi/til/tyti/2018/13/tyti_2018_13_2019-04-11_kat_003_fi…
En löytänyt erikseen opettajien työtuntimäärästä tietoa. Heidän varsinaista työtuntimäärä onkin vaikea tutkia, koska suurin osa työstä tehdään varsinaisten työtuntien ulkopuolella kurssien ja tuntien suunnittelussa, valmistelussa ja tehtävien, kokeiden ja muiden materiaalien kanssa työskentelyssä. Opettajan työskentelystä ja työtuntien määrästä voisi kysyä OAJ:sta, https://www.oaj.fi/arjessa/mita-opettajan-tyo-on/. OAJ:n sivuilta...
Helmet-palvelusivustolla kohdassa Kirjastot ja palvelut on lista kirjastoista, joissa on vielä käteismaksumahdollisuus. Helsingissä nämä kirjastot ovat Itäkeskus, Kallio, Oodi, Malmi, Pasila, Pohjois-Haaja ja Töölö. Muissa Helsingin yleisissä kirjastoissa voi maksaa vain pankkikortilla.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Hait eivät yleisen tieteellisen käsityksen mukaan nuku aivan kuten ihmiset tai muut eläimet, mutta niidenkin on aktiivisten jaksojen välillä vietettävä pitkin päivää eripituisia mutta ilmeisesti verrattain lyhyehköjä lepojaksoja. Vuonna 2016 tutkijat onnistuivat näkemään valkohain, joka näytti lepäävän useiden minuuttien ajan lähes täysin liikkumattomassa tilassa osin vahvan virtauksen avittamana. Tällaisille hailajeille tyypilliseen tapaan se ui suu auki ja laski veden poskilihastensa avulla kidusten kautta ulos.
On totta, että monien hailajien on pysyteltävä jatkuvassa liikkeessä, jotta ne kykenisivät hengittämään. Kaikkiin lajeihin tämä ei kuitenkaan päde. Esimerkiksi sitruunahailla, riuttahailla,...
Norjassa voidaan lain mukaan käyttää ns. välinimeä. Välinimi voi olla yhden tai useamman etunimen ja sukunimen välissä. Välinimenä voidaan käyttää esimerkiksi omaa entistä sukunimeä, jos se on muuttunut avioliiton vuoksi, tai jommankumman vanhemman tai esivanhemman omaa sukunimeä tai välinimeä takenevasti neljältä edeltävältä sukupolvelta.
Termi mellomnavn ’välinimi’ otettiin käyttöön Norjan nimilaissa vuonna 1964. Välinimi on käytössä myös Tanskassa ja Ruotsiss.
Lisää välinimistä voit lukea alla olevasta linkistä.
https://web.archive.org/web/20190626215833/https://www.kielikello.fi/-/…-
Ainakin näitä kirjoja voisi kokeilla. Osa on hieman haastavampia kuin muut, mutta kaikissa on hyvä kuvitus.
Antony, Steve. Kiitos, herra Panda ja Herra Panda leipoo.
Davies, Benji. Toivo-kirjat.
Garhamn, Anna-Karin. Ruu-kirjat.
Gliori, Debi. Allu-kirjat.
Haughton, Chris. Ihan hukassa, Mitä jos..., Voi sinua, Sulo!
Inkpen, Mick. Possu Pallero -kirjat ja Tessu-kirjat.
Scheffler, Axel. Pete ja Pulmu -kirjat, esim. Iso ilmapallo, Lätäkkö lattialla, Mörköleikki tai Uusi ystävä.
Tieteellisen tutkimuksen tieteellisyyden takeena on vertaisarviointi: Tiedeyhteisö arvioi aina tehtyjä tutkimuksia. Tutkimus tehdään käyttäen hyväksyttyjä tieteellisiä menetelmiä ja siitä raportoidaan tieteenalalla vallitsevan tavan mukaisesti. Tieteelliset tutkimukset muodostuvat yleensä siten, että tietoa peilataan aiempiin tutkimuksiin. Jokainen uusi tutkimus siis yleensä antaa katsauksen myös aiempaan samaa aihetta käsittelevään tutkimukseen. Kokoavia vastauksia tai kaiken tiedon sisältävää tietokantaa ei kuitenkaan ole koottu, enkä tiedä olisiko se edes mahdollista. Ohjeita tieteelliseen tiedonhankintaan antaa esimerkiksi Oulun yliopiston kirjaston Tieteellisen tiedonhankinnan opas, jossa kerrotaan perusteellisesti tutkimuksen...
Pitää paikkansa, että luistelija saa piruettiinsa vauhtia vetämällä kädet vartalon lähelle. Yhteishyvä Veera Salomaa näyttää videossa piruetin ja valsiihypyn.
En löytänyt tukea kuvaamasin tyylin sopivuutta juuri liukkaille pinnolle.
Fysioterapeutti Kaisa mäkinen kertoo Satakunnan kansa lehdessä 16.1.2017 kaksi eri kävelytapaa, joilla pärjää liukkaalla kelillä. "Yksi hyvistä konsteista talviliukkaalla pystyssä pysymiseen on viihteen monitoimimies Pertti Pasasen esittelemä kävelytyyli, niin sanottu spede-kävely.
Siinä eteneminen tapahtuu lyhyin, harkituin askelin siten, että jalat kulkevat vähän tavallista kävelyasentoa leveämmällä ”raiteella”. Polvet joustavat.
Olennaista on jännittää sisäreiden lihaksia – sitä enemmän, mitä...
Eduskunnan kirjasto ei tulkitse lakeja ja siksi voin antaa vain asiaan liittyvän lakipykälän ja aiheeseen liittyvää muuta lainsäädäntöä linkkinä.
Tässä tapauksessa valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta 713/2014 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140713 antaa ohjeistuksen siitä, koska kunnan on pyydettävä lausunto ELY-keskukselta ympäristölupa-asioissa pykälässä 12:
12 § (17.1.2019/50)
Lupa- ja ilmoitusasiassa pyydettävät lausunnot
”Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on pyydettävä lausunto elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ympäristölupa-asiassa, joka koskee toiminnan sijoittumista tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle.”
Suomen kuntaliiton Ympäristönsuojelu-...
Vintage Rock -lehden paperiversio tulee Vantaan Tikkurilan kirjaston musiikkiosastolle. Lehden numeroita voi varata Helmetin kautta myös Helsingin kirjastoihin.
Helmet-aineistohaku
https://haku.helmet.fi/
Tikurilan kirjasto
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto
Pilvet muodostuvat vesihöyryn tiivistyessä ilmassa olevien pienhiukkasten ympärille pilvipisaroiksi tai jääkiteiksi. Tämä tapahtuu, kun saavutetaan niin sanottu kyllästyskosteus, eli kun ilmassa on maksimimäärä kosteutta kuutiometriä kohti. Kosteuden ylijäämä alkaa tällöin tiivistyä nesteeksi. Kyllästyskosteus riippuu ilman lämpötilasta. Mitä kylmempää ilma on, sitä vähemmän vesihöyryä se voi sisältää. Vesihöyryn kohotessa ilman lämpötila laskee, ilma alkaa kyllästyä kosteudesta ja vesihöyry alkaa tiivistyä. Kylmyys siis pikemminkin edistää pilvien muodostumista kuin estää sitä. Esimerkiksi kylminä talvikuukausina sää pyrkii pilvistymään herkemmin kuin lämpimämpinä kuukausina.
Lähteet:
Burroughs, William J. [et al.]. Sää....
