Etsinnöistäni huolimatta en onnistunut löytämään mitään, mikä näyttäisi tältä. Kyseessä on siis metallibändin Kiira logo ja kaiken järjen mukaan siinä lukee bändin nimi. Kirjoitusjärjestelmä voi olla itse suunniteltu, mutta siinä vaikuttaisi olevan vaikutteita riimuista. Oletan näin, sillä esimerkiksi bändin kappaleensa Blēwaz Þurisaz nimi tulee kantagermaanista, ja heidän Taottu mustassa tulessa -albuminsa kansi sisältää riimukirjaimia.
Kirjainten viivojen määrä vastaa nuoremman futharkin aakkosjärjestystä siten, että ylemmät viivat kertovat, kuinka mones kuudennes on kyseessä ja alemmat lasketaan normaalisti. Esimerkiksi logon ensimmäisessä kirjaimessa oleva yläviiva osoittaa, että aloitetaan laskeminen nollasta. Alhaalla on kuusi...
Kyseisen kaltainen kohtaus on voinut esiintyä eri käsikirjoitusversioissa ja se on saatettu kuvatakin, mutta koska se ei ole päätynyt elokuvan lopulliseen versioon, ei mahdollista asiakkaan esittäjääkään ole kreditoitu: Paha maa Elonetissä.
Kohtauksen teema paikantuu elokuvan alkupuolelle, missä Isto (Mikko Kouki) varastaa autoliikkeestä citymaasturin ja jota autoliikkeen omistaja Matikainen (Samuli Edelmann) myyjiensä kanssa sadattelee. Tämän jälkeen Hurskainen (Sulevi Peltola) saapuu Matikaisen luo keskustelemaan autonsa maksuaikataulusta.
Digitaalisessa Helsingin Sanomissa on lehdet vain vuoteen 2013 asti. Kaukolainaamalla voisi vanhempaa lehtiaineistoa saada mm. mikrofilmattuna käyttöön Helmet-kirjastoista. Kaukolainatilauksen voi jättää lähimmän kirjaston kaukopalveluun. Kauklainaus on valitettavasti maksullinen palvelu.
Esimerkiksi Pasilan kirjaston toisen kerroksen lehtialueella on Helsingin kaupunginkirjaston laajin lehtikokoelma sekä suuri määrä asiakkaiden käyttöön tarkoitettuja tietokoneita. Lehtialueelle on tilattu noin 500 aikakauslehteä ja noin 70 sanomalehteä, jotka ovat aina paikalla ja luettavissa. Mikrofilmeinä tai kansiin sidottuina on saatavilla valtava määrä vanhempia lehtiä, esim. Helsingin Sanomat vuodesta 1904 alkaen.
Tiedustelut tietopalvelu.pasila@...
Näitten oivallisten lapsille suunnattujen tietokirjojen tekijä on David Macaulay. Suomeksi ilmestyivät kirjat, joiden nimet olivat
"Katedraali, "Kaupungin alla", "Linna" ja "Pyramidi". Voit kysyä näitä omasta kirjastostasi. Jos sieltä ei löydy, niin ne voidaan tilata sinulle kaukolainoina. Helsingin kaupunginkirjastossa nämä löytyvät Pasilan kirjaston keskusvarastosta.
TEKIJÄ Macaulay, David
TEOS Katedraali / David Macaulay ; suomentanut: Jaana Lappo
Julkaisutiedot Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY, 1982
ULKOASU 77, [3] sivua : kuvitettu ; 31 cm
Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön arvion mukaan noin 7% maailman metsistä on istutusmetsiä, eli pääosin taimista tai siemenistä istuttamalla kasvatettuja (Global Forest Resources Assessment 2020).
https://www.fao.org/forest-resources-assessment/2020/en/
https://efi.int/articles/about-planted-forests
Kellon ja kalenterin yhteydessä roomalaisten numeroiden perusteita on kansakoulussamme voitu käsitellä jo alkeisopetuksessa. Varsinaisesti niiden aika on kuitenkin tullut vasta myöhemmin. Esimerkiksi "opetussuunnitelmakomitean periaatteiden mukaan" laadittu August Alhon ja Jaakko Laurilan Maalaiskansakoulun laskuopin uudistettu 10. painos vuodelta 1949 sisällyttää roomalaiset numerot 4. luokan oppimäärään, mutta kovin mutkikkaisiin lukuihin tässä ei päästä. Perusteellisemmin asiaan on paneuduttu vasta keskikoulun alkuvaiheessa, aritmetiikan perusteiden yhteydessä, hyvänä esimerkkinä oppikoulu- ja opistotasoisen matematiikan opetuksen tarpeisiin tarkoitettu B. Østergaard-Pedersenin ja Unto Malisen Matematiikan käsikirja vuodelta 1967.
Runon suomennos on luettavissa ainakin Nivala-seuran sivulla. Runon on suomentanut Erkki Vala
https://nivalaseura.fi/perinnepankki/nivalan-konikapina/bert-brecht-ruuskasen-hevonen/
Voisiko kyse olla Maija Niinimäen kirjoittama helppolukuinen nuortenkirja Nolommaksi menee. Kirja on jatkoa edellisenä vuonna ilmestyneeseen kirjaan Nolointa ikinä. Kirjat kertovat 11-vuotiaasta Viljamista, joka ei voi asua kotonaan ja joka siksi sijoitetaan maalaistaloon.
Kustantajan esittely kirjasta
Aiheesta on kyselty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa useita kertoja aiemminkin.
Valmiita perukirjamalleja ja ohjeita on mm. seuraavilla verkkosivuilla:
Makupalat.fi: https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perunkirjoitus
Suomen lakioppaan malli: http://www.lakiopas.com/asiakirjamallit/
Kirjastoissa myös useita kirjoja aiheesta kuten:
Puronen: Näin teet perukirjan itse
Norri: Perintö ja testamentti: käytännön käsikirja
Sellaista teosta, joka sisältäisi pelkästään 1900-luvun ja 2000-luvun alun, en löytänyt.
Kuten en myöskään sellaista johon 1900-luvun lisäksi olisi sisällytetty 1800-luvun vuosia.
Löytyy toki useita samantyylisiä tietosanakirjoja kuin Guinness kronikka, joihin sisältyy tietoa kaikilta edellä mainituilta vuosisadoilta.
Esim. seuraavat ensyklopediat tarjoavat kattavan katsauksen eri vuosisatojen tapahtumiin (linkit teosten saatavuustietoihin vaski-verkkokirjastossa):
Philip Parker, Maailmanhistoria, 2011.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.702153
Maailmanhistoria, 2007.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.499747
Maailmanhistorian pikkujättiläinen, 2006.
https://...
Panu Pekkanen on kääntänyt alun perin George Orwellin kirjan Eläinten Vallankumous vuonna 1969. Siitä on sen jälkeen tullut monta painosta. Vuonna 2015 tulleessa painoksessa sitaatti on "NELJÄ JALKAA HYVÄ, KAKSI JALKAA PAHA".
Winston Churchill kirjoitti monia sodista kertovia teoksia, muistelmia, sanomalehtiartikkeleita ja myös yhden romaanin. Hän sai myös kirjallisuuden Nobel-palkinnon teoksistaan. Huomattavina teoksina mainittakoon kuusiosainen teos The World Crisis, joka käsittelee ensimmäistä maailman sotaa, sekä myöskin kuusiosainen teos The Second World War, joka käsittelee toista maailman sotaa. Erityisesti voisin suositella aloittamaan Churchillin tuotantoon tutustumisen juurikin teoksesta The Second World War, jonka Churchill kirjoitti osittain omien sodanaikaisten muistiinpanojensa pohjalta ja joka oli ilmestyessään suuri menestys.
Helsingissä Keskustakirjasto Oodin Kaupunkiverstaalla on monipuoliset mahdollisuudet erilaiseen tee-se-itse -toimintaan ja laitteiden käyttöön. Käytössä on mm. kankaanpainantaan soveltuva vinyylileikkuri ja lämpöprässi. Vinyylileikkurilla voidaan valmistaa vinyylikuvioita ja -tekstejä, jotka on mahdollista painaa kankaaseen lämpöprässin avulla. Myös muita laitteita on käytettävissä, joilla voisi olla mahdollista valmistaa sabluunoita kankaanpainannan avuksi.
Kannattaa kysellä Kaupunkiverstaan henkilökunnalta tarkemmin eri laitteista ja mahdollisuuksista, esimerkiksi sähköpostitse: oodi.kaupunkiverstas@hel.fi tai käymällä paikanpäällä Oodissa.
Laitteiden varaaminen onnistuu mm. Varaamon kautta...
Turun linnassa on tänään kuusi osaa joita voisi kutsua torneiksi. Linna on monta kertaa ollut rakennuksen ja huoltotöitten alla. Alun perin linna koostui yhdestä ympyrämuurista ja kahdesta tornista. Tätä kutsutaan tänään vanhaksi linnaksi.
Linnan niin sanotussa uudessa osassa on tänään neljä paikkaa, joita voisi vielä kutsua torneiksi vaikka ne aiemmin ovat olleet korkeampia kuin tänään. Näistä kolme näkyy rivissä linnan itäpuolella, joista pohjoispäässä oleva on pyöreä torni, muurin keskellä on neliskanttinen ja eteläpuolella oleva näyttää tänään enemmän osalta kattoa. Kuudennes torni löytyy linnan pohjoispuolelta muurin keskiosasta, eikä ole myöskään tänään paljon korkeampi kuin muurin katto.
Turun Museokeskus...
"Danny Boyn" sanoituksen kirjoitti vuonna 1910 englantilainen lakimies ja sanoittaja Fred Weatherly. Musiikki on tätä vanhempi pohjoisirlantilainen kansansävelmä "Londonderry Air", johon on tehty muitakin sanoituksia. Weatherlyn irlantilaissyntyinen käly Margaret kuuli sävellyksen Yhdysvalloissa vuonna 1912 ja lähetti sen nuotit Weatherlylle, joka sovitti runonsa musiikkiin.
"Danny Boyn" tarkasta merkityksestä on monta teoriaa. Yhden mukaan laulun kertoja on vanhempi, joka hyvästelee sotaan lähtevän poikansa ja toivoo hartaasti, että tämä palaisi elävänä kotiin. Tähän viittaisi avaussäkeen "the pipes are calling". Monissa brittiarmeijan irlantilaisissa tai skotlantilaisissa joukko-osastoissa perinteisiin kuuluu...
Mainituilla tuntomerkeillä kyseessä voisi olla Timo Linnasalon vuonna 1984 ohjaama elokuva "Päivää, herra Kivi".
Elokuvassa näkyy varsin paljon luonnon vehreyttä ja siinä on ainakin yksi kohtaus, missä Antti Litjan esittämä ylilääkäri Manninen ajaa maastoautolla sekä puhuu autopuhelimeen.
Kyllä, Lauri Törni palveli USAn armeijassa Vietnamin sodassa ja hän sai surmansa siellä. Törnin elämästä ja kuolemasta löytyy seikkaperäinen artikkeli Kansallisbiografiasta.
Lauri Törnistä on kirjoitettu useita elämäkertoja:
Cleverley J. Michael - Väänänen Juha, Lauri Törni : syntynyt sotilaaksi. Otava 2012
Tyrkkö Jukka, Lauri Törnin tarina : vapaustaistelijan vaiheita Viipurista Vietnamiin. Alea-kirja 1975
Pohjonen Juha - Silvennoinen Oula, Tuntematon Lauri Törni. Otava 2013
Lisää materiaalia Törnistä löytyy Finnasta.
Artikkelissa "Koivun hintakehitys ei heijasta sen käyttöarvoa" kerrotaan seuraavaa:
"Koivun rooli Suomen metsätaloudessa ja metsänhoidossa on vaihdellut hyvin paljon viimeisen reilun sadan vuoden aikana. Varhaisissa metsänhoito-oppaissamme 1800-luvun loppupuolelta koivulla nähtiin merkitystä lähinnä polttopuuna, eikä laajamittaiseen kasvatukseen sisämaassa kaukana kaupungeista uskottu olevan edellytyksiä. Koivun käyttöä haittasi pitkään sekin, ettei sitä voitu uittaa käyttöpaikalle, koska koivu ei pysy pinnalla samalla tavalla kuin huokoisemmat havupuut. Sotien jälkeisissä hakkuissa koivu kaadettiin usein maahan lahoamaan, koska sillä ei yksinkertaisesti ollut käyttökohteita. Uusien koivikoiden syntymistä ehkäistiin kemiallisella...
