Kirjastojen tietokannat eivät tosiaan paljon aiheesta anna, kuten olet itsekin kokenut. Internetin hakukoneilta kannatta ehkä yrittää; Suomen yleisten kirjastojen etusivulta (SYKE, osoite http://www.kirjastot.fi) pääset näihin. Esimerkiksi Evreka-haku antaa ehkä tutkimisen arvoisia tuloksia hakusanalla VIESTINTÄTUTKIMUS (esim. http://www.infor.fi/infor/suunnittelu/32.html). Muita kokeilemisen arvoisia hakutermejä: LEHDISTÖ SEURANTA TUTKIMUS, LEIKEPALVELU, MEDIA INTELLIGENCE, MEDIASEURANTA. Internet-haut antavat mm. linkkejä useiden leikepalveluyritysten kotisivuille. Artikkelitietokanta Aleksista saa hakutermillä SEURANTA LEHDISTÖ joitakin artikkeleita (esim. Monitor-tutkimus : mediat muuttuvat - lehti kiinnostaa aina, kirj. Heikki Peutere...
Varsinaista jouluevankeliumia (Luukkaan evankeliumi) ei
meänkielisenä ole. Kirjasta Ilosanoma: älkää pelätkö:
jouluevankeliumi murteella löytyy Yliperän kielellä
kirjoitettu Luukkaan evankeliumi.
Bengt Pohjaselta löytyy kaksi meänkielistä evankeliumia:
Tule Leevi följhyyn : Markkyksen evanjeeliymmi torniolaaksoksi
ja Älä sie, vaimo, tähhään tuki : Johanneksen evanjeeliymi.
Kaikki nämä kolme kirjaa löytyvät ainakin Lapin
maakuntakirjastosta, josta kirjastosi voi pyytää niitä kaukolainaksi.
Siihen, mikä on tällä hetkellä uhanalasin nisäkäs, on vaikea antaa yksiselitteistä vastausta, koska siihen vaikuttavat kannan suuruuden lisäksi myös esim. lajin levinneisyysalueen koko, lisääntymiskyky, eloonjäävien jälkeläisten määrä ja lajiin kohdistuvat ympäristötekijät.
Osoitteessa http://www.vyh.fi/luosuo/lumo/lasu/lajilista/uhalelai.htm on luettelo Suomen uhanalaisista eläimistä 1992-1997. Luettelo on jaettu jo hävinneisiin, erittäin uhanalaisiin, vaarantuneisiin, silmälläpidettäviin taantuneisiin, silmälläpidettäviin ja luettelosta poistettuihin eläimiin. Mainitulla aikavälillä ahma kuuluu erittäin uhanalaisiin, liito-orava silmälläpidettäviin taantuneisiin ja ilves silmälläpidettäviin harvinaisiin.
riskit jne. Mainitsemistasi...
Etätietopalvelun toimintaperiaatteet eivät poikkea kirjaston tietopalvelun yleisperiaatteista, minkä mukaan kaikkia asiakkaita palvellaan tasapuolisesti. Mitään tiedontarpeita ei sinänsä rajata ulkopuolelle, emmekä yleensäkään kysy sitä mihin tietoa tarvitaan.
Mutta kirjaston tietopalvelu ei tee asiakkaan puolesta kaikkea. Tervettä järkeä käytetään, ja aina on syytä pohtia mikä on järkevin ja mielekkäin tapa vastata esitettyyn tiedonhakupyyntöön. Koululaisen puolesta ei tehdä esitelmää, eikä liioin käytetä kaikkea työaikaa tietokilpailuvastausten etsimiseen.
Sen sijaan tietopalvelun ja neuvonnan virkailijat opastavat, avustavat, antavat käyttöön erilaisia tiedonlähteitä, auttavat ihmisiä pääsemään oikean tiedon jäljille. Useimmiten...
Näin vanhoja sanomalehtiä ei löydy verkosta. Satakunnan kansan vuosikertoja on Porin kaupunginkirjastossa mikrofilmeinä vuodesta 1917 alkaen. Helsingin sanomia kirjastossamme ei ole mikrofilmeinä juuri näiltä vuosilta; sen sijaan sidottuina vuosikertoina niitäkin löytyy. Niitä sanomalehtiä, joita kirjastomme kokoelmassa ei ole mikrofilmeinä, voidaan hankkia kaukolainaksi. Mikrofilmien
kaukolainaus maksaa 3 mk/rulla. Kirjastossa on mikrofilmien lukulaitteet, joilla voi ottaa artikkeleista kopioita (2 mk/kopio).
Helsingin kaupunginkirjastosta ei kyseistä standardia löydy. Standardi on ns. eurooppalainen esistandardi, josta ei ole vahvistettua suomenkielistä standardia. Soitto Suomen Standardoimisliiton kirjastoon selvitti, että englanninkielinen eurooppalainen standardi löytyy heiltä. Kirjaston osoite on
Maistraatinportti 2, puh. (09) 149 9331, faksi (09) 146 4914, sähköposti: info@sfs.fi. Tarkemmat tiedot löytyvät internet-osoitteesta http://www.sfs.fi/standard/ .
SFS-standardit löytyvät periaatteessa Helsingin pääkirjastosta, mutta aina on turvallista varmistaa asia puhelimitse ennen kirjastoon tuloa. Standardit ovat
käsikirjastomateriaalia, eivätkä ne löydy Plussa-aineistohaun kautta.
Graham Wallasin kirja The Art of thought löytyi Bibsys-tietokannasta (Norjan yliopistokirjastojen tietokannat) ja sen mukaan ko. kirja on Trondheimin yliopiston kirjastossa. Julkaisijatiedot: London : Watts & Co, 1945.
Voit tehdä kaukopalvelutilauksen Tampereen kaupunginkirjaston kautta, eikä kaukolainaus Norjasta maksa mitään.
Valitettavasti en löytänyt ihan suoraa vastausta kysymykseesi, mutta aiheesta
löytyi kyllä paljon mielenkiintoista tietoa (kokeile esim. Ihmemaan hakua eli
osoitetta: http://www.fi ja siellä hakusanaa "verkkolehdet").
Tässä muutamia mielenkiintoisia artikkeleita aiheesta:
http://www.uwasa.fi/~e75410/tietoverkkoviestinta/sanomalehdet.html
http://www.sanomalehdet.fi/suomenlehdisto/9902/02.shtml
Lisäksi löysin kattavan luettelon eri puolella maailmaa julkaistavista verkkolehdistä:
http://homeworld.aundw.net/ezines.html
Toivottavasti näistä on sinulle jotain apua.
Koirien trimmauskirja on tilattu Helsingin kaupunginkirjastoon,
kirjat on saatu kirjakaupasta ja ne ovat hankintatoimistossamme
käsiteltävinä lainauskuntoon. Tähän aikaan vuodesta siellä on
tietysti ruuhkaa. Kannattaa seurata Plussasta, milloin sinne ilmestyy
saatavuustietoja. Voitte myös jättää kirjastoonne ennakkovarauksen.
Tampereen yliopiston kirjaston kokoelmista löytyy Mary Austinin kirja nimeltään A woman of genius, julkaisija Old Westbury (N.Y.) Feminist Press 1985. Olisikohan tämä tarkoittamasi kirja? Nimi poikkeaa vähän antamastasi.
Suomeksi kirjoitettuja varhaisnuorille suunnattuja vain elektroniikkaa käsitteleviä kirjoja ei tunnu löytyvän. Elektroniikkaa esitellään M.Johnsonin teoksessa "Keksijän kirja" ja jonkin verran myös David Macaulayn kirjassa "Kuinka kaikki toimii".
12-vuotias on sikäli hyvässä iässä, että kykenee ymmärtäen lukemaan myös vanhemmille suunnattuja kirjoja kuten yläasteen fysiikan kirjoja, jotka ovat useimmiten asiantuntevasti ja kiinnostavasti kirjoitettu.
Samoin kannattaa tutustua keksintöjä käsitteleviin yleisteoksiin, esimerkkinä "Kaiken maailman keksinnöt" ja tekniikan yleisteoksiin, esimerkkinä 8-osainen Tek - tekniikan tietokeskus.
Kysy lähikirjastostasi mitä kirjoja siellä on paikalla ja mihin luokkiin ne on sijoitettu. Valitettavasti...
Jos olet käynyt läpi kaikki ne Porin kirjaston kirjat, joissa käsitellään Eliel Saarisen tuotantoa, on vaikea löytää sinulle lisää lähteitä, sillä
Porista löytyy niin "Saarisen sisustustaide 1896-1923" kuin Marika
Hausenin & co:n "Eliel Saarinen - Suomen aika" ym. Viimeksi mainitussa
laajassa teoksessa on huolellisesti merkityt lähdeviitteet ja tarkat lähdeluettelot - niitä on syytä tutkia, jotta lisätietoja löytyisi.
Tein hakuja myös kotimaisiin ja ulkolaisiin lehtitietokantoihin, mutta mitään relevanttia ei löytynyt. Nyt olisi hyödyllisintä ottaa yhteyttä Suomen rakennustaiteen museon kirjastoon( srmkirj@kaapeli.fi ) tai Taideteollisen korkeakoulun kirjastoon ( kirjasto@uiah.fi ) tai Taideteollisuusmuseon kirjastoon ( ebba....
Kaipaamasi kirja on tällä hetkellä lainassa kaikkialta pääkaupunkiseudulta. Voit tarkistaa kirjan saatavuustiedot myöhemmin aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi). Varauksen kirjaan voi käydä jättämässä lähimmässä kirjastossa.
Coetzeen kirjaa Waiting for the barbarians on pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa yhteensä 6 kpl, tällä hetkellä kaikki ovat lainassa. Kannattaa ehkä käydä kirjastossa jättämässä varaus. Varaamista ja lainaamista varten tarvitsette kirjastokortin. Sen saa esittämällä henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus, ja ilmoittamalla osoitteensa. Helsingin kaupunginkirjastoa voi käyttää, vaikka ei asukaan Helsingissä.
Verho-työasemien käyttäjät ovat periaatteessa jäljitettävissä, mutta asiakkaiden yksityisyyden suojan takia se tehdään vain poikkeustapauksissa (rikosepäily tms.). Alkuperäinen viesti "header"-tietoineen pitää tällöin lähettää kirjaston tietotekniikkayksikköön.
Käyttäjistä voidaan saada selville ainoastaan se, mitä ohjelmia (esimerkiksi Word tai Netscape) he ovat käyttäneet, työtiedostot eivät säily työasemilla. Kirjasto voi käyttää tietoja laatiakseen yhteenvetoja työasemien käytöstä.
Helsingin kaupunginkirjastossa (Pääkirjastossa, Rikhardinkadulla ja Töölössä) on saatavilla teos Nino Longobardista: Rose, Barbara: Living on the edge: the drawings of Nino Longobardi. 1987. ISBN 91-7936-002-5. (121 s.) Teoksessa on etupäässä kuvia. Teksti on ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi. Voit tehdä kaukopalvelutilauksen paikkakuntasi kirjaston kautta.
Netistä ei tosiaan löytynyt paljonkaan tietoa.
Kaupungin päättäjien mahdollisesti muuttuneisiin asenteisiin on vaikea päästä käsiksi, aiheesta ei ole tehty tutkimuksia. Sinänsä venäläisten matkailusta, ostokäyttäytymisestä ja taloudellisista vaikutuksista löytyy lehtikirjoituksia ja tutkimuksia. Paras osoitus kaupungin päättäjien halusta helpottaa venäläisten tuloa Etelä-Karjalaan oli yritys saada Venäjän konsulaatti Lappeenrantaan 1995-96. Tästä kirjoitettiin myös lehdissä paljon.
Aiheesta on mahdollista hakea tietoa Korkeakoulukirjastojen yhteisrekisteristä Lindasta tai lehtiartikkeleita Aleksista tai Artosta esim. hakusanoilla venäläiset ja matkailu, ostokäyttäytyminen,kauppa, ostajat, yrittäjät, taloudelliset vaikutukset, taloudellinen tai alueellinen yhteistyö, rajakauppa....
