Opiskeluasioissa on varman tiedon saamiseksi paras ottaa suoraan yhteyttä kyseisen oppilaitokseen ja kysyä sieltä. Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kontaktihenkilöt opiskeluasioissa löytyvät ko. tiedekunnan verkkosivuilta http://www.med.helsinki.fi/hallinto/kanslia.htm
Sähköpostiosoitteet opintoneuvontaan med-opintoneuvonta @helsinki.fi
med-studentaffairs @helsinki.fi
Linkkejä : http://www.koulutusnetti.fi/?path=yliopistoss
http://www.koulutusnetti.fi/?file=315
Suomen keskiajan sanotaan useimpien määritelmien mukaan alkaneen 1100-luvun jälkipuoliskolla. Ajanjakson alku voidaan liittää ensimmäiseen ristiretkeen, joka tapahtui noin vuonna 1155.
Suomen keskiaika jaotellaan varhaiskeskiaikaan, sydänkeskiaikaan ja myöhäiskeskiaikaan. Myöhäiskeskiajan katsotaan päättyneen Suomessa 1500-luvun alkupuolella.
Lisää tietoa aiheesta löydät esimerkiksi Wikipedian Suomen keskiaikaa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_keskiaika) ja keskiaikaa yleisesti (http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskiaika) käsittelevistä artikkeleista. Myös Suomen historian pikkujättiläinen -kirja käsittelee keskiaikaa laajasti.
Kyseinen CD-levy liitteineen ei ole varattavissa, koska sen ainoa HelMet-kirjastoissa jäljellä ollut kappale on poistettu. Levyn luettelointitiedot näkyvät vielä HelMet-verkkokirjastosta vielä jonkun aikaa, kunnes ne poistuvat vuodenvaihteessa tehtävässä eräajossa.
Valitettavasti levyä ei näyttänyt olevan lainattavissa muistakaan maakuntakirjastoista.
Nuotteja löytyy useammastakin kokoelmasta, mm näistä:
Elton John, One night only: the greatest hits
Elton John, Play piano with...Elton John
Elton John, It's easy to play Elton John
Elton John, Anthology
Joensuun seutukirjastoon kuuluu Joensuun lisäksi kuusi kirjastoa: Enon, Kontiolahden, Liperin, Outokummun, Polvijärven ja Pyhäselän kirjastot.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Joensuun seutukirjaston etusivulta: http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-kirjasto/index.htx
Sieltä näkyvät myös kaikki lähikirjastot, joita Joensuussa on kuusi sisältäen myös vaarakirjastot Tuupovaarassa ja Kiihtelysvaarassa.
Valitettavasti tämän nimistä saksankielistä aikakauslehteä ei löydy mistään suomalaisesta kirjaston kokoelmatietokannasta. Voisiko kysyjä tarkoittaa "Signal"? Joitain tämännimisiä saksalaisia aikakauslehtiä löytyy Varastokirjaston tietokannasta https://finna.fi . Varastokirjaston aineistoa voi tilata kaukolainana muihin kirjastoihin. Maailmanlaajuisesta kirjastojen tietokannasta WorldCatistä löytyy pari Signal-nimistä saksankielistä lehteä vuodelta 1941, http://www.worldcat.org/search?q=ti%3Asignal&fq=ln%3Ager+%3E+yr%3A1941… .
Tässä on joitakin esimerkkejä kirjoista, joista löytyy perinteisten joululaulujen nuotteja:
Joulun toivelaulut (F-Musiikki, 2007)
Joulun toivelaulukirja (F-Kustannus, 2003)
Suuri toivelaulukirja : Joululauluja ( Warner/Chappell Music Finland, 1998)
Koska meillä on joulu : Kauneimmat joululaulut (Fazer, 1980)
Oi jouluyö = O helga natt : Kauneimmat joululaulut = De vackraste julsångerna (Einari Marvia ja WSOY, 1996)
Uusi suomalainen nimikirja, Otava 1988, s.471 kertoo näin:
Kyllönen: muinaissuomalaisista henkilönimistä Kyllä, Kyllö ja Kylliä ovat kehittyneet nykyiset sukunimet Kyllönen, Kyllänen ->Kyllästinen-> Kylliäinen. Savolaisin näistä on Kyllönen; se esiintyy 1500-luvulla Pellosniemellä, Juvalla, Säämingissä, Rantasalmella ja Tavinsalmella. Myöhemmin on mainittu mm. Kuopio, Nilsiä, Puumala sekä Kainuusta Hyrynsalmi ja Kuhmo. Savonlähtöisinä on pidetty Pohjois-Pohjanmaankin Kyllösiä.
.. artikkeli jatkuu, tämä kirja on lainattavissa mm. Kajaanin pääkirjastossa.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelussa voi katsoa sukunimen yleisyydestä ja käytöstä.
Se löytyy seuraavasta linkistä.
http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Käytettävissä olevan alan kirjallisuuden ja Internet-lähteiden perusteella ei tarkkaan selvinnyt, mikä Koskelan Jussin saaman mitalin myöntäjä olisi voinut olla. Yksi mahdollisuus on tosiaan maaseudun voimakkaiden järjestöjen eli maanviljelys- ja talousseurojen valtakunnallinen yhteistyöelin Suomen Maatalousseurojen keskusliitto, joka oli perustettu samoihin aikoihin kun Jussi Koskela sai mitalinsa.
Toinen mahdollinen mitalin myöntäjä olisi voinut olla Suomen Talousseura, joka on myös palkinnut ansiomitaleilla talouselämässä kunnostautuneita kansalaisia jo vuodesta 1799. Mitalit ovat tulleet mm. ”maamiesuutteruudesta” ja palkituista moni on saanut kunnianosoituksensa juuri uudisraivauksesta. Tuukka Talvion teoksessa Suomen mitalit 1799-...
HelMet-kirjastojen (Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa) yhteisessä maksuohjeessa sanotaan, että asiakkaan on maksettava kadonneesta tai vahingoittuneesta teoksesta kaupunginkirjaston määräämä korvausmaksu, joka yleensä on teoksen hankintahinta. Joissakin tapauksissa teoksen voi korvata toisella vastaavalla teoksella, silloin asiasta on sovittava erikseen aineiston omistavan kirjaston kanssa. Videokasetti, DVD-levy ja CD-ROM on korvattava maksamalla tallenteen omistavan kaupunginkirjaston määräämä korvausmaksu. Kirjasto ei palauta korvausmaksua, vaikka korvattu teos löytyisikin myöhemmin.
Aineiston korvaus on maksettava johonkin ko. aineiston omistavan kaupunginkirjaston toimipaikoista.
HelMet kirjastojen ohjeita, Maksut -kohdasta löytyy...
Erkki Norell on kirjannut tarkasti kalastuskokemuksiaan talteen seitsemältä vuosikymmeneltä, tässä hänen tuotantoaan:
Novellikokoelmat:
Elämäni perhot. WSOY 1995.
Perhokalastajan vuosi. WSOY 1997.
Kaukana kalassa. WSOY 1999.
Kalapäiväkirjani kertomaa. WSOY 2001.
Kalaretkieni Lappi. WSOY 2004.
Jopas sattui...: kalastuskommelluksia seitsemältä vuosikymmeneltä. Otava 2005.
Muu tuotanto:
Kalaretkien perhonsidontaopas. WSOY 1996.
Ravustajan kirja, Otava 2007.
Kirjailijasta löytyy lisää tietoa esim. täältä:
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/vellamo/kirjailijatNorell.htm
Tarvitsetko tekstin alkukielellä vai suomeksi?
Internetin sivustolta http://www.bibliomania.com/0/0/36/2004/frameset.html löytyy sisällysluettelo Moby Dickin kappaleista. Klikkaamalla saa esiin koko tekstin, tosin englanninkielisenä. Vertailin päällisin puolin lukua 42 (The Whiteness of the Whale)suomennettuun tekstiin ja se näytti identtiseltä.
Toinen vaihtoehto on tietenkin tulla kirjastoon ja skannata teksti itselleen. Pääkirjastossa on mahdollisuus skannerin käyttöön. Tietokonetilan työasemassa nro neljä on skanneri. Ajan voit varata kirjastossa tai internetin kautta.
Lohjalla on Moby Dick suomen- ja ruotsinkielisenä.
Suomennos voisi olla William Butler Yeatsin runosta “Aedh wishes for the Cloths of Heaven”. Se on julkaistu vuonna 1899 kokoelmassa The Wind Among the Reeds. Teoksessa The Collected Poems of W. B. Yeats (Macmillan, 1950) runon nimi on muutettu muotoon “He wishes for the Cloths of Heaven”.
Yeatsin suomennettujen runojen kokoelmassa Runoja (WSOY, 1966) ei ollut kyseistä runoa. Myöskään Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta ei löytynyt viitteitä suomennoksesta.
Englanniksi runo löytyy verkosta:
http://www.bartleby.com/146/36.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Aedh_wishes_for_the_Cloths_of_Heaven
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Suomen kielessä on se hieno ominaisuus, että hän-pronomini viittaa molempiin sukupuoliin. Näin kirjailija voi halutessaan jättää henkilöhahmon sukupuolen arvailujen varaan. Tuutikki (tai Tuu-tikki, ruotsiki Too-ticki) on varsin jätkämäinen hahmo, mutta Muumi-kirjojen ruotsinkielisissä alkuteoksissa häneen viitataan silti pronominilla 'hon' ('hän' naisesta). Todennäköisesti Tove Jansson on tarkoituksella halunnut sijoittaa hahmon (Tuutikki ei ole ainoa) sukupuolten hämärälle raja-alueelle. Tuutikin esikuvana pidetään Janssonin elämänkumppania Tuulikki Pietilää, jota Jansson kutsui Tootiksi. Tove ja Tooti tapasivat vuonna 1956 hieman ennen Taikatalven kirjoittamista, jossa Tuutikilla on keskeinen rooli.
Lähteet ja lisätietoja:
Boel Westin:...
Positio-lehteä voi lukea Helsingin yliopiston Viikin ja Kumpulan tiedekirjastoissa, Humanistisen tiedekunnan kirjastossa Topeliassa, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjastossa sekä Museoviraston kirjastossa. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Yliopiston sivuilta ja Helka-tietokannasta http://www.helsinki.fi/kirjastot/ ja kirjastojen kokoelmat ovat kaikkien käytettävissä. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoihin Positio-lehteä ei tule.
Kyseessä lienee Yrjö Jylhän runo Varjot, joka alkaa "Kuun paisteessa varjolleni olen mustasukkainen". Löytyy ainakin kokoelmista Yrjö Jylhän kauneimmat runot. (Otava, 1957) ja Runoja rakkaudesta / toim. Jarkko Laine (Otava, 1979).
Werner Nicolai Ekman s. 15.5.1893 Rantasalmella k.3.10.1968 Seinäjoella.Ekman kuului Flyktskytteklubbeniin Helsingissä sekä Seinäjoen Ampujiin ja hän oli perustamassa Seinäjoen Metsästäjät ry:tä.
Pariisin Olympialaisissa v. 1924 hän voitti haulikkoammunnan joukkuekilpailussa pronssia ja henkilökohtaisessa kilpailussa hän sijoittui 11.
PM- kisoissa Kristianiassa (nyk. Oslo) v.1922 ja v. 1931 hän oli kisaedustajana. (lähteessä ei mainintaa sijoituksesta)
http://www.nordicshootingregion.com/nsr-history.html
MM –kisoissa Helsingissä v.1937 Werner Ekman voitti haulikkoammunnan joukkuekilpailussa kultaa.
Lähde: Suuri olympiateos: Urheilukunniamme puolustajat / [tekstit ja toimitus:] Markku Siukonen : Jyväskylä, 2001.
