Hei!
Ranskan karttoja voi hakea Piki-verkkokirjastosta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 asiasanoilla Ranska ja kartat (esim. nimeke-laatikon saa muutettua asiasana-hauksi). Kyllä siellä jotain näyttää olevan paikallakin.
Todennäköisesti aiheuttaja on koivunpunanukkapunkki, joka aiheuttaa koivun lehdille punaista nukkaa (lähde: Uotila, Antti: Metsätuhojen tunnistus ja torjunta).
Internetistä Metlan sivulta löytyy myös hyvä kuvaus kyseisestä taudinaiheuttajasta http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/erlong-n.htm
Thea ja Tea juhlivat 6.2. Ne ovat lyhentymiä nimestä Dorotea, joka on kreikkaa ja merkitsee 'Jumalan lahjaa'.
Oona on ilmeisesti Irlannista saatu nimi, joka pohjautuu muinaisirlantilaiseen nimeen Oonagh (engl. Una). Kantanimen lähtökohta on epäselvä, mutta sille on tarjottu muun muassa merkityksiä 'lammas' ja 'yksi'.
Vilma on lyhentymä nimestä Vilhelmina ja pohjautuu muinaissaksalaiseen miehennimeen Vilhelm, joka merkitsee 'lujatahtoista kypäränkantajaa'.
Isto on lyhentymä heprean nimestä Israel, jonka merkitys on 'Jumala taistelee' tai 'Jumala pääsee voitolle'.
Senja on karjalainen muunnos kreikkalaisperäisestä nimestä Ksenia, joka merkitsee 'vierasta', 'vieraanvaraista'.
Mette pohjautuu saksalaisperäiseen nimeen Mechtild, jonka alkuosa...
En ole aivan varma tarkoitatko luetteloiden suomennoksien nimeä vai luetteloiden sisältämien orkideojen nimiä.
Kaikki suomennetut kirjat löytyvät Kansallisbibliografiasta (https://finna.fi ), mutta näitä ei siellä ole. Näyttää siltä, ettei noita julkaisuja ole suomennettu.
Viljeltyjen kasvien viralliset suomenkieliset nimet löytyvät Puutarhaliiton julkaisusta Viljelykasvien nimistö (http://www.puutarhaliitto.fi/index.php?section=10 ). Sitä saa monista kirjastoista kautta koko Suomen (http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&a… ).
Apua saattaa löytyä myös Suomen Orkideayhdistyksestä (http://www.suomenorkideayhdistys.fi/index.php ).
CITES-sopimuksesta löytyy tietoja muutamalta suomalaiselta sivustolta, mutta...
Myös maakauppojen asiakirja on nimeltään kauppakirja. Kaikista kiinteistökaupoista sovitaan kauppakirjalla. Kiinteistöjä ovat talot, tilat ja tontit.
Lähde: Perheen lakiopas. Wsoy, 2006.
Ensimmäinen Kennedyn profiililla varustettu puolen dollarin kolikko, joka löytyy teoksesta "2009 Standard catalog of world coins 1901-2000", on vuodelta 1964 eikä se ole mitenkään harvinainen. Koska mainitsemaasi kolikkoa siis ei löydy tästä varsin kattavasta kolikkohakemistosta, sinun on parasta kääntyä asiantuntijan puoleen. Rahoja arvioi esimerkiksi Rahaliike Holmasto: http://www.holmasto.fi/index.php
Liikkeellä on maksullinen arviointipuhelin: 0600-96665
hinta 1.75 EUR/min + pvm
Voit myös keskustella asiasta esimerkiksi Suomen numismaatikkoliiton foorumilla: http://www.numismaatikko.fi/
http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/
Numismaattiset liikkeet myös ostavat rahoja. Tietysti voit yrittää kaupata kolikkoa vaikkapa sivustolla http://...
Kreikassa on seitsemän aikamuotoa eli tempusta, jotka voidaan jakaa neljään tempusvartaloon: preesensvartalo (johon kuuluvat preesens ja imperfekti), aoristivartalo (aoristi), perfektivartalo (perfekti, perfektin futuuri ja pluskvamperfekti) sekä futuurivartalo (futuuri). Tosin futuuria lukuun ottamatta nämä aikamuodot eivät ensisijaisesti kuvaa verbin tapahtuma-aikaa, vaan sen aspektia. Vakiintunut termi ”aikamuoto” ei siten ole oikeastaan kovin osuva.
Preesensvartalon aspekti on duratiivinen eli se korostaa tapahtuman kestoa, aoristivartalon aspekti on yleisesti ottaen punktuaalinen eli se korostaa tapahtuman hetkellisyyttä,perfektivartalon aspekti on resultatiivinen eli se korostaa toiminnan lopputulosta.
Futuurivartalolla on aina...
Eipä tuohon kysymykseen valitettavasti taida vastausta löytyä. Oletan, että tarkoitat Helsingissä toiminutta yleistä kirjastoa - Helsingin kaupunginkirjaston edeltäjää - etkä Kansalliskirjastoa, joka jatkoi Turun akatemian kirjaston työtä, kun kirjasto ja jäljelle jäänyt kokoelma Turun palon 1828 jälkeen siirrettiin Helsinkiin. Turun akatemia perustettiin 1640.
Kaupunginkirjaston ja sen esimuotojen osalta suosittelen, että tutustut Sven Hirnin teokseen Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940 (Helsinki 1998). Siinä kerrotaan mm. seuraavaa:
"Helsingin kansankirjaston perustamisvaiheet on käytettävissä olevien lähteiden valossa tarkkaan tutkittu. Painopisteissä on kenties tulkinnanvaraa, mutta...
Artikkelin voi saada kirjaston kautta siten, että asiakas jättää ns. kaukolainapyynnön joko käymällä omassa kotikirjastossaan ja täyttämällä kaukolainapyyntölomakkeen tai lähettämällä Kauniaisten kirjaston kotisivuilla olevan sähköisen kaukolainapyyntölomakkeen Kaunaisten kirjaston kaukopalveluosoitteeseen.
Kirjaston henkilökunta hoitaa varsinaisen tilaamisen. Artikkelin voi noutaa myöhemmin kirjastosta.
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy kaksi nuottijulkaisua, joissa on Kesäinen häävalssi -kappaleen nuotit. Ne ovat Lauluja rakkaudesta ja Love: kun katsoit minuun. Teosten saatavuuden voit tarkistaa täältä: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2
Kaikki mainitsemasi levonnaiset voi pakastaa. Ennen pakastamista ne on jäähdytettävä hyvin, ja pakastimeen laitettaessa pakattava tiiviisti. Pakastaminen ei tuhoa ruuassa olevia pieneliöitä vaan pysäyttää niiden toiminnan. Sulatuksen jälkeen se käynnistyy jälleen, joten pakasteesta sulatetut tuotteet säilyvät huonommin kuin juuri valmistetut. Esim. Ruokatiedon sivuilla (http://www.ruokakori.fi/finfood/ffom.nsf/0c0aa8187130c1d24225685f007503…) tuoreiden rasvaisten leivonnaista säilyvyysajaksi mainitaan noin viikko - pakkasesta otetuilla aika on siis lyhyempi. Pakastimessa leivonnaiset säilyvät noin 3-6 kk. Mitään sulatettua elintarviketta ei saa pakastaa uudelleen.
Lisätietoa pakastamisesta Ruokatiedon sivuilla: http://www.ruokakori.fi/...
Kuulostaa hiukan oudolta tilanteelta. Kaikki tietokoneiden cd-lukijat soittavat kyllä ääni-cd:itä, mutta onko sinulla asennettuna soitin esim. Real Player tai Windows Media Player? Soittimia on lukuisia muitakin, mutta nämä ovat yleisimmät.
Voit ladata soittimia ilmaiseksi netistä, esim. seuraavista osoitteista:
http://www.microsoft.com/windows/windowsmedia/fi/player/download/downlo…
http://europe.real.com/realplayer/
Härmän Kustaa eli oikeammin Härmän Kuustaa on oikealta nimeltään Vilho E. Koskimäki. Pohjalainen-lehden syntymäpäiväartikkelin mukaan hän täytti 23.8.1989 75 vuotta eli hän olisi syntynyt 23.8.1914. Koskimäki on syntynyt Kauhavalla. Hänen esikoisteoksensa on romaani Veijareitten matkassa, joka ilmestyi vuonna 1953. Toinen kirjakielinen proosateos oli Pako pimeään, jonka ilmestymisvuosi oli 1965. Koskimäki on kirjoittanut myös kaksi näytelmää. Siviiliammatiltaan V. E. Koskimäki oli nimismies, viimeksi hän toimi Ylistaron ”fallesmannina”. Härmään Kustaan kirjallista työtä on rinnastettu Vaasan Jaakoon pohjalaisen huumorin kyllästämiin murrepakinoihin.
Jatkosodan aikana Koskimäki oli rintamakirjeenvaihtajana Pohjois-Lapin rintamalla sekä...
Löysin verkosta tällaisen kokeilun:
Unohdin marenkipohjista mantelijauheen ja tarkotuksella vähensin rasvan määrää. Ohjeessa oli 300 g voita ja se oli mielestäni hirmu paljon. Laitoin 200 g ja siitäkin tuli niin iso satsi kräämiä, etten kaikkia siitäkään laittanut. Mielestäni kakusta tuli sopivan kevyt, mutta makua oli kuitenkin riittävästi.http://klemmari2.vuodatus.net/blog/1956592
Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan kirjaston sivuilla on uskonnon alan asiasanasto http://www.helsinki.fi/teol/kirjasto/palvelut/asiasanat.htm ja siellä käytetään nimen omaan tätä termiä. Muuta rinnakkaista termiä sille ei ole annettu, joten se on aivan hyvää suomea.
Jos sanan rabbiininen haluaa kääntää ihan sanasta sanaan, niin se tarkoittaa Seppo Teinosen Teologian sanakirjan mukaan rabbiineille (=juutalaisen seurakunnan hengellisille opettajille ja johtajille) ominaista.
Asiakaspalvelusta on runsaasti kirjallisuutta. Uudempia ovat mm. Kannisto, Päivi: Asiakaspalvelu - tiedettä, taikuutta vai talonpoikaisjärkeä, 2007, Pakkanen, Riitta: Palvelun taitajaksi, 2009, Pitkänen, Raimo: Palvelun taitajaksi : miten onnistut asiakkaan kohtaamisessa, 2006, Rissanen, Tapio: Hyvän palvelun kehittäminen, 2006, Aarnikoivu, Henrietta: Onnistu asiakaspalvelussa, 2005, Huippupalvelua asiakkaille, 2006. Näitä kirjoja on joitakin paikalla tällä hetkellä Riihimäen kirjastossa. Lisää aiheesta voi hakea esim. Ratamo-verkkokirjastosta www.hyrinet.fi/ratamo-kirjastot laittamalla asiasanakohtaan hakusanan: asiakaspalvelu.
Vaihtoehtoja haun tekemiseen on moniakin. Esim. näin:
Kirjoita HelMetin etusivun hakuruutuun "englannin kieli", napsauta linkkiä "Tarkenna hakua", valitse pudotusvalikosta aineistolajiksi CD-ROM ja napsauta painiketta "Hae". Saat aluksi tulokset relevanssijärjestyksessä, mutta tuloslistan yläpuolelta voit valita järjestyskriteeriksi julkaisuvuoden, jolloin saat tulokset järjestyksessä uusimmasta vanhimpaan. Kyllä listassa näyttää olevan paljonkin Windows XP:lle sopivia romppuja. Yhteensopivuuden näet kunkin nimekkeen täysistä tiedoista kohdasta "Järjestelmävaatimukset".
Halutessasi voit myös jo hakua tehdessäsi rajata tulokset tietyn vuoden jälkeen julkaistuun aineistoon kirjoittamalla valitsemasi vuoden kohtaan "Julkaisuvuosi jäkeen". Jos...
Saarikallen teos Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007) kertoo, että Dag nimi on muinaisskandinaavinen ja sen merkitys on "päivä". Dag voidaan tulkita itsenäiseksi nimeksi tai Dag-alkuisten nimien (esim. Dagobert) lyhentymäksi. Nimestä ei ole paljon mainintoja Pohjolan keskiaikaisissa lähteissä, mutta se saattaa esiintyä suomalaisessa kylännimessä Dagsmark. Dagiksi nimettiin Suomessa 1900-luvun aikana alle 150 henkilöä, joista valtaosa on syntynyt vuosisadan puolivälissä. 2000-luvun alussa nimi oli lähes poistunut käytöstä ja esimerkiksi vuosina 2000-2005 se annettiin vain kaksi kertaa.
Rikhard puolestaan on suomalainen muoto muinaissaksalaisesta nimestä Ricohard, joka yleisimmän tulkinnan mukaan tarkoittaa "voimakasta hallitsijaa"....
