Sinun on syytä tulla käymään kirjaston jotta voisit yhdessä kirjastonhoitajan kanssa tehdä tiedonhakuja. On syytä muista että tiedonhakuja joutuu tekemään monta kertaa.
Voit varata pitemmän ajan kirjastonhoitajan kanssa, katso lisää
http://www.lib.hel.fi/Page/ae65596d-d6f4-42b4-971e-edca26dcf0b2.aspx
Esität kysymyksen jota oikeasti on syytä esittää sille taholle joka on toimittanut järjestelmän tai joka välittää sitä.
En löydä mitään tietoa siitä että näin voisi tehdä.
Katso lisää
http://www-01.ibm.com/software/lotus/products/smartsuite/approachfeatur…
Alice Tegnérin laulu ”Mors lilla Olle” on suomennettu nimellä ”Ollin marjamatka”. Suomentaja on Saukki eli Sauvo Puhtila. Sen suomenkieliset sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi teoksesta ”Suuri lastenlaulukirja” (Warner/Chappell Music Finland, 1984). Kirjan saatavuuden HelMet-kirjastoista voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi.
Kuolemansyyntutkijalla tarkoittanet joko oikeuslääkäriä tai patologia. Nämä sekoitetaan usein toisiinsa, mutta toimenkuvat ovat kuitenkin erilaiset.
Patologi suorittaa ruumiinavauksia (kuolinsyy, mahdolliset sairaudet) sekä tutkii kudos- ja solunäytteitä. Lisätietoja patologin työstä löytyy esim. Kuopion yliopiston sivuilta: http://www.uku.fi/patol/
Oikeuslääkärin työnkuva liittyy enemmän rikoksien tutkintaan (oikeuslääketieteelliset avaukset). Oikeuslääketieteestä lisää esim. Helsingin yliopiston sivuilta: http://www.oll.helsinki.fi/index.htm
Patologi ja oikeuslääkäri ovat erikoislääkäreitä, jotka ovat suorittaneet lääketieteen lisensiaatin tutkinnon (6 vuotta) sekä erikoislääkärin erikoistumisopinnot (n. 5 v.). Erikoistuminen tapahtuu...
Tomas on muunnos Tuomaasta. Kun Jeesuksen opetuslapsen Tuomaan sanotaan olleen epäluuloinen Jeesuksen kuolleista nousemisen suhteen on hänen nimestään tullut epäilevien ja kriittisten ihmisten symboli. Toisaalta katolisessa kirkossa on yli 60 Tuomas -nimistä pyhimystä.
Stefan on muunnos Stefanuksesta, jonka merkitys on seppelöity, kruunattu.
Henri on vastine nykysaksan Heinrichille ja ruotsin Henrikille.
Joogafilosofiaan (mielletään mieluummin filosofiaksi kuin uskonnoksi) liitetään nykyään usein käsitteet mietiskely, meditaatio ja (vielä laajemmin) henkinen kasvu. HelMet-kirjastoista löytyy ensi alkuun muutama hyvä kirja:
- Kassila, Taavi: Onnellisuuden jooga (Basam Books, 2008)
- Roach, Michael: Tiibetiläinen joogakirja (Basam Books, 2005)
- Farhi, Donna: Kehon ja mielen joogaa (Otava, 2009)
Näissä kirjoissa kerrotaan juuri mietiskelytekniikoista ja joogafilosofiasta.
Internetistä löytyvää aineistoa katselin linkkikirjastoista (Makupalat ja Linkkikirjasto), joihin on koottu linkkejä myös joogasivustoille. Tässä muutama linkki:
- http://www.jooga.org/
"Suomen Sahaja Jooga -kotisivulla mm. kerrotaan, mitä on Sahaja Jooga, miten...
Turun kirjastokortilla voi lainata kaikissa Vaski-kirjastoissa, myös Raision kirjastossa. Vaski-kirjastoja ovat Turku, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Raisio, Rusko ja Taivassalo. Minka tahansa Vaski-kirjaston kortilla voi lainata missä tahansa Vaski-kirjastossa, siis myös esim. Raision kirjaston kortilla Turun kaupunginkirjastossa.
Nuotteja tähän Tariverdievin kappaleeseen ei löydy. Hänen musiikkiaan on yksittäisinä kappaleina kokoelmalevyillä, esimerkiksi cd-leyillä Slaavilaisia hetkiä = Slavonic moments (Laulu kaukaisesta synnyinmaasta) ja 20 suosikkia : Huopikkaat (Vaahteralta kyselin) sekä venäjäksi levyllä Shchedrin, Gavrilin, Tariverdiev : song cycles.
Käytännössä pimennysmääräyksiä purettiin vähitellen.
Puolustusvoimien ylipäällikön (presidentin) julistus 30.9.1944 määräsi, että sotavalaistus lakkautettiin 3.10. Vaasan, Kuopion, Mikkelin ja Hämeen lääneissä. Muissa lääneissä asiasta sai määrätä is. (ilmasuojelu?) komentaja. (Suomen asetuskokoelma 689/1944)
Uusi vastaava julistus 23.10.1944 määräsi, että sotavalaistus lakkautettiin 24.10. alkaen Viipurin, Uudenmaan, Turun ja Porin sekä Oulun läänin ja Ahvenanmaan maakunnan alueella. Sotavalaistusta koskevat määräykset jäivät edelleen voimaan Lapin läänin alueella. (Suomen asetuskokoelma 744/1944)
Vaikeata on sanoa, onko vapautta ruvettu välittömästi täysimääräisesti käyttämään kaikilla paikkakunnilla.
Kyseessä on laulu nimeltä ”Jos rakastat”. Sen on sanoittanut Matti Rossi ja säveltänyt Kaj Chydenius. Laulun ”Jos rakastat” sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi ”Suuren toivelaulukirjan” osasta 14 (Warner/Chappell Music Finland ja Suuri Suomalainen kirjakerho, 1997).
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että ”Into” on 1850-luvulla suomalaisuusaatteen innoittamana muodostettu nimi. ”Suomen sanojen alkuperä” -teoksen (osa 1; Suomalaisen kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) mukaan ”into” saattaa olla germaanista lainaa sanasta, josta tulee muinaisruotsin ’ulostekoa, työsuoritusta’ merkitsevä sana ”inna”. Etymologinen yhteys on kuitenkin epävarma. ”Into” merkitsee erityisesti itämurteissa ’kovaa halua’, mutta vanhassa kirjasuomessa se on voinut tarkoittaa myös ’kiimaa’.
Nimi ”Aaro” perustuu ”Uuden suomalaisen nimikirjan” mukaan hepralaiseen nimeen ”Aaron”, jonka alkuperä on epäselvä. Se saattaisi tulla muinaisegyptin ’vuorta’ merkitsevästä sanasta. Täyttä...
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että nimi ”Eemeli” on puhekielinen muoto nimestä ”Eemil”, joka taas lienee pohjimmiltaan muinaisroomalaisesta patriisisuvun nimestä ”Aemilius”. Behind the Name -sivusto osoitteessa http://www.behindthename.com/name/emil kertoo sen puolestaan juontuvan latinan sanasta ”aemulus”, jonka merkitys on ’kilpaileva, kateellinen’.
Mikään laite ei toimi sadan prosentin varmuudella, myös palautusautomaateilla sattuu silloin tällöin ongelmatilanteita. On siis mahdollista, että palautus ei ole kirjautunut asianmukaisesti. Tämä on kuitenkin helppo selvittää ottamalla yhteyttä palautuskirjastoon ja tiedustelemalla sieltä, löytyykö kyseinen kirja hyllystä. Vaikka palautus ei olisi rekisteröitynyt, itse kirjan pitäisi olla omalla paikallaan hyllyssä. Virkailija voi aina varmistaa yksilöllisestä lainaustarrasta, että kyseessä on juuri tietty kirja. Jos taas kävisi niin, että kirja lähtee uudelleen lainaksi, aiemman lainaajan tiedot katoavat ja kirja "palautuu" automaattisesti. Kannattaa joka tapauksessa ottaa yhteyttä kyseiseen kirjastoon, jotta siellä voidaan tarkistaa asia...
Tietokantojen perusteella näyttää siltä, että Somerjoen laulusta Valot on julkaistu nuotteja sanoineen vain suomenkielisestä versiosta. Tuo englanninkielinen versio Lights löytyy kuitenkin äänitteeltä (Somerjoki: Iso lemmen pala, Siboney 2002), joten tiukan paikan tullen sanat ehkä saa kuuntelemalla talteen.
Frank-monihaun perusteella tämän artistin levyjä ei valitettavasti löydy yhdestäkään isommasta suomalaisesta julkisesta kirjastosta. Myöskään Yleisradion Fono-tietokanta ei näytä tuntevan Lisa Onoa.
Wikipedian mukaan Lisa Ono ei ole jazz-kitaristi, vaan brasilialais-japanilainen bossa nova -laulaja. Ilmeisesti tarkoitamme kuitenkin samaa henkilöä.
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) ei tunne nimeä ”Saina”, mutta nimi saattaisi hyvinkin olla nimen ”Saima” mukaelma samaan tapaan kuin ”Saini” ja ”Saimi”. Se tavallaan täydentäisi näiden nimien muodostaman nelikon.
Nimi ”Saima” on ”Uuden suomalaisen nimikirjan” mukaan saanut alkunsa Snellmanin toimittamasta suomalaisuushenkisestä Saima-lehdestä, jonka nimi viittaa vesistö Saimaaseen. Ensimmäinen lapsi kastettiin Saimaksi vuonna 1852, ja Kansanvalistusseuran kalenteriin se pääsi 1882. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että 1800-luvulla ehdittiin kastaa myös kaksi Saini-nimistä tyttöä, ehkäpä Saima-nimen imussa. Sainin suurin suosio ajoittui aikavälille...
Etsimänne teos on Manninen, Antti: Puretut talot: 100 tarinaa Helsingistä.
Muita aiheeseen liittyviä teoksia voi yrittää hakea Helmetissä (www.helmet.fi)sanahaussa yhdistelemällä esim. asiasanat Helsinki rakennukset tai Helsinki arkkitehtuuri. Kuvia Helsingistä voi hakea yhdistämällä asiasanat Helsinki kuvateokset.
Celia-kirjaston nimi tulee sen perustajasta Cely (Cecilia) Mechelinistä, joka perusti Kirjoja sokeille -yhdistyksen vuonna 1890. Hän oli tuolloin vasta 23-vuotias.
Kirjasto valtiollistettiin v. 1978, jolloin sen nimeksi tuli Näkövammaisten kirjasto. Vuonna 2001 nimi muuttui muotoon Celia - Näkövammaisten kirjasto.
Lisää Celian historiasta:
http://www.celia.fi/web/guest/historia
Jos varauksesi on jo matkalla-tilassa eli menossa alun perin valitsemaasi kirjastoon, varauksen noutopaikkaa ei pysty enää vaihtamaan HelMetin kautta. Sen sijaan varauksen voi perua ja tehdä uuden varauksen uuteen noutopaikkaan, mikäli teoksesta ei ole varauksia.
Jos taas varaus ei ole vielä matkalla-tilassa, pystyt muuttamaan noutopaikan kirjautumalla HelMetiin ja klikkaamalla pääsivulta kohtaan, jossa näkyy varausten määrä. Sitten aukeavalta sivulta voit valita uuden hakupaikan haluamallesi varaukselle.
Peruskouluasetus 443/1970 pykälät 21 ja 22:
Opetusryhmässä voi olla enintään 32 oppilasta. Käsityössä, kotitalouden ja muiden käytännöllisten aineiden työharjoituksissa sekä luonnonhistorian, fysiikan ja kemian oppilastöissä opetetaan yhdessä enintään 20 oppilasta. Sen lisäksi säädetään mm., että jos opetusryhmään kuuluu 1. ja 2. vuosiluokan oppilaita ja jos ryhmässä on vähintään 25 oppilasta, voidaan ryhmä äidinkielen ja matematiikan opetuksessa jakaa yhteensä kolmena tuntina viikossa kahteen erikseen opetettavaan ryhmään.
Tätä peruskouluasetusta on muutettu useaan kertaan. Näitä pykäliä koskevia kohtia ei kerätty tähän vastaukseen.
Peruskoululaki annettiin 1983 (476/1983). Sen mukaan opetusryhmien muodostamisesta säädetään asetuksella....
