”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007) ei valitettavasti tunne paikannimeä ”Haihunkoski”, enkä onnistunut muistakaan lähteistä löytämään tietoa sen alkuperästä. ”Suomen murteiden sanakirja” (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Valtion painatuskeskus, 1988) ei tunne sanaa ”haihu”, joten se ei liene ainakaan siinä muodossa käytössä murteissa. Esitän kuitenkin pari omaa epävarmaa ehdotusta, joilla voisi olla jotakin tekemistä nimen kanssa.
”Suomalainen paikannimikirja” mainitsee Tampereella sijaitsevan kaupunginosan Haihara, jonka nimessä on samankaltaisuutta tuon Viialassa sijaitsevan kosken kanssa. Maija Louhivaaran mukaan nimi olisi syntynyt sanasta ”haikka”, joka merkitsee ’kannasta’ tai...
Valitettavasti tuota alun perin ruotsiksi kirjoitettua teosta ”Erikskrönikan” ei ole ilmeisesti suomennettu kokonaan. Mainitsemasi ”Suomen historian asiakirjalähteet” -teoksen lisäksi löytyy Julius Ailion vapaamuotoinen suomennoskatkelma Häme-Wikistä osoitteesta http://www.hamewiki.fi/index.php?title=Eerikin_kronikka&redirect=no. Voi olla, että katkelmia on ilmestynyt joissakin muissakin tutkimuksissa, mutta syystä tai toisesta koko teosta ei ole kukaan vielä julkaissut. Arto-tietokannasta löytyy muutamia viittauksia kronikkaa koskeviin tieteellisiin artikkeleihin, mutta ne ovat ruotsinkielisiä.
Alkuperäinen ruotsinkielinen versio on luettavissa Runeberg-projektissa osoitteessa http://runeberg.org/erikkron/, mutta se lienee ruotsia...
Siikajokilaakso-lehdessä 17.9.2007 (s. 4) on julkaistu Sari Junnonahon artikkeli "Rantsilan kirkon edustalla on piiskapuu". Sen mukaan piiskauspuu on Rantsilan kirkon lähettyvillä sijainnut kuiva mänty, joka on sittemmin kaadettu.
Samassa jutussa kerrotaan myös, että Sipolassa Punkerin kankaan saarnahuoneen lähettyvillä on ollut piiskapuu, johon vääryyden tekijät on sidottu heitä on rangaistu rikoksensa mukaan määrätyllä määrällä raipaniskuja.
Mervi on 1900-luvun alun uutta suomalaista nimistöä. Nimeä pidetään Hattulassa sijaitsevan keskiaikaisen Merven kartanon nimestä johdettuna. Ensimmäiset Mervit nimettiin 1900-luvun alussa (tiettävästi ensimmäisenä nimen sai Mervi Ahla vuonna 1917), mutta nimi alkoi yleistyä vasta 40-luvulla. Suosituimmillaan se oli 1950-70-luvuilla, jolloin se kuului 40 suosituimman ensimmäisen etunimen joukkoon. Vuosina 2000-09 Mervi-nimen on saanut vain 45 tyttöä. Kaikkiaan Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimi Mervi on annettu 10640 henkilölle, joista naisia on 10638 ja miehiä 2.
Almanakassa Mervi on ollut vuodesta 1950 (1950-51 6.1. ja vuodesta 1952 lähtien nykyisellä paikallaan 21.9.). Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Mervin nimeen...
Euroopan maiden historiaa käsitellään suomeksi laajimmin useissa ilmestyneissä maailmanhistorian moniosaisissa yleisesityksissä. Yleensä aineisto niissä esitellään aikakausien ja maitten mukaan (esim. "Ranska Ludvig XIV:n aikana 1643-1715"). Viime vuosikymmeninä näissä teoksissa ovat Euroopan ulkopuoliset alueet saaneet entistä suuremman osan ja niitä on pyritty käsittelemään niiden omista edellytyksistä käsin, aikaisemmin enemmänkin Euroopan historian jatkona ja eurooppalaisten keskinäisen valtataistelun yhtenä kenttänä.
Joitakin Euroopan historioitakin on ilmestynyt, esim.
Euroopan tarina sanoin ja kuvin / toim. Eino E. Suolahti. - WSOY, 1960
(ranskalainen alkuteos)
Euroopan historia / päätoim. Seppo Zetterberg. - WSOY, 1993
(...
Hei!
Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa on lainattavissa Kirsti Koivulan kirja Taattu takatasku. Muita vanhusten muistin kehittämiseen liittyviä kirjoja ovat esim. seuraavat: Kirsti Koivula: Läsnäolon lämmössä: erityisryhmien ohjaajan virikekirja; K. Koivula: Pirtin puolelle: ikäihmisten virikekirja; K. Koivula: Iltamme iloksi: ikinuorten virikekirja; Nelly Jurvelius: Muisti katoaa, kuvat jäävät: muistojen kirja (liittyy muisteluterapiaan)ja Outi Mäki: Meidän kodin muisteluhetki: periaatteita ja ideoita (virikeopas). Näitäkin on saatavissa Hämeenlinnan kirjastosta. Voit tiedustella ja varata kirjoja kirjaston tietopalvelusta, puh. 621 2598.
Terveisin Ulla Jousea
Vaasassa toimii seurakunnan kirjallisuuspiirin lisäksi Vaasan eläkeläisten lukunurkka ja Vaasa- opiston Jane Austen- lukupiiri syksyllä 2009 ja keväällä 2010. Muista mahdollisista lukupiireistä minulla ei ole tietoa; varmaan on joitain "epävirallisiakin" lukupiirejä.
Lähde: Otavan iso musiikkitietosanakirja 1. Otava 1976.
barré (ransk.) kitara- ja luuttutekniikassa yhden sormen poikittaisote useiden kielien yli. Tällä tavoin sormi toimii keinotekoisena satulana (vrt capotasto). Barré on koko sointujensoiton perusta korkeammissa asemissa ja tapa selviytyä soittimelle hankalista sävellajeista. Jazz- ja popmusiikissa barré-otteita (engl. inside chords)käytetään usein, koska ne suovat erityisiä mahdollisuuksia äänen sammuttamiseen ja sen kautta rytmiseen tarkkuuteen.
Kysymyksessä on varmaan Peter S. Beaglen fantasiakirja ”Viimeinen yksisarvinen” (WSOY, 1994). Sitä löytyy kirjastoista, https://www.finna.fi/Record/anders.38051. Kohdasta muut kirjastot voit valita lähimmän.
Olisiko seuraavista apua (on viitattu kameraan ainakin kappaleen nimissä ja kai sitten mahdollisessa sanoituksessakin):
1. Tequilajazzz (esitt.) Teoksen nimi Virus / Tequilajazzz
2. Wilco (esitt.) Teoksen nimi Yankee hotel foxtrot
3. Dipper (esitt.) Teoksen nimi They know what to expect and they like it
Lisää hakutuloksia: Valitse Tarkenna hakua, valitse pudotusvalikoista musiikki ja cd -levy sekä kirjoita luukkuun rock camera or kamera.
Kymenlaakson kirjastoissa käytössä olevan seutulainauksen ansiosta lainatun kirjan voi palauttaa mihin tahansa Kymenlaakson kirjastoon.
Lue lisää Kymenlaakson kirjastojen yhteiseltä kyyti.fi -verkkosivulta
http://www.kyyti.fi/node/1584
Pasilan kirjastosta löytyy nämä lehdet. Ottakaa ensin yhteys kuitenkin varmuuden vuoksi. Yhteystiedot: Rautatieläisenkatu 8, sisäänkäynti Kellosilta 9, PL 4101, 00099 Helsingin kaupunki
tietopalvelu 09-31085001
lehtialue 09-31085426
Ei ole tietenkään varmaa, onko tuo lausahdus ensimmäiseksi Buddhaksi sanotun Siddhārtha Gautaman lausuma. Ja käännös englanninkielinen lausahduskin tietysti on. Joitakin tämäntapaisia ajatuksia kuitenkin löytyi hänen sanomanaan myös suomeksi, suoraa käännöstä ei löytynyt.
H. S. Olcottin kirjassa Näin puhui Buddha (2006, suomentaja Pekka Ervasti, uudistettu laitos vuonna 1949 ilmestyneestä painoksesta)sanotaan näin:
"Arvokkainta on tietää ihmisen olemassaolon ja päämäärän koko salaisuus, niin ettemme pane liian suurta arvoa tälle elämälle ja sen olosuhteille, vaan että elämme tavalla, josta koituu suurin onni ja vähin kärsimys sekä kanssaihmisille että itsellemme." (s. 31)
Nirodha ry -yhdistyksen sivuilla (http://www.nirodha.fi/) kerrotaan...
Ehdotus eduskunnan vuosittaisiksi kuluiksi löytyy Valtion talousarvioesityksestä, pääluokasta 21. Vertailuja voi tehdä budjetista löytyviin esim. eri ministeriöiden hallinnonalaisiin laitoksiin. Valtion talousarvioesitys löytyy painettuna esim. Eduskunnan kirjastosta lukusalissa luettavaksi.
Sähköisen budjettiesityksen osoite:
http://193.208.71.163/indox/tae/header.html
Eduskunnan hyväksymät talousarviot löytyvät eduskunnan sivuilta
osoitteesta:
http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/eduskuntatyo/talousarvio…
Mitkä sitten ovat demokratian kustannukset? Kannattaa ehkä lähestyä asiaa katsomalla, mitä asiasta on kirjoitettu.
Eduskunnan kirjaston Selma-tietokanta:
https://finna.fi
Sieltä löytyi esim. viite:
Schaffer, Frederic Charles...
Kyllä voi. Lainatun materiaalin voi palauttaa Turun kaupunginkirjaston pää- tai lähikirjastoihin. Sen palauttaminen muihin Vaskikirjastoihin on maksullista.
Kyseessä on Jussi Niinistö, Nurmijärvellä asuva suomalainen historiantutkija ja perusuomalainen poliitikko, Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian ja Helsingin yliopiston Suomen historian dosentti sekä filosofian tohtori. Hän on Suomen ainoita tutkijoita, joka on erikoistunut Suomen heimosotiin.
Kysymällesi lauseelle ei löydy kirjallista lähde, mutta se löytyy kansanperinnettä sisältävästä Matti Kuusen toimittamasta nyksysuomen sananparsikirjasta Rapatessa roiskuu. Kirja on syntynyt keruukilpailun pohjalta, jonka Suomalaisen Kirjallisuuden Seura käynnisti Kalevalan juhlavuonna 1985 ja jossa kerättiin 1980-luvulla käytössä olevia sananparsia. Kirjan mukaan sanonta on tallennettu Muuruvedellä, mutta enempää sen alkuperästä ei osata varmuudella sanoa.
Todennäköisesti kirja on Ahlberg, Janet: Onnea matkaan! Surullinen tarina, jossa on onnellinen loppu.
Kirja löytyy HelMet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/record=b1129322~S9*fin
