Oheiselta sivulta tilastosta "Kokoelmat, hankinnat ja poistot 2011" löytyy Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston kokoelmien määrä http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=6838&culture=fi-FI&conte… eli 653 281 nidettä vuonna 2011 (uusin tilasto tällä hetkellä).
Helvi Juvosen runo "Kuningas Kultatakki" julkaistiin ensimmäisen kerran samannimisessä kokoelmassa vuonna 1950. Runo löytyy myös esimerkiksi Helvi Juvosen runojen kokoelmista "Kootut runot" (WSOY) ja "Aukea ei koskaan metsään ovi: kootut" (WSOY, 2009) sekä useista antologioista.
Runo "Kuningas Kultatakki" alkaa näillä riveillä:
"Kaikki kaupungin kadut eivät meitä auta.
Kaikki puistot ja kirkot eivät meitä auta.
Me kuljemme kysymystä kantaen,
me elämme siinä, se elää meissä:
Onko tämä totta ja kannattaako."
Saat runon kokonaisuudessaan sähköpostiisi.
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Juvonen, Helvi: Aukea ei koskaa metsään ovi: kootut. Toim. Mirkka Rekola ja Liisa Enwald (WSOY, 2009)
Peruskoulun oppikirjoja - siis myös uskonnon oppikirjoja - löytyy Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista. Uskonnon oppikirjat kuuluvat pääasiassa käyttäytymistieteellisen tai teologisen tiedekunnan kirjaston kokoelmiin. Kirjojen tarkemmat julkaisu-, saatavuus- ja sijaintitiedot löytyvät Helka-tietokannasta (ks. linkki alla).
Yliopiston kirjaston kokoelmat ovat kaikkien täysi-ikäisten kansalaisten käytettävissä. Saat lainauskortin paikan päällä. Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjasto Minerva sijaitsee Helsingin Kruunuhaassa. Teologisen tiedekunnan kokoelmat puolestaan sijaitsevat Helsingin yliopiston pääkirjastossa Kaisa-talossa. Kirjastojen yhteystiedot löydät alla olevasta linkistä.
https://finna.fi
http://www.helsinki.fi/...
Rakennusten paloturvallisuus -määräysten ja ohjeiden mukaan parveketta voidaan joissakin tapauksissa käyttää rakennuksesta poistumisen varatienä. Niissä ei ole mainintaa parvekelaseista. Eli parvekelasien rakentamisen kieltäminen liittyy rakennussuunnitteluun.
Rakennusten paloturvallisuus - määräykset ja ohjeet 2011 löytyvät Valtion ympäristöhallinnon sivuilta:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=126522&lan=fi
Ezra Poundin runoja löytyy käännettyinä teoksista Personae, Tähtien väri, Kuu kultainen terälehti sekä Älä puhu nyt enää. Kaikki löytyvät helmet-kirjastoista. Kävin läpi kaikki neljä kirjaa enkä löytänyt runoa, joka alkaisi noilla sanoilla.
Jedit ovat tuttuja Tähtien sota -elokuvista. George Lucas, joka ohjasi ensimmäiset Tähtien sota -elokuvat, loi hahmot. Lisätietoa esim. Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Jedit
HelMet-kirjastojen käyttösäännöistä:
"Päiväkoti, koulu, muu laitos tai yhteisö saa kirjastokortin vuodeksi kerrallaan täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Vastuuhenkilö on vastuussa aineistosta, joka on lainattu laitoksen tai yhteisön kirjastokortilla."
Yrityksellä täytyy siis olla vastuuhenkilö, joka vastaa kortilla lainatusta aineistosta, mahdollisesti tulevista myöhästymismaksuista tai aineiston katoamisista. Kortti on voimassa vuoden, jonka jälkeen yhteisön tai yrityksen tiedot tarkistetaan ja voimassaoloaikaa jatketaan vuodella.
Yrityskortin saadakseen vastuuhenkilön on käytävä kirjastossa. Henkilöllisyystodistus täytyy olla mukana.
Sirkumfleksiä eli ^-merkkiä käytetään ranskan kielessä useissa eri tapauksissa, joista yksi on juuri mainittu "kadonneen" kirjaimen korvaaminen. Useimmiten kyseessä on s-kirjain, mutta poikkeuksiakin on.
Muita sirkumfleksin käyttöyhteyksiä ovat mm. eri asioita tarkoittavien sanojen kirjoitusasujen erottaminen toisistaan (sûr/sur, dû/du), -aître ja -oître -loppuiset verbit ja jotkut verbitaivutukset. Sirkumfleksiä käytetään myös tapauksissa, joille ei löydy selvää sääntöä tai syytä, eikä sen käyttö ole aina johdonmukaista (jeûner/ déjeuner, côte/coteau).
Flûte-sanasta on kirjattu erilaisia kirjoitusmuotoja vuosisatojen varrelta, esim. fläute, fleuste ja flutte. Ilmeisesti sirkumfleksi on siis siinäkin korvaamassa poisjääneitä kirjaimia....
Etsimäsi runo löytyy Kaplinskin runokokoelmasta "Rukous, mantra, runo" sivulta 9 (julk. Nihil Interit v. 1996). Runolla ei ole nimeä, se alkaa sanoilla "Pyykkiä ei saa koskaan pestyksi."
Japanissa vaikuttaa monsuuni-ilmasto: tuulen suunta vaihtelee eri vuodenaikoina. Talvella puhaltavat Aasian sisällisosista tulevat koillistuulet,jotka aiheuttavat länsirannikolla runsaat lumisateet.
Mantereen lämmetessä vastaavasti kesällä tuulet kääntyvät etelään ja itään, joka aiheuttaa viikkoja kestävän sadekauden. Loppukesän ja syksyn aikana tuulet jälleen kääntyvät ja tuovat voimakkaita myrskyjä, taifuuneja, ja jatkuvan sateen.
Japanissa on useita ilmastovyöhykkeitä pohjoísen leudosta ilmastosta etelän subtrooppiseen. Ilmastoon vaikutavat myös eri merivirrat.
Enemmän tietoa aiheesta löydät esim. kirjoista Maailma tänään osa 22, 1996, Maailmantieto osa 4, 1981 ja Maailmalla, osa Aasia, 2008
Kirjastoissa ei ole näin vanhoja lehtiä paperisina. Lehti on mikrofilmeinä Kouvolan kirjastossa ja Kansalliskirjastossa Helsingissä. Kansalliskirjastosta voi tilata paperisia kopioita, ota yhteyttä: kk-palvelu@helsinki.fi
Ehkä paperilehdistä kannattaisi kysyä Kouvolan Sanomista:
http://www.kouvolansanomat.fi/yhteydet
Hei! Annan yksinkertaisen vinkin, jolla pääsee käytännöllisesti katsoen kaikkien kuntien sivustoille.
Kirjoita osoitekenttään: www + + fi. Esmerkiksi www.hameenlinna.fi
Toivottavasti tästä oli apua!
Kunnat listana
Kunnat.netissä http://www.kunnat.net/fi/Yhteystiedot/kunta-alan-yhteystiedot/kunnat/Si… www.kunnat.net > Yhteystiedot > Kunta-alan yhteystiedot > Kuntien yhteystiedot
Suomi.fi:ssä http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/valtio_ja_kunnat/kunnat_ja_kunnallish…
Nämä löytyvät kunnat-hakusanalla myös uudesta Makupaloista.
Hautalaulua ei löytänyt toistaiseksi kuin vain runokokoelmasta Hiihtäjän virsiä, joka on käännetty vain venäjäksi ja ranskaksi. Näillä tiedoilla ei näyttäisi julkaistun ruotsiksi.
Valitettavasti Joensuun seutukirjastossa ei toistaiseksi ole kirjoja 3D -origameista, mutta pyrimme hankkimaan jonkin, jota on saatavana.
Oulun kaupunginkirjasto - maakuntakirjastossa on seuraavat kaksi 3d -origameja käsittelevää kirjaa, joista voi tehdä kaukolainapyynnön:
Mukerji, Meenakshi: Ornamental origami : exploring 3D geome[n]tric designs, 2008
Baba, Mieko: More & more 3D origami : step-by-step illustrations, 2005
Suomalaisissa kirjastoissa on totuttu siihen, että ihmiset tulevat tekemään hyvinkin hankalia kysymyksiä. Perinteisesti on lähdetty siitä, että jokaiseen kysymykseen yritetään vastata parhaan kyvyn mukaan. Jos ei osata itse, yritetään löytää tietävämpi taho tai ohjataan kysyjä sellaisen luo, joka ehkä kirjastoa paremmin tuntee kysytyn aiheen. Tätä samaa periaatetta pyritään myös täällä verkkokyselypalvelussa noudattamaan.
Se on totta, että osa kysymyksistä on niin vaikeita tai erityisosaamista vaativia, etteivät niistä selviä edes kirjastojen tiedonhaun ammattilaiset. Mutta sitten etsitään apua.
Joihinkin kysymyksiin ei ole olemassa vastausta (kuten "Mikä on elämän tarkoitus"), mutta jos tällainen askarruttaa kysyjää, kyllä siihenkin...
Kyllä laulu on tämänhetkisen tietämyksen mukaan todellakin Modest Tabatšnikovin (1913-1977)käsialaa. Laulun alkuperäinen nimi on sen sijaan hiukan epävarma. Monissa venäjänkielisissä lähteissä nimenä on Ах, Одесса, жемчужина у моря eli Ah, Odessa, žemtšužina u morja (suunnilleen Oi Odessa, meren helmi), mutta myös muotoa ilman tuota Ah-alkua näkee (siis pelkästään Žemtšužina u morja). Ilmeisesti Martti Jäppilän suomenkielinen versio (Dallapén ja A. Aimon levytys vuodelta 1962 lienee varhaisin suomenkielinen tulkinta) näyttäisi olevan melko suora käännös alkukielisistä sanoista. - On toki mahdollista, että Tabatšnikov on laulua tehdessään hyödyntänyt jotain perinteistä melodiaa, mutta siitä ei ole tarkempia tietoja.
Planetaariset tuulet ovat maapallon pinnalla ja ilmakehän alimmassa kerroksessa, noin kymmenen kilometriä paksussa troposfäärissä, esiintyviä laajamittaisia ja pysyviä tuulia.
Japani ulottuu viileän lauhkealta koivu- ja havumetsävyöhykkeeltä subtrooppiselle vyöhykkeelle saakka. Hokkaidoon ja Pohjois-Honshuun vaikuttaa sekä Tyynenmeren kylmä Oyashiovirta että talvella luoteismonsuunit. Näillä saarilla kesät ovat viileät ja talvet ankarat. Talvisin sataa paljon lunta. Japanin eteläisiä ja itäisiä osia lämmittävät Japaninvirta ja kesäisin kaakkoismonsuunit. Näillä alueilla kesät ovat yleensä lämpimät ja talvet leudot. (Maailma nyt. Osa 8: Itä-Aasia. Weilin+Göös, 1992, s. 145)
