Timeanddate.com-sivustolta löytyy kartta, joka näyttää, missä päin maailmaa kuu on kulloinkin nähtävissä horisontin yläpuolella: http://www.timeanddate.com/astronomy/moon/light.html. Kartan alapuolelta voi valita haluamansa päivän ja kellonajan, ja "change time" -painike päivittää kartan. Kartalla kirkkaana näkyvällä alueella kuu on periaatteessa nähtävissä, sääolosuhteista ja kuun vaiheesta riippuen. "View Day and Night Map" -linkki aivan kartan alareunan alla näyttää lisäksi, missä päin maailmaa on päivä ja missä yö.
Kartta ei siis huomioi kuun vaiheta, vaan vain sen sijainnin - uudenkuun aikaanhan kuu ei Maasta käsin näy. Samalta sivustolta löytyy myös taulukko kuun vaiheista: http://www.timeanddate.com/calendar/moonphases.html....
Euroviisujen kilpailukappaleen kolmen minuutin maksimipituus on ollut käytössä jo 1960-luvulta. Aluksi sen tarkoituksena oli karsia ylipitkät laulut, 1990-luvulla sitä perusteltiin osallistujamaiden määrän kasvulla.
Myös vuoden 2013 Malmön kisojen sääntöpaperissa sanotaan, että 3 minuutin keston ylittävä kilpailukappale voidaan hylätä.
http://www.eurovision.tv/upload/press-downloads/2013/Public_version_ESC…
Kilpailukappaleet ovat kyllä levyillä ja videoina ilmestyessään monesti pitempiä kuin 3 minuuttia. Kisaa varten niistä tehdään lyhennetty versio, joka mahtuu aikarajaan. Finaalin suorassa lähetyksessä olisi toki mahdollista esittää pitempi versio, mutta riskinä olisi hylkäys.
Orkesteri säesti laulajia vielä 1998, mutta sen jälkeen...
Jäiköhän kysymyksestä puuttumaan osa? Tai onkohan se tarkoitettu meille Kysy -kh -palvelun vastaajille? Kiitos kysymästä. Kysy kh -palvelu täytti 10 vuotta vuonna 2009. Pientä juhlahetkeä kuvaavasta artikkelista (linkki) voi huomata että vastaajat ovat kokeneet työstään usein iloa voidessaan oppia uusia asioita vastaamisen lomassa ja voidessaan tutustua asiakkaiden tiedontarpeisiin koittaen löytää sopivaa vastausta. Itsekin yhdyn täysin noihin tuntoihin.
Ai niin, tätä vastaamistahan tehdään kaiken muun työn ohessa, tuskinpa kellään on aikaa olla pitkään koneilla. Sanoisin että asiakkaiden lähettämät kysymykset ovat aina hyviä.
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastopro/ajankohtaista/arkisto/tiedote…
Viestiratsumiehen koulutuksesta ei ole mainintaa Rakuunan ja ratsumiehen käsikirjassa (1938) eikä myöskään Viestimiehen käsikirjassa (1936).
Molemmissa aikalaisoppaissa mainitaan kuitenkin ratsulähetin tehtävästä osana viestitoimintaa. Lähettinä toimivan ratsumiehen tuli hallita sanoman perillesaattamisen lisäksi myöskin tarvittaessa omien viestiyhteyksien korjaaminen, sekä vastaavasti vihollisen viestiyhteyksien sabotointi. Myös vihollisen viestiyhteyksien tiedustelu saattoi kuulua ratsulähetin toimenkuvaan, laajan toiminta-alueensa sekä nopeutensa ansiosta.
On siis hyvinkin mahdollista, että isänne on saanut kertausharjoituksissa nimenomaisesti viestialan erikoiskoulutusta em. ratsulähetin tehtäviä varten, viestiratsumiehen nimikkeellä....
Tässä osa runosta: Mikko kettu oli ihan pahin kiusanhenki pihan. Aina leikit toisten lasten, Mikko särki varta vasten... jne. Emme valitettavasti julkaise kokonaisia teoksia tässä palvelussa (runo voi olla kokonainen teos)tekijänoikeudellisista syistä.
Runo löytyy lastenrunokirjasta ”Kissa liukkaalla jäällä” (Otava 1958), sivuilta 15–18. Tämä runokirja löytyy useasta kirjastostamme, voitte jättää varauksen jos teos ei löydy lähikirjastosta.
Yskänlääkkeiden tehoa on jonkin verran tutkittu viime aikoina. Tutkimusten mukaan vaikuttaa siltä, että yskänlääkkeet eivät vähennä yskää yhtään tehokkaammin kuin lumelääkitys. Lumevaikutus saattaa perustua siihen, että voimakkaan makuinen neste valuu yskimisestä ärtyneen nielun läpi, ja syntyy tunne yskää helpottavasta vaikutuksesta. Eräs tanskalainen tutkimuslaitos jopa suosittelee, ettei yskänlääkkeitä pitäisi käyttää lainkaan.
(Lähde: Suomen lääkärilehti, 2007, nro 18, s. 1850-1851)
Perintökaari määrää sukulaisten oikeuden perintöön siten, että perinnönjättäjän sukulaiset on jaettu perillisryhmiin. Samassa perillisryhmässä olevat perilliset saavat kukin yhtä suuren osan perinnöstä (ns. tasajaon periaate), jollei esimerkiksi testamentista muuta johdu.
Jos sisarukset ovat kuolleet, kukin haara saa yhtä suuren osuuden.
Lisää aiheesta mm seuraavista linkeistä:
www.finlex.fi
www.lakiopas.com
Lehtola, Pentti. Kuka sinut perii? : talous- ja lakiopas.
Aarnio. Aulis. Suomen jäämistöoikeus I . perintöoikeus.
Finnkinolta kerrotaan, ettei mitään minimikatsojamäärää ole, vaan esitys pidetään joka tapauksessa. Finnkino omistaa noin 70 prosenttia suomalaisista elokuvateattereista. On tietysti mahdollista, että jollakin muulla teatterilla on toisenlainen käytäntö. Mikäli kysymys koskee tiettyä, jonkun muun kuin Finnkinon omistamaa teatteria, kannattaa olla yhteydessä suoraan sinne.
Lipun osoittamalla paikalla ei toki ole pakko istua, mikäli katsomossa on vapaiksi jääneitä paikkoja.
Suomeksi kirja löytyy esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Venäjäksi se on Kansalliskirjaston Slavica-kokoelmassa. Kysy kaukolainamahdollisuudesta lähikirjastostasi.
Sukunimen Domentjeff sijaan on teoksen Mikkonen, Pirjo: Sukunimet, Otava 2000 mukaan otettu Valkamo (Joensuu 1918). Heikki Tarman sanomalehti Karjalaisessa 19.12.2006, s. 13 ilmestyneen artikkelin Kiviristin tarina mukaan Wasili Domentjeffin koko perhe suomensi sukunimensä Valkamoksi v. 1905.
Pukukoodeista löytyy suomeksi internetistä melko paljonkin linkkejä ja englanniksi vielä huomattavasti enemmän, mutta tässä esimerkiksi muutama suomenkielinen:
- http://www.amke.fi/www/fi/liitetiedostot/2013/DRESSCODE.pdf
- http://villisilkki.blogspot.fi/p/pukukoodi.html
- http://pukeutumisopas.wordpress.com/tilaisuuden-aika-ja-puku/
- http://www.olivialehti.fi/strictly-style/2011/01/pukukoodit/
Televisiosarja, jonka ohjasi Kaarlo Hiltunen ja jonka pääosaa näytteli Lauri Leino valmistui 1971. Kajaanin kirjastosta osasivat vastata, että kuvaukset on tehty Kuhmossa, Lentualla ja monessa muussa paikassa Kuhmossa.
Tampereen kaupunginkirjastosta lainatun kirjan voi palauttaa Ylöjärven kirjastoon. On kuitenkin hyvä muistaa, että muihin PIKI-yhteisjärjestelmään kuuluviin kunnankirjastoihin palautetuista lainoista peritään 2 € seutukuljetusmaksu.
HUS:in Myrkytystietokeskuksesta kerrotaan, että rairuohon ei tiedetä aiheuttaneen ihmiselle myrkytystä. Raiheinät (lolium) on luokiteltu myrkyllisiksi, mutta pienen määrän syömisen todetaan aiheuttavan harvoin oireita. Myös kasvatettava rairuoho on lolium-sukuista, joten sitä ei kannattane kasvattavaa syötäväksi.
Myrkyllisten aineiden, kasvien ja sienten haku, https://www.hus.fi/haku/myrkytystietokeskus
Kopioin sinulle oheisen vastauksen Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta. Viime syksynä (20.9.12)oli esitetty kysymys samantapaisesta koiriin liittyvästä tilanteesta.
Järjestyslain 14 §:ssä säännellään koirakurista. Kyseisen lainkohdan mukaan koiran omistajan tai haltijan on huolehdittava siitä, että koira pidetään kytkettynä taajamassa. Lisäksi on huolehdittava siitä, ettei koira pääse karkaamaan esim. kuntopolulle, yleiselle uimarannalle tms. Kyseiset kiellot eivät pykälän toisen momentin mukaan kuitenkaan koske suljettua pihaa, koirien harjoituspaikkaa eikä erityisesti osoitettua aidattua jaloittelualuetta. Korian tulee kuitenkin näissäkin paikoissa olla omistajansa tai haltijansa valvonnassa. Näin ollen tiettyä valvontaa edellytetään...
Aurinkokunnan mittasuhteita on havainnollistettu erilaisilla vertauksilla, mutta sellaista lähdettä, jossa Maata olisi verrattu nimenomaan pingispalloon, en onnistunut löytämään. Jos sinulla on käsillä pingispallo niin että voit mitata sen koon, saat näistä alla olevista vertauksista lasketuksi vastaukset omiin kysymyksiisi. Jälkimmäisestä linkistä löydät lisäksi sekä aurinkokuntamme taivaankappaleiden todelliset mitat ja etäisyydet että suhteellisen vertailun, jossa lähtökohtana on oletus, että Auringon halkaisija olisi 100 cm.
Aurinkokunnan mittasuhteita voidaan havainnollistaa kuvaamalla Aurinkoa 10 senttimetrin läpimittaisella appelsiinilla. Tällöin Maa olisi verrattavissa nuppineulan päähän, joka kiertää appelsiinia 11 metrin...
Poistettavia kirjoja ei valitettavasti voi varata ostettavaksi. Useissa kirjastoissa myydään jatkuvasti poistokirjoja, ehkäpä nämäkin mainitut kirjat löytyvät eräänä päivänä lähikirjaston poistomyyntikirjojen joukosta.
Taskukirjoja on myös poistettu koska ne ovat tulleet niin huonokuntoisiksi. Kirjastoon yritetään kyllä ostaa asiakastoiveet huomioiden mutta kaikkia numeroita ei ehkä ole Jumbosta hankittukaan. Hankintatoiveen voi jättää netissä http://www.airbnb.com
Oppaan Suomen rahahinnasto 2005 : keräilijän opas mukaan rahojen arvo vaihtelee rahan kunnon ja yleisyyden mukaan.
5 penniä vuodelta 1888: hinta 2€ - 240€. Tavallisin kunto-hinta-luokka on 2€.
500 mk vuodelta 1956: hinta 2€ - 50€. Tav. 20€.
20 mk vuodelta 1939: hinta 0,50€ - 30€. Tav. 1€.
10 mk vuodelta 1932: hinta 0,50€ - 150€. Tav. 0,50€.
5 mk vuodelta 1948: hinta 0,50€ - 10€. Tav. 0,50€.
Helsingin Numismaattisen Yhdistyksen verkkosivuilta saat yhteystietoja tahoihin, joilta saat varmempaa tietoa: http://www.hnynumis.org/
Hei!
Löysin asiaan saman vastauksen kahdesta eri kirjasta: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet. O 2000 ja Uusi suomalainen nimikirja. O 1988. Niiden mukaan Aalto on tyypillinen 1900-luvun alussa harkiten valittu sukunimi, sillä siis korvattiin esimerkiksi ruotsalainen sukunimi.
