Verkossa toimii valtava määrä erikokoisia kauppoja, mutta tässä tapauksessa kysymyksestä puuttui ratkaiseva tieto, joka voisi auttaa eteenpäin. Täytyisi nimittäin tietää, onko kysyjän "dvd" elokuva, musiikkivideotallenne vai jotain ihan muuta. DVD on vain pakkausmuoto, mutta monet verkkokauppiaat ovat erikoistuneet johonkin erityiseen sisältöön näitä isoja verkkokauppoja paremmin. Jotkut elokuva-alan kaupat ovat erikoistuneet ns. indietuotantoihin, toiset taas myyvät vain ns. listaelokuvia. Sama koskee musiikkielokuvia, sillä oopperavideoita tarjoava kauppa ei välttämättä ole hyvä paikka etsiä jonkin raskaan rockin bändin konserttitaltiointia.
Olisi siis hyvä, jos kysyjä voisi palata tähän asiaan vähän tarkemmalla kysymyksellä.
Heikki...
Toni Edelmann on julkaissut 2CD:n boksin Armaan läheisyys - Nähe des Geliebtes, jolta tuo laulukin löytyy Edelmannin itsensä tulkitsemana ja siis saksan kielellä. Esim. pääkaupunkiseudun kirjastossa, https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2137793?lang=fin
HelMet-kirjastokortin ja pin-koodin saaminen edellyttää aina henkilökohtaista käyntiä jossakin HelMet-kirjastossa ja kuvallisen henkilötodistuksen esittämistä.
kirjastostamme löytyvästä Vanhan kirjallisuuden hintaoppaasta vuodelta 2010 ei näitä teoksia löydy. Hintaoppaasta löytyy kyllä Lutherin galatialaiskirjeiden selityksen toisen painoksen hinta, 13 euroa. Kyseinen painos on vuodelta 1957.
Vanhojen teosten hintaan vaikuttaa oleellisesti niiden kunto sekä harvinaisuus. Antikvariaatit ostavat mielellään hyväkuntoisia kirjoja, ja nimenomaan sellaisia teoksia, joilla on jälleenmyyntiarvoa.
Näidenkin teosten hintojen selvittämisessä kannattaa kääntyä antikvariaattien puoleeen. Jyväskylässä toimivat ainakin Päijänneantikvariaatti osoitteessa Kauppakatu 16 sekä antikvariaatti Lukuhetki osoitteessa Kauppakatu 17.
http://www.antikvariaatti.fi/
http://www.lukuhetki.fi/
Valitettavasti Koivukylän kirjastossa ei ole tällä hetkellä skanneria. Lähimmät kirjastot, joissa skannaaminen onnistuu, ovat Lumon kirjasto tai Tikkurilan kirjasto. Henkilökunnalta voit pyytää apua skannaamiseen.
Eilen, 27.8. kirjastojärjestelmässä oli noin kahden ja puolen tunnin mittainen toimintahäiriö kello 15.10-17.45 välisenä aikana. Muulloin järjestelmä on toiminut normaalisti.
Koska mitään viikon mittaisia katkoja ei HelMetissä siis ole ollut, voisiko kysymys olla esim. häiriöstä käyttämässäsi internet-yhteydessä?
Jos ongelma jatkuu, ottaisitko uudelleen yhteyttä HelMetin omalla palautelomakkeella http://www.lib.hel.fi/helmet-palaute/.
Karhun syntytarina löytyy Kalevalasta. Kyseessä on kuudesviidettä (46.) runo, jossa Louhi lähettää karhun karjan kimppuun. Väinämöinen kaataa sen, ja vietetään karhunpeijaisjuhlat.
Kalevalan vuoden 1849 version teksti löytyy kokonaisuudessaan Suomalaisen kirjallisuuden seuran sivuilta, http://nebu.finlit.fi/kalevala/
Kalevalassa karhun syntytarina alkaa näin:
Silloin vanha Väinämöinen
itse tuon sanoiksi virkki:
"Ei otso olilla synny
eikä riihiruumenilla!
Tuoll' on otso synnytelty,
mesikämmen käännytelty
luona kuun, malossa päivän,
otavaisen olkapäillä,
ilman impien tykönä,
luona luonnon tyttärien."
Sanatarkasti kysyjän esittämässä muodossa teksti löytyy Suomen lasten eläinsadut -kokoelmasta (Otava 2001, s. 18) sadusta Karhun ja suden synty...
Pitkän sulun syynä ovat laajat, montaa eri tahoa koskevat muutokset. Muutoksia ei tehdä vain Aaltokirjastojen järjestelmään, vaan syntyy uusi Keski-kirjastoverkko, johon tulevat mukaan Laukaa, Hankasalmi, Kepri- ja Aalto-kirjastot, eli 21 kunnan aineistot ja asiakastiedot.
Jotta tuleva tietokanta on ajan tasalla, on vanhat järjestelmät suljettava ja poimittava niiden tiedot, yhdistettävä ne, ajettava konversion läpi ja siirrettävä kokonaan uuteen kirjastojärjestelmään. Aikaa vievintä on todennäköisesti juuri neljän erillisen kokoelmatietokannan ja neljä erillisen asiakasrekisterin yhdistäminen.
Mukaan tulevat kirjastot käyttivät kahta erilaista ohjelmaa, mikä hidastaa yhdistämistyötä. Yhdistämisen yhteydessä myös tietokantaformaatti...
Vuonna 2009 on julkaistu erittäin laaja (880 s.) Suomen yleisten kirjastojen historia (kustantaja BTJ Finland, toimittaja Ilkka Mäkinen), joka kattaa sekä varhaisen historian että nykypäivän. Tämä kirja löytyy varmasti useimmista suomalaisista isommista kirjastoista.
Kaikkiin kysyjää askarruttaviin kysymyksiin kirja ei välttämättä suoraan vastaa, joten voisi olla hyvä idea ottaa yhteyttä myös Suomen kirjastoseuraan (suomenkirjastoseura.fi), joka on suomalaisten yleisten kirjastojen yhteinen aatteellinen järjestö.
Tarkkoja tilastotietoja löytää opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämästä virallisesta kirjastotilastosta, joka löytyy verkosta osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/. Tieteellisten kirjastojen osalta vastaavia tietoja...
Hannu Raittila, Kaari Utrio, Kalle Isokallio, Markus Nummi, Roman Schatz, Jukka Hankamäki, Jari Ehrnrooth, Tommi Uschanov, Laura Kolbe, Kari Enqvist, Ilkka Niiniluoto, Esa Saarinen, Tuomas Nevanlinna, Jukka Relander, Anu Kantola, Sixten Korkman, Teija Tiilikainen, Helena Petäistö, Tuomas Enbuske, Timo Harakka, Unto Hämäläinen, Heikki Aittokoski
Nykyiset ja entiset poliitikot Jörn Donnerista ja Erkki Liikasesta Olli Rehniin ja Alexander Stubbiin.
Björn Wahlroos, Anne Brunila ja muita elinkeinoelämän edustajia löytyy Elinkeinoelämän valtuuskunnan sivuilta http://www.eva.fi/eva/hallitus/ ja http://www.eva.fi/eva/valtuuskunta/
Suomen maabrändivaltuuskunnan jäsenet
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=192906&contentla…...
Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi -palstalta löytyy tällainen vastaus samaan kysymykseen:
"Nimen on valinnut yksityinen kaupallinen yritys. Sello liittyy väljästi lähistön kaupunkinimistöön: Rummunlyöjäkatu, Soittokunnanpuisto, Soittoniekanaukio. Nämä sotilassoittoon liittyvät nimet ovat muistoa 1700-luvulta, jolloin alueella majaili Viaporin linnoituksen rakentamiseen osallistunutta sotaväkeä.
Sello ei ole kuitenkaan sotilassoitin. Nimeksi olisi tietysti voitu valita jokin muukin soitin. Espoon kaupungin "Viikon nimi" -sivustoilla (41/2005) todetaan, että "kauppakeskuksen nimenantajat ovat asettaneet enemmän painoa brändi- ja markkinointiominaisuuksille kuin tarkalle aihepiirin rajoissa pysymiselle".
Sivustolla todetaan myös, että...
Ellibs-kokoelman kirja Älykäs johtaminen 7.0 - Miten kasvaa viisaaksi johtajaksi? on tällä hetkellä lainassa. Kirja on taas saatavilla 07.09.2013. Kun kirjan tiedoissa on rivi: "Laina-aika 1 päivä 14 päivää" on kirja lainattavissa. Ellibs-kokoelman kirjoja ei voi varata.
Ellibs esittely: http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat/Ekirjapalvelut_esittelyssa(…
Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto) on laaja kokoelma lehtiä. Lehtiä säilytetään vaihtelevan pituisia aikoja: esimerkiksi Helsingin Sanomat, Hufvudstadsbladet, Ilta-Sanomat ja Iltalehti säilytetään pysyvästi (mikrofilmattuina n. kolme kuukautta ilmestymisestä). Useimpia lehtiä säilytetään lyhyempiä aikoja. Säilytysajat löytyvät Helmet-haun kautta: http://www.helmet.fi/fi-FI
Lehtiä ei lainata, mutta ne ovat vapaasti käytettävissä kirjastossa.
Artikkeleja tietystä aiheesta voi etsiä Aleksi- ja Arto-lehtitietokantojen kautta. Aleksia voi käyttää Helsingin, Espoon ja Vantaan asiakastitokoneilla. Arto on vapaasti verkossa käytettävä tietokanta. Hakuja voi tehdä...
Euro otettiin Suomessa käyttöön tilivaluuttana 1. tammikuuta 1999 ja käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002.
Lähteet:
http://ec.europa.eu/economy_finance/euro/index_fi.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Euro
Hei!
Olen käynyt varastokokoelmamme läpi Leinon runojen osalta. Sinun löytämäsi kirja oli vanhin, jossa runo on. Katselin koottujen runojen sisällystietoja, mutta niissä ei ollut mainintaa käännöksen ajankohdasta eikä siitä, missä se on ensimmäisen kerran julkaistu. Kirjoissa oli kyllä pitkät listat toimituksista, joissa Leino työskenteli. Mahtaisiko runo olla ollut ensin jossakin lehdessä?
Käännösrunotietokannasta ei myöskään ollut apua. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi
Googlettamalla ei tullut sopivia vastauksia, minkä jo varmaan tiedätkin.
Nuotteja ei löytynyt. Katsoin Kirjastot.fi:n Frank-monihaun sekä VIOLAn (Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia.)
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
Vihreiden harjujen maa -nuotti löytyy Lahden kaupunginkirjastosta.
Tässä julkaisun tiedot:
Nuotti
Tekijä / esittäjä Porola, Matti (säv.)
Teoksen nimi Vihreiden harjujen maa
Aineiston yleismääre Nuottijulkaisu
Muut tekijät Porola, Matti (san.)
Laitinen, Terho (san.)
Kiiski, Jarkko (sov.)
Julkaisutiedot [Lahti] : [Päijät-Hämeen Liitto], 1999
Ulkoasu 1 sävelmänuotti (2 s.)
Huomautus Päijät-Hämeen maakuntalaulukilpailun voittaja 1998
Sanat, melodia, sointumerkit
ISBN (sid.)
Pääkielet suomi
Asiasanat / Aihe maakuntalaulut : Suomi : Päijät-Häme
YKL-luokka 78.8942, 78.322
Vaski-kirjastoissa käyttäjätunnuksesi on kirjastokorttisi numero. Sen lisäksi tarvitsen tunnusluvun (eli salasanan). Tunnusluku on nelinumeroinen luku, jonka saat kaikista Vaski-kirjastoista. Ota mukaan kirjastokorttisi ja kuvallinen henkilöllisyystodistus. Tunnuslukua tarvitset verkkokirjaston kirjautumiseen, kun haluat tutkia omia lainaajatietojasi, uusia lainojasi, varata aineistoa tai perua varauksia. Tässä lisätietoja http://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/asiakkaana-kirjastossa
Navajot (myös Navaho) ovat Amerikan lounaisosien aroilla asuva intiaaniheimo. Nimitys tulee sanasta navahuu tai nauajo, ”suuret pellot”. Navajo-kansan oma nimitys on Diné , ihmiset. Navajot on eräs nykypäivän runsaslukuisimmista intiaaniheimoista Pohjois-Amerikassa ja heitä lasketaan olevan noin 300 000. Tähän lukuun sisältyvät kaikki, jotka ilmoittavat vähintään yhden isovanhemmistaan navajoksi. Suurin osa navajoista asuu navajo-reservaatissa, joka sijaitsee Arizonan koillisosassa ja New Meksikon luoteisosassa.
Navajot olivat alun perin metsästäjä-keräilijöitä. Heidän elinkeinonsa kehittyivät sen jälkeen kun he saivat haltuunsa espanjalaisilta ryöstettyjä ja karanneita hevosia, aaseja, lampaita ja vuohia. He oppivat pueblointiaaneilta...
HelMet-ohjeissa (http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/ -> Ohjeita) on kohta "HelMet-tekstiviestipalvelut: Varausilmoitus ja eräpäivätiedote". Siellä kerrotaan seuraavaa:
Varattujen teosten saapumisilmoitukset ja lainassa olevien teosten eräpäivän lähestymisestä varoittavat tiedotteet voit saada matkapuhelimeen tekstiviestinä. Palveluun kuuluvia tiedotteita ei voi tilata erikseen. Palvelu on käytettävissä DNA:n, Elisan, Saunalahden ja Soneran matkapuhelinliittymistä.
Palvelun käyttöönotto
Tekstiviestipalvelun käyttö edellyttää, että sinulla on oma sähköpostiosoite, HelMet-kirjastojärjestelmän kirjastokortti ja henkilökohtainen tunnusluku. Jos sinulla ei vielä ole tunnuslukua, saat sen HelMet-kirjastosta esittämällä kirjastokorttisi ja...
