Kirjan voi lainata suoraan sellaisesta kirjastosta, jossa se on hyllyssä, vaikka siitä olisikin varaus. Tämä pätee myös sellaisessa tilanteessa, jossa teoksesta on varaus ja sitä on vain yksi nide jonkin kirjaston hyllyssä. Jos asiakas tällaisessa tapauksessa ehtii poimia kirjan hyllystä, hän saa kyllä lainata sen, vaikka siihen kohdistuukin toisen asiakkaan varaus.
Jos kotoa huomaat koneelta kirjan olevan jossakin kirjastossa hyllyssä, niin kannattaa soittaa kirjastoon ja näin varmistaa, että kirja varmasti löytyy ja odottaa jo valmiina kirjastossa noutoa.
Suomeksi löytyisi esim. Vesa Ristikankaan Jokainen tarvitsee mentorin ( Kauppakamari,2014), Sanna Virtainlahden Hiljaisen tietämyksen johtaminen ( Talentum, 2009) ja Jussi Onnismaan Ohjaus- ja neuvontatyö ( Hakapaino, 2011). Englanniksi mm.David Megginson Teachingues for coaching and mentoring (2012), Ken Lawson: Successful coaching&mentoring (2009) Wendy Murphy: Strategic realationships at work ( 2014). Nämä kirjat ovat poimittu kaupunginkirjaston yhteisestä HelMet tietokannasta. Kattavamman haun saa mm.yliopistojen tietokannasta Melindasta.
http://finna.fi
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana kitku tarkoittaa lämmitettyyn saunaan jäänyttä savua:
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Helsingin saunaseuran sivustolla taas kerrotaan, että savusaunan kiuas ja kivet on lämmitettävä riittävän kuumiksi ja puhtaiksi, jotta löylyvesi höyrystyy puhtaana, eikä saunaan tule tikua eli kitkua;
http://www.saunasaari.fi/finnish/sohjeita.htm
Sanat kitku, tiku ja kaiketi murteellinen sana tikku merkitsevät siis kaikki (savu)saunaan huonosti lämmitettäessä jäänyttä savua.
Serkun lapsille ei ole suomen kielessä omaa virallista nimitystä. Sen sijaan serkkujen lapset ovat suhteessa toisiinsa pikkuserkkuja ja pikkuserkkujen lasten ja tätä kaukaisempien sukulaisten suhteita kuvataan esimerkiksi sanoilla "sokeriserkku", "sirpaleserkku" ja "kolmannen polven serkku".
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?id=55769b1f-91…
Voisiko muistamasi olla kansainvälinen formaattisarja Gladiaattorit? Sen Suomen versiota esitettiin MTV3-kanavalla vuosina 1993–1994:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gladiaattorit
Se voisi olla myös minisarja Anno Domini, jonka ensimmäinen osa esitettiin Suomessa 1985:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Anno_Domini_(minisarja)
Kummankaan sarjan kuvailu ei tosin täysin vastaa muuistikuviasi.
Michael Connellyn kirja City of bones on suomennettu nimellä Luukaupunki. Kirja jatkaa kirjailijan Harry Bosch sarjaa ja kirja on kirjaston HelMet tietokannassa asiasanotettu jännityskirjallisuus, luuranko, tutkimus, menneisyys, Los Angeles. Michael Connelly on Gummeruksen kirjailija, kustantajan sivulta löytyy tietoa kirjailijasra ja hänen kirjoistaan. Kirjasampo tietokannasta löytyy hyvin tietoa kirjallisuudesta. ( valitettavasti tänään juuri ohjelmaa päivitetään). Useassa kirjablogissa ovat lukijat kertoneet kyseisestä kirjasta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1681613__Sluukaupunki__P0%…
http://www.gummerus.fi/fi/kirjailija/michael-connelly/276/
www.kirjasampo.fi
Robert Swindells on perusteellisimmin esitelty Mervi Kosken kirjassa "Ulkomaisia nuortenkertojia 1", joka löytyy esim. Rovaniemen pääkirjaston nuortenosastolta. Kirjassa on tietoa mm. Swindellsin lapsuudesta, kirjailijan urasta sekä hänen teoksistaan.
Poen novelli "Varastettu kirje" löytyy ainakin seuraavista kokoelmista:
- Alfred Hitchcockin valitut jännärit 2, Viihdeviikarit 1980
- Kauhutarinoita, Valitut palat 1995
- Rue Morguen murhat ja muita kertomuksia, WSOY 1975, uusi painos 2000
Rue Morguen murhat ja muita kertomuksia saa lainattavaksi HelMet-kirjastosta.
http://luettelo.helmet.fi/record=b1458550~S9*fin
Runo, tai itse asiassa hautajaisvirsi, on tosiaan Bengt Jakob Ignatiuksen kirjoittama. Levyn kansivihossa julkaistu on vain osa virrestä, ja se sisältyy virsikokoelman osastoon Valmistautuminen kuolemaan. Virsi on innoittanut myös kirjailija Timo K. Mukkaa. Erno Paasilinnan Timo K. Mukka: legenda jo eläessään –kirjassa (1974, s. 155) kerrotaan, että Mukka ehdotti kirjansa Koiran kuolema motoksi kahta säkeistöä tästä virrestä, joka oli hänen isänsä Eemeli Mukan mielivirsi.
Tämä virsi on yksi Ignatiuksen sepittämästä noin 50 virrestä, jotka on julkaistu virsikokoelmassa Uusia Suomalaisia Kirkko-Virsiä vuonna 1824. (Lähde: Suomen sana: kansalliskirjallisuutemme valiolukemisto 8, 1964). Virsien lisäksi Ignatiukselta on julkaistu mm. saarnoja...
Lasten- ja nuortenosastomme asiantuntija suositteli tämän ikäryhmän pojille seuraavia sarjoja:
Tuula Kallioniemi: Reuhurinne –sarja
Jari Mäkipää: Etsiväkerho Hurrikaani –sarja
Sinikka ja Tiina Nopola: Risto Räppääjä –kirjat
Martin Olczac: Megajätkä –kirjat
Pirkko-Liisa Perttula: Kummitusperhe Kammoset sarja
Dav. Pilkey: Kapteeni Kalsari –sarja (on erittäin suosittu)
Johanna Tuomola: Kivalan etsivät –sarja
Laura Trenterin lasten dekkarit
Martin Widmark: Lasse-Maijan etsivätoimisto –sarja
Myös William Ardenin Kolme etsivää –sarja, Anders Jacobssonin Bert -kirjat ja Vihreä varis- sarjan kirjat ovat kiinnostaneet tämän ikäisiä poikia.
Lukudiplomi-kirjalistoja löytyy verkosta hakusanalla lukudiplomit, tässä muutama https://lukki.finna.fi/...
Lauluun löytyvät nuotit useassa laulukirjassa. Useimmissa Kouvolan kirjastoissa ovat paikalla teokset Sininen laulukirja ja Suuri toivelaulukirja 8, joista kappale löytyy. Lainaamisen ohella on mahdollista kopioida nuotit omaan käyttöön. Kopiokoneita löytyy lähes jokaisesta Kouvolan kirjastosta. Uuden kirjastokortin saatte odottaessanne. Sen saamiseen vaaditaan henkilöllisyyden todistaminen.
Lukki-kirjastoilla mihin Karkkilan, Lohjan ja Vihdin kirjastot kuuluvat, on yhteinen aineistotietokanta ja asiakasrekisteri. Sama kirjastokortti käy kaikissa kirjastoissa. Voit siis lainata Karkkilan kirjastokortilla Lohjan kirjastoissa. Kirjat voi myös palauttaa mihin Lukki-kirjastoon tahansa.
Riihimäen Sanomien vuosikerrat löytyvät Riihimäen kirjaston varastosta. Vuosikertoja voi lukea kirjasto lehtisalissa eikä niitä tarvitse etukäteen varata. Ne ovat saatavana myös mikrofilmeinä ja niitä voi lukea kirjastossa. Mikrofilmejä on mahdollista tilata omaan kirjastoon kaukolainaksi, joten käänny oman kirjastosi puoleen, jos haluat filmit lähikirjastoosi.
HelMet-sivuilta löytyy HelMet-kirjastojen palveluiden luettelo.
Kaitafilmien digitointi löytyy Sellon kirjastosta:
Sellon kirjaston pajassa voi digitoida kodin kaitafilmejä. Varaa aika (09)81657607. Varaa riittävän pitkä aika (jopa 10 krt. filmin katseluaika). Digitoitu filmi voidaan tallentaa esim. muistitikulle tai DVD-RW - levylle.
VHS-kasetteja voi digitoida Sellon lisäksi mm. Entressen, Myllypuron, Pasilan, Nöykkiön, Tapiolan ja Tikkurilan kirjastoissa. Myös kaupunkiverstaassa Mannerheimintie 22-24 on tämä mahdollisuus. Lisätietoja ja ajanvarausnumeroita löytyy HelMet-sivuilta palvelut-valikosta ja edellä mainittujen kirjastojen sivuilta.
Arto Halosen ohjaama Prinsessa-elokuva on lainattavissa DVD-tallenteena useista pääkaupunkiseudun kirjastoista.
HelMet-luettelosta voit tarkistaa, missä kirjastoissa DVD on tällä hetkellä paikalla. Voit myös tehdä siitä varauksen HelMet-verkkokirjastossa, mikäli korttiisi on liitetty tunnusluku. Varauksen voi tehdä myös soittamalla johonkin HelMet-kirjastoon. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät HelMet-palvelusivuston oikeassa laidassa olevasta valikosta "Löydä kirjastosi".
http://www.helmet.fi/fi-FI
Urpo Jokisen säveltämä ja sanoittama laulu "Suomi on hyvä maa" sisältyy nuottiin Sotaveteraanien perinnelaulut (Suomen Mieskuoroliitto, 2005). Nuotinnos on mieskuorolle.
Kirjasta Pieni runoaitta 3; Runoaitta, toimittaneet Tuula Korolainen ja Riitta Tulusto löytyy Martti Korpilahden runo Pienen varsan laulu, jossa varsan nimi on Lento. Runo alkaa Tuo meidän nuori ”Lento
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1077689__Spieni%20aarreait…
Jos sinulla on käytössäsi vain paperikopio, voit skannata laskun ja lähettää skannatun tiedoston sähköpostin liitteenä.
Mikäli lasku on elektronisessa muodossa esimerkiksi tiliotteellasi, voit tallentaa sen ja lähettää sähköpostin liitteenä.
Voit myös kopioida maalaamalla laskun sisällön tekstinkäsittelyohjelmaan, tallentaa sen ja lähettää liitteenä.
Liitteen lähetys gmail-sähköpostilla:
1.Valitse Gmail-sovelluksessa Kirjoita viesti.
2.Kosketa paperiliitinkuvaketta.
3.Valitse Liitä tiedosto
4.Valitse sovellus, johon kuva tai tiedosto on tallennettu
Antiikin runoudesta löytyy hyvin tietoa esim. Horatius: Ars poetica ja Aristoteleen Runousoppi sekä Maarit Kaimion Antiikin kirjallisuus ja sen perintö. Teivas Oksala on kirjoittanut useammankin teoksen antiikin kirjallisuudesta. Keskiajan runoudesta löytyy mm. Päivi Mehtosen Poetria nova; johdatus keskiajan runousoppiin. Suomalaisia runouden tutkijoita ovat esim. Unto Kupiainen, Rafael Koskimies ja V.A. Koskenniemi. Nykypäivän runotuntijoilta Mervi Kantokorvelta ja Auli Viikarilta löytyy runoutta käsitteleviä teoksia. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimittamana löytyy Oi, runous , romantiikan ja modernismin runouskäsityksiä ja suomalaisista naisrunoilijoista löytyy antologia nimeltä Maailma, katettu pöytä.
Yhtä kaiken kattavaa...
Veljeni Leijonamielen tekstistä on vaikea löytää yksiselitteisiä todisteita tulipalon syttymisen syystä. "Tulen alkusyy on toistaiseksi tuntematon", todetaan lehtiuutisessa, jonka välityksellä tapahtumasta kerrotaan, eikä asiaan tämän jälkeen varsinaisesti palata. Tulipaloon liittyvät yksityiskohdat ovat niitä kaunokirjallisuuteen olennaisesti liittyviä aukkopaikkoja, jotka lukijan itsensä on omilla tulkinnoillaan täytettävä, juuri niin kuin olet tehnyt.
Mikäli otetaan huomioon se perin tavallinen Veljeni Leijonamieli -kirjan tulkinta, jonka mukaan Korppu kuolee oikeasti vasta kirjan lopussa ja koko Nangijala on vain hänen kuumehoureissaan näkemäänsä unta, tulipalon syy menettää jossakin määrin merkitystään. Tulipalo ja veljesten hyppy...
